Osaamisen osoittamisen perustana opettajaopinnoissa on käsitteiden, teorioiden ja menetelmien hallinta. Opettajaopiskelijan laaja-alainen teoriaosaaminen (EQF 2009) tulee näkyväksi kirjallisissa osaamisen osoittamisissa, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttään lähteisiin. Opettajaopiskelija käyttää teksteissään lähdeviittauksia ja merkitsee lähteet lähdeluetteloon.
Ellei opintojen aikana osoiteta osaamista kirjallisesti, lähteiden merkitsemisen osalta voi opettajaopiskelija tehdä osaamisensa näkyväksi aiemmin kirjoittamillaan artikkeleilla, opinnäytetyöllä tai vastaavalla.
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). (2009). EUROOPAN KOMISSIO. Koulutus ja kulttuuri. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf
Ohjeet tekoälyn hyödyntämisestä oppimistehtävissä
- Tuo selvästi esille, mitkä kohdat tuotoksessasi on tuotettu tekoälyn avulla. Kirjaa, millä komennolla tai promptilla olet vastauksen saanut.
- Varmista tekoälyn tuottama tieto sellaisesta lähteestä, joka täyttää vaatimukset akateemisesta lähdekritiikistä.
- Tuo esille, mikäli tekoälyä on hyödynnetty julkaisun sisällöntuotannon rakenteellisissa tai visuaalisissa ratkaisuissa.
Tekoälyn tuottaman sisällön käytöstä oppimistehtävissä ja osaamisen osoittamisen dokumentaatiossa seuraamme Arenen suosituksia.
Lähteiden käytöstä pähkinänkuoressa
- Tekijänoikeuslaki velvoittaa ilmoittamaan käytetyn lähteen.
- Lähdemerkinnän kirjoitustavalla kerrotaan lukijalle lainattu sisältö ja oma pohdinta.
- Lähteiden luotettavuus on aina syytä tarkistaa.
- Kirjallisuuslähteiden lisäksi merkitään videot, oppimateriaalit, keskustelut, sähköpostiviestit jne.
- Viittaustekniikasta on olemassa erilaisia ohjeita. Tärkeintä on yhtenevä viittaustapa kautta kirjallisen työn.
Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjeet http://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opinnaytetyo
Helsingin yliopiston avoimen yliopiston tieteellisen kirjoittamisen ohjeita https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/tieteellisen-kirjoittamisen-ohjeet-APA.htm
Esimerkkejä lähteeseen viittaamisesta kirjoitetussa tekstissä
Lähde:
Ruhalahti, S. & Kenttä, V. (2017). Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio ja työelämäyhteistyö. ”Opeilta ja ohjaajilta löytyy intoa uusille poluille”. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 27.3.2019. http://www.oph.fi/julkaisut/2017/ammatillisen_koulutuksen_digitalisaatio_ja_tyoelamayhteistyo
Esimerkit:
1. Opettajaopiskelija referoi lähdettä osoittaakseen perehtyneisyyttään aiheeseen. Kappaleen lopussa oleva lähde viittaa koko kappaleeseen. Ison tekstimäärän kopiointi osaksi saamisen osoittamisen dokumenttia saattaa olla tarpeellista lähinnä sellaisten lähteiden osalta, joihin lukijalla ei ole pääsyä (esimerkiksi paperikirjat ja maksulliset julkaisuportaalit).
Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan vahvana osana ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa. Sen nähdään olevan linjattuna koulutuksenjärjestäjän strategiaan ja tämä linjaus myös näyttäytyy arjen työtä ohjaavana. Omaan osaamiseen ja tietoihin työelämäyhteistyön vaalimisessa luotettiin melko paljon. (Ruhalahti & Kenttä 2017, 28.)
2. Opettajaopiskelija käyttää lähdettä oman ajatuksensa tukena.
Myös Ruhalahti ja Kenttä (2017, 28) alleviivaavat tutkimuksessaan, että työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan osaksi ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa.
3. Opettajaopiskelija viittaa lähteeseen osoittaakseen perehtyneisyyttään muihin tutkimuksiin. Tutkimusraportin sivunnumeron mainitseminen harkinnanvaraista.
Mielestäni työelämän kanssa tehtävä yhteistyö täytyy linjata koulutuksenjärjestäjän strategiaan. Tähän johtopäätökseen ovat päätyneet myös muut tutkijat kuten Ruhalahti ja Kenttä (2017).
4. Suora lainaus korostaan lainausmerkein tai erotetaan tekstistä tyhjillä riveillä.
”Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan vahvana osana ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa” (Ruhalahti & Kenttä 2017, 28).
Esimerkkejä erityyppisten lähteiden merkitsemisestä lähdeluetteloon
(Tämän sivun esimerkeissä käytetään APA-tyyliä, joka on viittaustekniikoista helppolukuisin. Esimerkeissä on pelkistetty APA-tyyli, jossa vuosiluku ilmoitetaan ilman sulkeita. APA7-viittaustyylisä julkaisuvuosi erotetaan sulkeilla. Voit käyttää myös oman alasi viittaustyyliä. Keskustele asiasta ensin oman tuutorisi kanssa.)
Kirja
Keltikangas-Järvinen, L. 1994. Hyvä itsetunto. Porvoo: WSOY.
Aikakausilehti
Kira, M. 2003. Työntekijöiden voimavaroja uudistava työ jälkibyrokraattisessa työelämässä.
Työelämän tutkimus, 1 (3), 181-190.
Toimitettu kokoomateos, jossa viitattu teoksen yhteen artikkeliin
Jokinen, K. & Kovala, U. 2005. Laadullinen vertaileva tutkimus. Teoksessa R. Alapuro & I.
Arminen (toim.) Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY, 81-96.
Sanomalehtiartikkeli
Nousiainen, A. 2004. Professori Luo löysi onnen Kiinasta. HS 15.02.04, D3.
www-sivu
Amok-eMateriaalit. Lähteiden merkitseminen. Viitattu 21.5.2019 https://www.oamk.fi/emateriaalit/osaamisen-kehittaminen/lahteiden-merkitseminen/
Argumentoiva kirjoittaminen osaamisen osoittamisen dokumentissa
Osaamisen osoittamisen tekstissä kirjoittaja perustelee esittämänsä ratkaisut ja päätelmät asiatekstille esitettyjen vaatimusten mukaan. Eräs tapa vakuuttaa lukija kirjoittajan asiantuntemuksesta on peilata oma näkemystä ja kokemusta tutkimuksiin sekä muihin lähteisiin argumentoiden. Argumentoivaa tekstiä on helpompi kirjoittaa kuvitteelliselle eli implisiittiselle lukijalle, joka halutaan saada vakuuttuneeksi (van Eemeren, Grootendorst & Henkemans 2002, 157). Osaamisen osoittamisen teksti voidaan esimerkiksi suunnata omalle tuutorille ja opintoryhmän jäsenille.
Argumentointi voi tarkoittaa tuen etsimistä omille väitteille tai lähteiden kriittistä tarkastelua. Monologisessa argumentoinnissa (Jonassen & Kim 2010, 443) argumentointi voidaan nähdä vuoropuheluna aineiston ja kirjoittajan oman ajattelun välillä (Sinko 2008, 146). On äärimmäisen tärkeää, että kirjoittajan oma näkemys ja lähteen teksti erottuvat toisistaan. Argumentointi paljastaa helposti osaamisen tai sen puutteen. Laadukas ja monipuolinen argumentointi viittaa aiheen hallintaan (Marttunen 2005, 164).
Osaamisen osoittamisen tekstin johdannossa perehdytetään lukija osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Tärkeää on perehdyttää lukijaa myös tekstissä esiintyviin käsitteisiin, teorioihin ja malleihin sekä kertoa, mistä lähteestä ne on kuvattu tarkemmin. Asianmukainen viittaustekniikka mahdollistaa lukijalle kyseisen asian tarkastelun alkuperäislähteestä.
Vain sellaisissa viitteissä, jossa lähteen alkuperäisellä sanamuodolla on merkittävä rooli asian ymmärtämisen kannalta, voidaan punnita suoraan lainauksen käyttöä. Lähteen referointi eli kokonaisten virkkeiden ja kappaleiden kopiointi osaksi osaamisen osoittamisen dokumenttia tarvitaan harvoin.
Esimerkkejä
- Kirjoittaja viittaa lähteessä olevaan informaatioon sivulla 157, mutta ei toista sitä sana sanalta.
Argumentoivaa tekstiä on helpompi kirjoittaa kuvitteelliselle eli implisiittiselle lukijalle, joka halutaan saada vakuuttuneeksi (van Eemeren, Grootendorst & Henkemans 2002, 157).
- Virkkeessä on kaksi viitettä. Ensin kirjoittaja ilmoittaa, että hän viittaa käsitteen ”monologinen argumentti” siihen määritykseen, jonka ovat kuvanneet Jonassen ja Kim. Virkkeen loppuosassa viitataan Sinkon mainitsemaan vuoropuheluun.
Monologisessa argumentoinnissa (Jonassen & Kim 2010, 443) argumentointi voidaan nähdä vuoropuheluna aineiston ja kirjoittajan oman ajattelun välillä (Sinko 2008, 146).
- Kirjoittaja löysi ajatukselleen tukea Marttusen artikkelista. Lisäämällä viitteen kirjoittaja vakuuttaa lukijan siitä, että on perehtynyt Marttuksen kirjoitukseen.
Laadukas ja monipuolinen argumentointi viittaa aiheen hallintaan (Marttunen 2005, 164).
Lähteet
Jonassen, D. H. & Kim, B. 2010. Arguing to learn and learning to argue: design justifications and guidelines. Educational technology research and development 58 (4), 439–457.
Marttunen, M. 2005. Opi argumentoimaan, argumentoi oppiaksesi. Teoksessa L. Kannas & H. Tyrväinen (toim.) Virikkeitä terveystiedon opetukseen. Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, 163−178.
Sinko, P. 2008. 1992–2007 − kaksi yo-koeuudistusta lukutaidon edistämiseksi. Teoksessa A. Helttunen & A. Julin (toim.) Kiittäen hyväksytty: äidinkielen ylioppilaskokeen historiaa ja nykypäivää. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 145–150.
van Eemeren, F. H., Grootendorst, R. & Henkemans, A. F. S. 2002. Argumentation: analysis, evaluation, presentation. New Jersey: Lawrence Erlbaum associates.
Resurssin ylläpitäjä(t): Tiiu Tenno
Sivu päivitetty 19.06.2023 12:56