Oulun ammattikorkeakoulu

Julkaisun rakenne

Onnistunut julkaisu on helppolukuinen ja etenee loogisesti. Tässä sinulle ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla luot ePookiin sopivan digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset täyttävän julkaisun. 

Käytä artikkelin kirjoittamisessa ePookin artikkelipohjaa. Teksti muodostuu esimerkiksi seuraavista osa-alueista:

Pääotsikko

  • Mieti selkeä, kuvaava ja napakka otsikko. Pääotsikko herättää lukijan mielenkiinnon ja sen tehtävänä on paljastaa sisällön ydin ja herättää lukijan uteliaisuus. Jos pääotsikko ei sytytä lukijaa, jää artikkeli usein lukematta.
  • Suosi otsikossa kokonaisia ajatuksia ja sijoita siihen se asia, jonka ainakin tahdot kertoa lukijoille.
  • Vältä organisaatioiden, hankkeiden tms. nimiä pääotsikossa.

Ingressi

  • Ingressi johdattaa lukijan tekstiin.
  • Se on julkaisun “kärki”, joka tarkentaa tai täydentää otsikkoa. Ingressin perusteella lukija usein päättää, jatkaako lukemista eteenpäin vai ei. 
  • Ingressi voi sisältää esimerkiksi: 
    • julkaisun tärkeimmän ja merkittävimmän asian
    • poikkeavan, yllättävän tai merkillisen asian
    • tiivistelmän julkaisusta
    • lupauksen lukijalle.
  • Ingressin pituus on korkeintaan 3–5 lausetta.
  • Erota ingressi kirjoittamalla sen alkuun INGRESSI.
  • Ingressiin ei merkitä lähteitä.

Leipäteksti

  • Kappaleiden on oltava verkkojulkaisussa lyhyitä. Yhteen kappaleeseen tulee yksi asiakokonaisuus. Vältä pitkiä, yhtenäisiä tekstimassoja sekä monimutkaista ja sekavaa asettelua.
  • Käytä selkokieltä ja selkeää yleiskieltä. 
  • Vältä kielikuvia ja sanontoja.
  • Luetteloita.
  • Huolehdi siitä, että jokainen alalukukin sisältää vähintään kaksi tekstikappaletta.
  • Julkaisun tulee edetä loogisesti. 
  • Leipätekstissä rakentuu seuraavista osa-alueista:

Tavoitteet

    • Mikä on julkaisusi tavoite ja mihin tavoitteet perustuvat?

Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi

    • Mitä tehtii, jotta tavoitteet saavutettiin?

Tulokset

    • Mitkä ovat julkaisusi päätulokset?

Yhteenveto

    • Arvioi esimerkiksi hanketta, työskentelyä tai saavutettuja tuloksia. Missä asioissa onnistuttiin ja miksi? 

Johtopäätökset 

    • Mitä saaduista tuloksista seuraa? Miten tästä jatketaan eteenpäin?
    • Mitkä ovat nimenomaan sinun tekemät johtapäätökset?
Huom! Kokoomateoksissa esipuhe, johdanto ja yhteenveto on hyvä otsikoida, jos mahdollista.  

Väliotsikot

  • Hyvä väliotsikko kiteyttää sitä seuraavan tekstin ja motivoi lukemaan. Käytä siis kuvaavia ja mielenkiintoisia väliotsikoita. 
  • Kuvaavat väliotsikot yhdessä pääotsikon kanssa kertovat lukijalle julkaisun sisällön silmäilemällä. 

Viitteet ja lähdeluettelo

Tekstin sisällä viittaamiseen käytetään Vancouver-järjestelmää. Numeroi viittaukset tekstiin juoksevasti aloittaen ykkösestä ja merkitse ne haluttuun kohtaan tekstissä, esimerkiksi [1].

Lähteissä esitetään ne bibliografiset tiedot, jotka ovat julkaisun löytämiseksi tarpeellisia. Näitä tietoja ovat seuraavat:

  • Tekijä(t), toimittaja(t)
  • Julkaisuvuosi
  • Kirjoituksen nimi
  • Suomentaja(t)
  • Käytetty painos (jos useita)
  • Julkaisupaikka (kustantajan kotipaikka)
  • Julkaisija tai konferenssin järjestäjä
  • Koko teoksen toimittaja
  • Koko teoksen nimi
  • Sivut, joilla artikkeli on toimitetussa teoksessa tai aikakausijulkaisussa
  • Sarjanimike ja numero sarjassa
  • Lehden nimi
  • Vuosikerran (volyymin) numero
  • Lehden numero (merkitään usein vuosikerran jälkeen)
  • Konferenssin nimi, paikka ja aika

Esimerkiksi:

[1] Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13. osin uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
[2] Vanhanen-Nuutinen, L. 2010. Työelämälähtöisyys hankekirjoittamisessa.   Teoksessa P. Lambert & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.) Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. Haaga-Helia tutkimuksia 1, 85–108.
Www-lähteisiin merkitään
  • kirjoittaja tai dokumentin sisällöstä vastaava tekijä
  • julkaisuvuosi
  • lähteen nimi (Jos lähde on sarjajulkaisu, mainitaan artikkelin nimi, sarjajulkaisu, nide ja numero.)
  • hakupäivä
  • URL-osoite (http, https tai ftp)
Esimerkiksi
[3] Boedeker, M. 2007. Tieteellinen ajattelu käytännön työkaluna. Teoksessa M. Toljamo & A. Vuorijärvi (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Hakupäivä 12.11.2008. www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf

Artikkelin pituus

Artikkelin pituus on 5 000 - 10 000 merkkiä väliyönteineen.

  • Erota selkeästi otsikkotasot.
  • Merkitse kappalejaot tyhjällä rivillä.
  • Merkitse linkit sulkuihin sen sanan yhteyteen, mihin haluat liittää linkin.

Kirjoittaminen kannattaa aloittaa asettamalla kirjoittamiselle selkeä tavoite:

  • mitä
  • miksi
  • kenelle

Asetetut tavoitteet määrittävät, miten sisältö rakentuu ja mitä asioita työssä painotetaan.

Kuviot, taulukot ja valokuvat

Kuvioissa käytetään:

  • selkeitä ja rauhallisia värejä, 
  • Arial Narrow -fonttia, 

Suosi kuvien vaihtoehtoisia tekstikuvauksia staattisten kuvien sijaan.

Kuvioihin viitataan tekstissä käyttämällä sen numeroa, esim. kuva 1, kuvio 1, taulukko 1 jne. Ei "katso kuvio yllä" tai "katso kuvio alla".

Taulukot numeroidaan taulukon yläpuolelle ja niihin viitataan tekstissä käyttämällä sen numeroa.

Voit ehdottaa julkaisussa käytettäviä valokuvia itse tai valita sopivan Shutterstock-kuvapankista. Kuvan täytyy olennaisesti liittyä julkaisussa käsiteltävään aiheeseen. Jos valitset valokuvan kuvapankista, lähetä kuvan osoite ePookin toimitussihteerille artikkeliluonnoksen toimittamisen yhteydessä. 

Lisää ohjeita kuvien käytöstä.

Mainitse muista lähteistä lainatuista kuvioista, taulukoista tai valokuvista aina lähde. Käytä kuvissa samaa viittaustekniikka kuin tekstissä (Vancouver-järjestelmä). Tee kuvista julkaisun loppuun tavallisen lähdeluettelon jälkeen erillinen kuvalähdeluettelo.

Artikkelista tai kirjasta peräisin olevat kuvat: Tekijä. Vuosi. Kuvan nimi. Toimittajat. Teoksen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivunumero.

Esimerkiksi:

  • Kuva 1. Halttunen, K. 2001. Tiedonhallintataitojen kehittymistä kuvaava käsitekartta. Teoksessa K. Halttunen (toim.) Tiedonhakijan opas. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 18.
  • Kuva 2. Hals, F. Hilpeä juomaveikko. 1628-30. Kangas 81 x 66,5 cm. Teoksessa H. Honour & J. Fleming. 1992 (toim.) Maailman taiteen historia. Helsinki: Otava, 514.

Www-sivulta peräisin olevat kuvat: Tekijä. Kuvan nimi. Hakupäivä. Toimiva www-linkki.

Esimerkiksi:

Artikkelin kuvia voidaan käyttää Oamkin etusivulla linkkinä ePookin artikkeliin. Kirjoittaja voi erikseen kieltää kuvan käytön tässä tarkoituksessa.