Osaamisen osoittaminen on monivaiheinen prosessi. Ennen osaamisen osoittamista sinun tulee tunnistaa aiemmin hankkimasi osaaminen ja verrata sitä osaamistavoitteisiin sekä arviointikriteereihin. Tällä tavalla selvität, mitä osaamista sinun täytyy vielä hankkia ja mitä olemassa olevaa osaamista kehittää ennen varsinaista osaamisen osoittamista. Kirjaat prosessin Ossiin.
Osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien kielioppia
- Osaamistavoitteet kertovat, mitä osaamista tavoitellaan. Kiinnitä erityistä huomiota osaamistavoitteissa käytettyihin verbeihin: kuvaa, tietää, tuntee, tunnistaa, ymmärtää, soveltaa, osaa jne. Esimerkiksi tietäminen ja soveltaminen kuvaavat hyvin erityyppistä vaatimustasoa ja se täytyy huomioida osaamisen osoittamisessa.
- Arviointikriteerit täsmentävät osaamisen laatua – miten täytyy osata.
- Dokumentointi tarkoittaa kirjoittamista, kuvaamista, äänittämistä, videoimista ja muita keinoja, joilla osaaminen digitalisoidaan arviointia varten. Osaaminen voidaan osoittaa eli näyttää arvioijalle myös autenttisessa tilanteessa.
Esimerkki
Esimerkissämme osaamistavoite on:
Ymmärrän, miten edistää pedagogista vuorovaikutusta.
Ymmärtäminen verbinä viittaa siihen, että opiskelijalla on valmiudet edistää pedagogista vuorovaikutusta, mutta varsinaista vuorovaikutuksen edistämistä käytännössä ei tarvitse näyttää. Opiskelija ymmärtää, miten erilaiset teoriat, mallit ja käytänteet vaikuttavat vuorovaikutukseen ja sen edistämiseen. Valmiutta pedagogisen vuorovaikutuksen edistämiseen voi osoittaa pohdiskelevalla esseellä, äänitallenteella tai vaikka ryhmäkeskustelulla.
Esimerkkejä arviointikriteereistä:
Arviointikriteeri voi liittyä käsitteiden ja muun aiheeseen liittyvän teoriatiedon hallintaan, esimerkiksi:
- Tarkastelen pedagogiseen vuorovaikutukseen liittyviä käsitteitä ja malleja.
Käsitteiden ja mallien tarkasteluun sopii hyvin kirjallinen dokumentaatio, johon on helppo sisällyttää lähteet, kuvat ja infograafit.
Arviointikriteerissä saattaa olla mainita, että asioita tulisi pohtia oman alan ja toimintaympäristön näkökulmasta:
- Pohdin pedagogisen vuorovaikutuksen merkitystä kontekstissa, jossa toimin.
Pohdinta tarkoittaa tarkastelua, jossa yhdistyvät teoriatieto ja omakohtainen kokemus.
Joskus arviointikiriteeriin on tiivistetty useita asioita:
- Pohdin esimerkkien avulla, miten voin hyödyntää dialogisuuden periaatteita ohjauksessa ja ryhmätilanteissa.
Tämä arviointikriteeri sisältää avainkäsitteet, joista kaikki täytyy huomioida osaamisen osoittamisessa: pohdinta, esimerkkien tuominen, dialogisuuden periaatteet, yksilön ohjaus ja ryhmän ohjaus.
Yksi verbi voi muuttaa kaiken…
Mikäli osaamistavoitteen Ymmärrän, miten edistää pedagogista vuorovaikutusta tilalla olisi Edistän pedagogista vuorovaikutusta, kyse on toiminnallisesta osaamisesta, jota ei voi osoittaa kirjoittamalla aiheesta. Pedagogisen vuorovaikutuksen edistämistä voi näyttää esimerkiksi opettajan työtä tekemällä opetusharjoittelussa. Toiminnallinen osaaminen on mahdollista näyttää myös videolla.
Verbit ja verbien väliset suhteet
Andersonin ja Krathwohlin (2021) mukauttamaa Bloomin taksonomiaa voidaan hyödyntää apuna ajattelun ja tiedon tasojen hahmottamisessa.
Bloomin taksonomian kuusi ajattelua (kognitiota) kuvaavaa tasoa
- Muistaminen: Muistaminen tarkoittaa kykyä palauttaa mieleen faktoja, käsitteitä ja vastauksia. Kyky löytää, tunnista, listata ja luokitella asioita on muistamista. Valmius listata erilaisia opetusmenetelmiä on muistamista.
- Ymmärtäminen: Ymmärtäminen tarkoittaa kykyä luokitella, selittää ja vertailla käsiteltäviä asioita. Ymmärtäminen edellyttää muistamista. Sopivan opetusmenetelmän valinta osoittaa opettajan ymmärrystä opetusmenetelmien soveltuvuudesta erilaisiin tilanteisiin.
- Soveltaminen: Soveltaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan tietojen ja taitojen käyttämistä. Soveltaminen edellyttää muistamista ja ymmärtämistä. Opettaja soveltaa tietojaan ja taitojaan käytännön työssä esimerkiksi valitsemalla verkko-opetukseen soveltuvat menetelmät, työkalut ja resurssit. Soveltamista kuvaavat kyky yhdistää erialisia asioita ja mukauttaa asioita tarvittaessa.
- Analysoiminen: Analysoiminen tarkoittaa tutkimista, pohtimista, päätelmien tekemistä ja jopa kritisointia. Opettaja analysoi opiskelijapalautetta kehittääkseen opetustaan.
- Arvioiminen: Arvioiminen tarkoittaa useimmiten asian vertaamista kriteereihin, laatuvaatimuksiin tai muihin tavoitteisiin. Arviointia luonnehtivat perustellut päätelmät. Opettaja perustelee, vertailee, tulkitsee ja suhteuttaa arviointikriteereihin opiskelijan osaamista päivittäisessä arviointityössään. Opettaja arvioi omaa onnistumistaan suhteessa kehittymistavoitteisiin, jotka hän itselleen asettaa.
- Luominen: Luominen on tietojen ja taitojen yhdistämistä uudella innovatiivisella tavalla. Opettaja kehittää ja luo uutta koko opettajauransa aikana.
Neljä tiedon tasoa
- Perustieto (factual knowledge) sisältää terminologian tuntemuksen. Esimerkiksi perustietoa on se, mitä tarkoittaa pedagoginen malli.
- Käsitteellinen tieto (conceptual knowledge) kattaa tiedon kategorioista ja luokitteluista, yleistämisestä sekä teorioista, malleista ja rakenteista. Esimerkiksi käsitteellistä tietoa on tieto siitä, mitkä pedagogiset mallit soveltuvat hyvin verkko-opetukseen.
- Prosessitieto (procedural knowledge) tarkoittaa tietoa siitä, miten tehdä jotain. Kyky soveltaa tarkoituksenmukaisesti pedagogisia mallia on prosessitietoa.
- Metakognitiivinen tieto (metacognitive knowledge) sisältää strategiatiedon, tiedon omasta tiedosta sekä tiedon erilaisista kognitiivisista vaatimuksista, joita tarvitaan tietyn tehtävän ratkaisemiseen. Itsearviointi tuottaa metakognitiivista tietoa. Reflektoimalla erilaisten pedagogisten mallien soveltamista erilaisissa tilanteissa opettajalle kehittyy strategia, millaisia pedagogisia malleja hän milloinkin valitsee.
Anderson, L. W. , Krathwohl, D.R., et al (eds.). 2001. A taxonomy for learning, teaching and assessing: A revision of Bloom’s taxonomy of educational objectives. New York: Longman.
Osaamisen pyramidi opettajan osaamisen arvioinnissa
Happo, Perunka ja Karjalainen (2018) visualisoivat osaamisen pyramidin avulla osaamistavoitteisiin liittyvää osaamisen vaatimusta ja sen näkyväksi tekemistä. Pyramidissa on viisi tasoa: tietäminen, teoreettinen ymmärrys, praktinen ymmärrys, toiminta ja reflektointi. Pyramidia voidaan tarkastella akselilla analyyttinen-kriittinen-itsekriittinen.
Osaamistavoitteissa kuvattu tietäminen edellyttää opiskelijalta oppimisen kohteena olevien asioiden ja ilmiöiden analyyttista tarkastelua. Se edellyttää opiskelijalta aiheeseen perehtymistä, havaintojen tekemistä ja johtopäätösten muodostamista. Teoreettinen ja praktinen ymmärrys kuvaavat valmiutta toimia. Ne ovat edellytyksiä käytännön toiminnalle autenttisessa tilanteessa. Reflektio on pyramidin korkein taso, joka kuvaa teorian ja toiminnan tarkastelua monipuolisesti ja kriittisesti.
Esimerkiksi opettajaopiskelijalla on ennen opetusharjoittelua teoreettinen ja praktinen ymmärrys opettajan työstä, jonka hän osoittaa käytännössä harjoittelun aikana.
Happo, I., Karjalainen, A. & Perunka, S. 2018. Osaamisen pyramidi. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Viitattu 29.8.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061513920
Osaamisen osoittaminen
Osaamisen osoittamisen tapoja (linkki Preziin)
Osaamista voi osoittaa dokumentoimalla ja näyttämällä autenttisessa tilanteessa. Osaamisen dokumentointi tarkoittaa järjestelmällisesti kerättyjen tietojen ja todisteiden tallentamista osaamisesta. Dokumentaation kerääminen on hyvin tärkeä myös osaamisen osoittajalle. Hän tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan ja sen kehittämistarpeista. Digitalisaatio mahdollistaa osaamisen dokumentointia kirjoittamalla, kuvaamalla, äänittämällä, videoimalla jne. Linkki digitaalisesti toteutettuun aineistoon jaetaan arvioijalle.
Blogi on suosittu osaamisen osoittamisen ratkaisu. Blogi mahdollistaa sisällön jakamisen eri sivuille ja teksteihin. Katso tarkemmin sivulta https://oamk.fi/emateriaalit/osaamisen-kehittaminen/digipedagoginen-osaaminen/digistartti-uudelle-opiskelijalle/ kohta 6. Osaamisen osoittamisen ePortfolio blogiin
Blogi voi sisältää muutakin kuin opiskeluun liittyvää aineistoa, koska blogi on myös henkilökohtainen osaamisportfoliosi. Osaamisen osoittamisen teksti kirjoitetaan blogiin kuten mikä tahansa oppimistehtävä tai essee – mukaan lukien viitteet ja lähdeluettelo.
Blogiin on helppo linkittää ja upottaa verkossa olevaa aineistoa, johon blogin lukija pääsee yhdellä klikkauksella.
Kaikkea ei voi kuitenkaan sijoittaa blogiin. Blogin lisäksi voi käyttää videoiden jakamiseen esimerkiksi YouTubea ja asiakirjat voi sijoitta OneDriveen. Some-palveluihin sijoitetun osaamisen osoittamisen aineiston ei ole tarkoitus olla julkista. Sinä päätät, kenelle jaat luku- ja katseluoikeudet.
Video- ja äänitiedostot
Videota ja ääntä voi tallentaa puhelimella, Zoomissa, Teamsissa jne. Ohjeita aiheesta on erillisellä eMateriaalisivulla.
Videoblogit osaamisen osoittamisessa
Näin teet podcastin
https://ict.oulu.fi/17600/
Näin teet tekstivastineen äänitiedostolle
https://ict.oulu.fi/17571/
Videokuvaamisen vinkkejä opettajan työssä ja opetusharjoittelussa
Opetustilanteen videokuvaaminen opettajan puhelimella https://youtu.be/6lfFKw7cN34
Ohjaustilanteen kuvaaminen webbikameralla https://youtu.be/TdyGY4YTZI4
Osaamisen osoittamisen videon kuvaaminen ja editointi https://youtu.be/1O7DqtbYkCg?si=gTVl4sH2Wv7vNj2M
Luettavaa:
Tutustu osaamisen tunnistamisen hyviin käytänteisiin esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön loppuraportista.
Sivun kuvamateriaali on toteututettu Adobe Firefly.
Resurssin ylläpitäjä(t): Tiiu Tenno
Sivu päivitetty 31.08.2024 18:26