Ohjeita hyvän videojulkaisun tekemiseen
Mieti tarkkaan, mistä aiheesta olet tekemässä videota. Onko aihe sellainen, että audiovisuaalisuus tuo siihen lisäarvoa? Mieti, mitä olet tekemässä, miksi ja miten.
Esituotanto
Mieti:
- Mikä on videon sisältö?
- Mikä on videon focus?
- Mikä on videon teema ja sanoma?
- Mikä on videon pääväittämä (premissi)?
- Miksi teet videon?
- Mitä lisäarvoa audiovisuaalisuus aiheen tai sisällön esittämiselle antaa?
- Kenelle video on ensisijaisesti suunnattu?
- Mitä kohderyhmä videosta hyötyy?
- Miten video toteutetaan teknisesti?
- Miten hyödynnät videoilmaisua?
- Miten video käsikirjoitetaan, kuvataan ja editoidaan (tuotantoprosessi)?
- Miten draaman kaari on videossa rakennettu (vrt. hyvä artikkeli):
- Miten video alkaa?
- Miten asiat esitellään?
- Miten video lopetetaan?
- Keskity sisällössä olennaiseen ydinainekseen.
- Karsi. Vähemmän on enemmän.
- Konkreettinen aihe. Konkreettinen lähestymistapa (”katsoja ymmärtää mistä videossa on kyse”). Konkreettinen, eheä, toimiva lopputuote.
Tuotanto
Kuva
- Kuvakokojen ja kuvakulmien vaihtelua asian esittelyssä (videoilmaisun A ja O!)
- Oikeaoppiset rajaukset ja sommittelut (kuvailmaisu).
- Videolla asia kerrotaan esisijaisesti ”kuvilla”. Kertova ote (vastakohtana taltioivalle otteelle). Videon tekijä ”kirjoittaa artikkeliaan”, välineenä vain on videokamera.
- Kamera-asetusten hallinta (focus, valotus, valkotasapaino, värilämpötila, laadukas resoluutio).
- Staattista videokuvaa (kolmijalka) – vastakohtana holtiton käsivarakameratyöskentely. Käsivarakamera vain efektinä.
- Kameran liikkeiden perusteltu ja oikeaoppinen käyttö: kamera-ajot, panoroinnit, tilttaukset, focus pull jne.
- Hyvän valaistuksen hyödyntäminen (lisävalaistus sisätiloissa).
- Videokuvan laatu.
Ääni
- Audiovisuaalisessa mediassa äänellä on erittäin suuri merkitys.
- Mitä ääntä videossa käytetään ja miksi?
- Kertojan ääntä?
- 100 % ääntä kuvaustilanteesta?
- Tehosteääniä?
- Musiikkia?
- Erillisten mikrofonien käyttö, kohinan poisto, äänentasojen säätö, häivytykset.
Valaistus
- Lisävalaistuksen oikeaoppinen käyttö luo videoon professionaalisen ilmeen.
- Ulkona luonnonvalon hyväksikäyttö:
- Myötävaloon kuvaaminen tai valon suuntaaminen kohteeseen heijastelevyllä.
- Hämärä valaistus tuottaa huonolaatuista ja rakeista kuvaa. Värit eivät toistu oikein. Epäskarppi kuva.
Jälkituotanto
- Visuaalisen materiaalin hyödyntäminen:
- videot,
- valokuvat,
- grafiikka,
- tekstit.
- Auditiivisen materiaalin hyödyntäminen:
- 100 % ääni,
- nauhoitettu kertojanääni,
- musiikki,
- äänitehosteet.
- Tekstien lisääminen videoon:
- alku- ja lopputekstit,
- otsikointi,
- tekstiplanssit TG.
- Yhtenäinen äänimaailma (esim. äänentasot kohdillaan otosten välillä, kohinat, hurinat, kolahdukset jne. eliminointi).
- Musiikin käyttö (rakentaa siltaa hajanaistenkin otosten välille).
- Tiivistäminen. ”Kill your darling”. Vain välttämättömimmän materiaalin käyttö ydinaineksen esittelyssä.
- Kuvahäivytysten käyttö (transitions, fade, wipe).
- Rytmi (”videon tempo”): otokset kestoiltaan balanssissa. Jatkuvuus otoksesta toiseen sujuvaa.
- Paras editointi = katsoja ei huomaa editointia, vaan keskittyy videon sisältöön!
Yleisimmät virheet videoilmaisussa
- Rajaus- ja sommitteluvirheet:
- Miten kuva-ala rajataan?
- Miten jokin kohde sommitellaan kuva-alaan (kompositio)?
- Klaffivirheet eli jatkuvuus otosten välillä
- Siirtymä otoksesta toiseen (aikajatkumo) ei ole luonteva tai siirtymässä tapahtuu virhe. Luonteva jatkuvuus rikkoontuu.
- Esimerkiksi valaistus vaihtuu otosten välissä, äänen voimakkuus vaihtelee, henkilön vaatetus vaihtuu, kuvakoon/kuvakulman vaihto otosten välillä on liian pieni jne.
- Samaistumisvirheet
- Kamera kertovana välineenä paljastuu: mikki kuvassa, kuvaajan varjo kuvassa, kamera heilahtaa, kameralla zoomaillaan…
Ohje: Jukka Savilampi