Työterveyshoitajan vaikuttavat työtavat

Työterveyshuollon vaikuttavuutta on käsitelty useissa kotimaisissa hankkeissa sekä alan aikakausjulkaisuissa. Toiminnan halutaan olevan vaikuttavaa ja työterveyshuollon vaikuttavuutta tulkitaan erilaisin mittarein ja indikaattorein. Mutta miten vaikuttavuus näkyy työterveyshoitajan työssä? Miten työterveyshoitaja voi lisätä oman työnsä vaikuttavuutta? Mihin työterveyshoitaja perustaa päätöksensä?

Vaikuttavuus työterveyshuollossa 

Työterveyshuollossa vaikuttavuus-käsite on noussut esille erityisesti viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän loppuraportissa esitettiin työterveystoiminnan vaikuttavuustutkimusohjelmaa vuosille 2011–2015 Sosiaali-ja terveysministeriö. 2011. Työterveyshuolto ja työkyvyntukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6. Hakupäivä 22.11.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3132-9. Myös alan asiantuntijalaitoksena toimivan Työterveyslaitoksen strategiassa vaikuttavuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi arvoksi Työterveyslaitos. 2020. Strategia, visio ja arvot. Hakupäivä 22.11.2020. https://www.ttl.fi/tietoa-meista/strategia-visio-arvot/. Vaikuttavuus on kuitenkin käsitteenä abstrakti ja vaikuttavuuden lisääminen esimerkiksi työterveyshoitajan käytännön työssä voi tuntua haastavalle.

Yleisesti terveydenhuollossa vaikuttavuus nähdään intervention tai palvelun tuottamana terveysvaikutuksena tai hyötynä asiakkaalle. Interventiolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa terveyttä edistävästi, hoitavasti, kuntouttavasti tai lievittävästi. Vaikutuksia voidaan arvioida joko prosessien tai lopputuloksen tai molempien näkökulmasta. Lisäksi vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä joko palvelun tuottajan tai asiakkaan näkökulmasta. Konu, A., Rissanen, P., Ihantola, M. & Sund, R. 2009. ”Vaikuttavuus” suomalaisissa terveydenhuollon tutkimuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 46, 285–297. Hakupäivä 22.11.2020. https://journal.fi/sla/article/view/2606

Työterveyshuollossa palvelun vaikuttavuutta voidaan arvioida vertaamalla tuotosta sen lähtökohtana olleeseen tarpeeseen, jolloin vaikuttavuus ilmenee tavoitteiden ja tulosten välisenä yhteytenä Uitti, J. & Sauni, R. 2018. Vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 66–73.. Esimerkiksi työterveysneuvotteluluiden vaikuttavuutta on arvioitu seuraamalla sairaspoissaolojen määrän ja keston kehitystä neuvotteluun osallistuneen työntekijän osalta. Työterveysneuvottelussa tavoitteena on työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon edustajien kanssa yhteisvoimin kartoittaa työntekijän toiminta- ja työkykyä sekä mahdollisuuksia tukea työssä selviytymistä. Työterveysneuvottelut voidaan tästä näkökulmasta arvioiden nähdä vaikuttaviksi, sillä neuvotteluiden jälkeen sairauspoissaolokerrat ja niiden mediaanikesto lyhenivät. Reho, T., Atkins, S., Talola, N., Ojajärvi, U., Sumanen, M., Viljamaa, M. & Uitti, J. 2018. Työterveysneuvottelut työssä jatkamisen tukena – kuvaileva tutkimus. Suomen Lääkäri-lehti 73 (36), 1948–1953.

Toiminta on sitä vaikuttavampaa, mitä lähemmäs asetettuja tavoitteita päästään. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan resursseja, toimenpiteitä sekä tuotoksia Uitti, J. & Sauni, R. 2018. Vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 66–73.. Työterveyshuollossa vaikuttavuutta voidaan arvioida yksilö-, organisaatio- ja yhteiskunnallisella tasolla. Vaikuttavuus kertyy yksittäisen työntekijän tasolta valtakunnallisiksi työväestöä ja koko yhteiskuntaa koskeviksi vaikutuksiksi Viljamaa, M., Uitti, J., Kurppa K. & Juvonen-Posti, P. 2012. Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit – työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit. Väliraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Hakupäivä 22.11.2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/134973. Vaikuttavuutta tarkastellaan paljon myös kustannusten kannalta. Taloudellisessa vaikuttavuudessa huomioidaan toiminnasta syntyneet kustannukset toiminnan aikaan saaman tuloksen lisäksi Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S. & Aromaa, A. 2008. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. Helsinki: Yliopistopaino. Hakupäivä 22.11.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504226049.

Työterveyshoitajan työn vaikuttavuus

Työterveyshoitaja on työterveyshuollon ammattihenkilö työterveyslääkärin ohella. Työterveyshoitaja toimii yhteistyössä asiakasyritysten kanssa terveyden edistämiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työ vaatii erityisosaamista ja työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla terveydenhoitajalla on oltava terveydenhoitajan pätevyyden lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin. Työterveyshoitajan ydinosaamiseen kuuluvat menetelmät ja prosessit, joilla edistetään työntekijöiden hyvinvointia sekä psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Työtä tehdään myös moniammatillisesti eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työterveyshuollon menetelmiä, joissa työterveyshoitaja toimii asiantuntijana, ovat muun muassa työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, terveysneuvonta sekä ensiapuvalmiuden suunnittelu. Suomen työterveyshoitajaliitto ry. Työterveyshoitajan työn viitekehys ja vaativuus. Hakupäivä 22.11.2020. https://www.stthl.fi/site/assets/files/1219/tyoterveyshoitajan-tyon-viitekehys-ja-vaativuus-a4.pdf Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 10.10.2013/708. Hakupäivä 13.1.2020. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708

Oman osaamisen ja toiminnan kehittäminen

Vaikuttava toiminta edellyttää työterveyshoitajalta osaamista ja ammattitaitoa sekä systemaattista toimintaa. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työterveyshuollon asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä ylläpitämään osaamistaan ja osallistumaan säännöllisesti täydennyskoulutukseen Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. Hakupäivä 13.1.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383. Ydinosaamista kehittävän koulutuksen lisäksi tulee kiinnittää huomiota muun muassa työterveyshuollon lainsäädännön, raportoinnin ja viestintätaitojen hallintaan. Lisäksi työelämässä tapahtuvat muutokset sekä yhteiskunnan asettamat tavoitteet työlle luovat uusia haasteita ja koulutustarpeita. Suomen työterveyshoitajaliitto ry. Työterveyshoitajan työn viitekehys ja vaativuus. Hakupäivä 22.11.2020. https://www.stthl.fi/site/assets/files/1219/tyoterveyshoitajan-tyon-viitekehys-ja-vaativuus-a4.pdf Työelämässä tapahtuvia muutoksia ovat esimerkiksi etätyön lisääntyminen, digitalisaatio sekä työsuhteissa tapahtuvat muutokset, kuten vuokratyön lisääntyminen. Yhteiskunta tavoittelee työurien pidentämistä ja työvoiman ohjautumista aloille, joissa on pulaa työntekijöistä. Uitti J. 2018. Työelämän ja työterveyden kehitys Suomessa. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 12–16. Seuri, M. 2013. Työterveys 2.0 : järjestelmämme on muututtava. 1. p. Jyväskylä: Docendo. Epävarmuutta tuovat koronapandemia sekä käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteen uudistaminen. Nämä asiat edellyttävät työterveyshoitajilta jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä ja perehtymistä muun muassa työn tekemisen uusiin muotoihin, työkykyä edistäviin menetelmiin sekä tartuntatautien torjuntaan. 

Työterveyshuollossa toiminnan kehittämisen tulisi olla näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvaa. Kansainvälinen Joanna Briggs Instituutti on kehittänyt mallin näyttöön perustuvasta terveydenhuollosta. Mallissa terveydenhuollon vaikuttavuus ja merkityksellisyys muodostuvat maailmanlaajuisen hyvinvoinnin ja sen pohjalta tulevan tarpeen tunnistamisen sekä näytön tuottamisen, tiivistämisen, levittämisen ja käyttöönottoon yhteisvaikutuksena (kuvio 1). Hoitotyön tutkimussäätiö. Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto-2/ Näyttöön perustuvan toiminnan prosessi todentuu organisaation, kuten työterveysyksikön, toiminnoissa ja käytänteissä sekä lopulta asiakastyössä kliinisessä päätöksenteossa. Työterveyshoitaja perustaa työssään päätöksenteon tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon sekä hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Mikäli tieteellistä näyttöä ei ole, näyttönä voidaan pitää myös parasta kokemukseen perustavaa tietoa. Suomen työterveyshoitajaliitto ry. Työterveyshoitajan eettiset ohjeet. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.stthl.fi/site/assets/files/1219/stthl-eettiset-ohjeet.pdf Hoitotyön tutkimussäätiö. Hoitotyöntekijän näyttöön perustuva päätöksenteko. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.hotus.fi/hoitotyontekijan-nayttoon-perustuva-paatoksenteko/

KUVIO 1. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessi etenee näytön käyttöönotosta organisaation käytäntöihin ja päätöksentekoon KUVIO 1. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessi etenee näytön käyttöönotosta organisaation käytäntöihin ja päätöksentekoon. Hoitotyön tutkimussäätiö. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon malli. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.hotus.fi/materiaaliapankki/ (kuva avautuu isommaksi klikkaamalla)

Työterveysyksiköissä toiminnan kehittämisestä ja kansallisten suositusten noudattamisesta on hyvä sopia laatujärjestelmässä, joka on työterveysyksikön oma kuvaus toimintajärjestelmästään. Se kuvaa, miten työterveysyksikkö toimii halutun laatutason saavuttamiseksi, turvaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Työterveysyksiköiden laatukuvaus on tärkeää yhdenmukaisten toimintatapojen ja niiden toimivuuden arvioimiseksi. Työterveyslaitos. Hyvä ja laadukas toiminta. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoterveyshuolto/hyva-laadukas-toiminta/

Työterveyshuollossa vaikuttavuutta voidaan hakea kokeilemalla uusia toimintatapoja, kuten etäpalveluita ja digitaalisia palveluita. Näillä voidaan parantaa työterveyshuollon palvelujen saatavuutta ja kattavuutta. Palvelujen tarjonta tulee olla tarkoituksenmukaista ja tarvetta vastaavaa. Työterveyslaitos on julkaissut ohjeen ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluiden toteuttamisesta ja kriteereistä. Työterveyslaitos. 2016. Ohje ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä. Hakupäivä 22.11.2020. https://stm.fi/documents/1271139/3446009/Ohje%2Behk%C3%A4isev%C3%A4n%2Bty%C3%B6terveyshuollon%2Bet%C3%A4palveluista%2Bja%2Bniiden%2Bkriteereist%C3%A4.pdf Työterveyslaitos organisoi työterveyshuoltoon liittyvää kansallista tutkimusta ja kehittää toimintaa yhdessä työpaikkojen, päättäjien ja työterveysyksiköiden kanssa. Yksi keskeinen tutkimustiedon kokoaja on kansainvälinen Cochrane-verkosto ja työterveyshuollon puolella erityisesti sen alaryhmä Cochrane Work Review Group. Lisäksi muita työterveyshoitajalla hyviä tiedon lähteitä ovat Käypä hoito -suositukset, Hotus (hoitotyön tutkimussäätiö), Joanna Briggs Instituutti sekä Terveysportti. Ne sisältävät näyttöön perustuvaa ajantasaista tutkimustietoa kootusti ja kattavasti sekä soveltuvat hyvin päätöksenteon tueksi työterveyshuollossa. Gronoff, A., Kujala, J., Päätalo, K. & Honkanen, H. 2020. Työterveyshoitaja, mistä löydät tieteellistä tietoa työsi tueksi? ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 49. Hakupäivä 22.11.2020.http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020042019316

Tarpeiden tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen

Työterveyshuollossa on tärkeää työterveysyhteistyössä määrittää asiakasyrityksenä olevan työpaikan tarpeet. Tämä vaatii tietoa työn sisällöstä, työoloista sekä työn mahdollisista erityispiirteistä. Tietoa saa esimerkiksi työpaikkaselvitysten, työpaikan riskiarviointien ja työntekijöiden sairaustietojen kautta. Kun tarpeet on tunnistettu, voidaan toiminnalle määritellä yhdessä tavoitteita. Tavoitteet tulee asettaa riittävän tarkasti sisällöllisesti ja kustannuksia tarkasteltaessa myös euromääräisesti, jotta tavoitteiden saavuttamista ja siten myös toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida. Tavoitteet on hyvä pilkkoa toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Toiminta on vaikuttavaa, mikäli toimet johtavat tavoitteiden toteutumiseen. Uitti, J. & Sauni, R. 2018. Vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 66–73. Viljamaa, M., Uitti, J., Kurppa K. & Juvonen-Posti, P. 2012. Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit – työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit. Väliraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Hakupäivä 22.11.2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/134973

Työterveyshoitajalta asiakasyrityksen tarpeiden tunnistaminen edellyttää toimiala- ja työpaikkakohtaista perehtymistä työhön ja sen vaikutukseen terveyteen. Tieto auttaa tunnistamaan työssä esiintyviä terveysvaaroja, jolloin ne voidaan ennakoivasti huomioida ja suunnitella tarpeellisia toimenpiteitä ajoissa. Tavoitteet kirjataan selkeästi ja mahdollisimman konkreettisesi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Siihen kuvataan lisäksi suunnitellut palvelut, niiden aikataulut, toteuttamisvastuut, kustannusarviot sekä toiminnan seuranta ja arviointi. Toimintakauden lopussa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta myös toiminnan vaikuttavuutta. Ala-Mursula, L. 2018. Työterveyshuollon sisältö. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 28–48.

Ennaltaehkäisy ja toimien kohdentaminen

Työterveyshoitajan työssä on tärkeää ennaltaehkäisevä työote työterveyden edistämiseksi. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työterveyshuoltoa antamaan neuvontaa työntekijälle ja työnantajalle liittyen työn turvallisuuteen Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. Hakupäivä 13.1.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383. Neuvonnan ja ohjauksen tarve saadaan selville työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen ja keskustelevan yhteistyön kautta ja kirjataan toimintasuunnitelmaan sekä työntekijöiden henkilökohtaisiin terveyssuunnitelmiin Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 10.10.2013/708. Hakupäivä 13.1.2020. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708. Työstä aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä monella eri tasolla. Primaaripreventiossa korjaus- ja torjuntatoimenpiteet käynnistetään varhaisessa vaiheessa altisteiden ja kuormitustekijöiden selvittyä, jotta näille altistumista voitaisiin minimoida. Sekundaaripreventiossa ennakoivien toimien avulla pyritään löytämään ensimmäiset oireet ja haitat, jotta niiden kehittyminen haitallisemmaksi ongelmaksi tai jopa sairaudeksi saadaan estettyä. Tertiääripreventiossa työntekijää, jonka työ- ja toimintakyky on jo alentunut, tuetaan erilaisilla toimilla, kuten työn uudelleen järjestelyllä tai kuntoutuksella. Sauni, R. 2018. Työturvallisuusyhteistyö. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 74–86.

Vaikuttavien työterveyshuoltopalveluiden tarjoamisessa on oleellista, että toimet kohdennetaan oikea-aikaisesti oikeille henkilöille. Esimerkiksi terveystarkastuksia koskien on huomattu, että niiden kohdentaminen korkeamman sairastumisriskin omaaville työntekijöille on paljon vaikuttavampaa, kuin niiden tarjoaminen kaikille. Esiselvityksenä olevaan terveyskyselyyn vastanneiden avulla voidaan seuloa työntekijöiden terveys- ja työkykyongelmia, jotka eivät ole vielä työterveyshuollon tiedossa. Liira, H. & Seuri, M. 2016. Työterveyshuollon terveystarkastukset. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 71 (21), 1525–1531. Sauni, R. & Leino, T. 2016. Työterveyshuollon terveystarkastusten vaikuttavuus. Duodecim 132 (2), 152–158. Hakupäivä 13.1.2021. https://www.duodecimlehti.fi/duo12949

Toiminnan seuraaminen ja arviointi

Työterveyshoitajan tulee olla kiinnostunut asiakasyritystensä tilasta, tietojen raportoinnista sekä yhteydenpidosta. Työtä selkiyttävät toimintasuunnitelmassa sovittu vastuunjako sekä työterveyshuoltoyksikön oma laatujärjestelmä. Tiedonkeruu ja säännöllinen raportointi työterveyshuollon käynneistä, sairauslomista ja niiden syistä auttavat suuntaamaan toimia oikein ja kohdentamaan palveluita vastaamaan juuri kyseisen asiakkaan työterveystarpeisiin Uitti, J. & Sauni, R. 2018. Vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 66–73.. 

Vaikuttavuuden kuvaamisessa ja arvioinnissa käytetään erilaisia indikaattoreita. Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen osoitin, joka auttaa arvioimaan tietyn asian nykytilaa tai muutosta suhteessa tavoitteeseen. Indikaattorin tarkoitus on tehdä arvioinnin kohteena oleva asia selkeämmin nähtäväksi ja ymmärrettäväksi. Työterveyshuollon toimintaa kuvaavat indikaattorit voivat olla ennakoivia ja tapahtumaa ennustavia indikaattoreita tai lopputulosta kuvaavia tulosindikaattoreita. Numeerisia indikaattoreita ovat esimerkiksi sairaspoissaolojen määrä, työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden määrä, kustannukset, työterveyshuollon käyntimäärät, työtapaturmien ilmaantuvuus, työtapaturmiin liittyvät poissaolot sekä eläkkeelle jäämisikä. Myös toimintaa ja prosesseja tulisi kuvata sopivien indikaattoreiden avulla. Raportoinnin avulla saadaan selville muutos alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Lisäksi voidaan tarkastella tilanteen kehittymistä pitemmällä aikavälillä tai tehdä vertailua toimialan keskimääräisiin arvoihin. Tavoitteellisuus ja tietoon perustuva seuranta indikaattoreiden avulla auttavat tunnistamaan toiminnan vaikuttavuutta. Viljamaa, M., Uitti, J., Kurppa K. & Juvonen-Posti, P. 2012. Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit – työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit. Väliraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Hakupäivä 22.11.2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/134973 Uitti, J. & Sauni, R. 2018. Vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 66–73.

Lopuksi

Työterveyshuollossa tarpeiden määrittely, tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden ja tulosten seuranta sekä arviointi ovat jatkuvaa toimintaa, jota rytmittävät toimintasuunnitelmaan kirjatut aikataulut. Tulosten saavuttaminen edellyttää kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että asiakasyritys kytkee työterveystoiminnan omiin tavoitteisiinsa ja toimintoihinsa. Työterveyshoitaja voi toimia tässä tukena. Vaikuttavuus edellyttää avointa kommunikaatiota ja tiivistä yhteistyötä niin työterveyshuollon, työntekijöiden kuin työnantajan kesken. Uitti, J. & Sauni, R. 2018. Vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 66–73. Työterveyshuollon tehtävä on minimoida työn negatiiviset vaikutukset terveyteen, mutta myös mahdollistaa positiiviset vaikutukset ja tunnistaa työn voimavaratekijät Ala-Mursula, L. 2018. Työterveyshuollon sisältö. Teoksessa K. Martimo, J. Uitti, M. Antti-Poika & L. Ala-Mursula (toim.) Työstä terveyttä. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 28–48..

Työterveyshoitajan ydinosaamista ovat työterveyshuollon prosessit sekä niissä tarvittavat menetelmät ja toimintatavat Suomen työterveyshoitajaliitto ry. Työterveyshoitajan työn viitekehys ja vaativuus. Hakupäivä 22.11.2020. https://www.stthl.fi/site/assets/files/1219/tyoterveyshoitajan-tyon-viitekehys-ja-vaativuus-a4.pdf. Tarkoituksenmukaisten menetelmien valinta ja päätöksenteko tulisi perustua näyttöön. Kliiniseen päätöksentekoon vahvinta näyttöä tarjoavat systemaattiset katsaukset sekä tutkimustietoon perustuvat suositukset, kuten Käypä hoito -suositukset ja Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositukset Hoitotyön tutkimussäätiö. Hoitotyöntekijän näyttöön perustuva päätöksenteko. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.hotus.fi/hoitotyontekijan-nayttoon-perustuva-paatoksenteko/. Työterveysyksikön toimintamallit ja tukirakenteet ovat keskeisiä toiminnan kehittämisen ja näytön käyttöönoton kannalta Hoitotyön tutkimussäätiö. Tukirakenteet ja toimintamallit. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.hotus.fi/tukirakenteet-ja-toimintamallit/. Hoitotyön johdolla ja esimiehillä on keskeinen rooli osaamisen kehittämissä sekä tutkimusnäyttöön perustuvien rakenteiden ja menetelmien toimeenpanossa ja ohjauksessa Lunden, A., Teräs, M., Kvist, T. & Häggman-Laitila, A. 2017. A systematic review of factors influencing knowledge management and the nurse leaders’ role. Journal of Nursing Management 25, 407–420. Hakupäivä 13.1.2021. https://doi.org/10.1111/jonm.12478. Hoitotyön eri asiantuntijoiden toiminta ja osaaminen täydentävät toisiaan ja jokaiselle löytyy oma rooli näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä, toimeenpanossa ja arvioinnissa Hoitotyön tutkimussäätiö. Asiantuntijuustoimintamalli (FinAME). Hakupäivä 1.12.2020. https://www.hotus.fi/asiantuntijuustoimintamalli/. 

Lähteet

Kuvalähteet

Uusimmat artikkelit