Hae sivustolta

2.1. Neljä näkökulmaa tuottajuuteen

Neljä ammattilaista kertoo kulttuurituottamisen työnkuvasta, mediatuottamisen tulevaisuudesta, yhteistyöstä alan toimijoiden kesken sekä kuraattorin roolista taiteen ja yleisön välissä. 

Tuomas Laajoki työskentelee Kemin kaupungissa kulttuurituottajana. Haastattelussa Laajoki valottaa suhtautumistaan laajaan työnkuvaansa, sekä kertoo kulttuurituottamisen erityispiirteistä pienellä paikkakunnalla.

Soili Lumiaho valmistui medianomiksi mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta muutama vuosi sitten ja työllistyi valmistumisensa jälkeen Klaffi Tuotannot -yhtiöön. Lumiaho avaa työtään tuottaja-tuotantopäällikkönä visuaalisiin medioihin sisältöjä tuottavassa yhtiössä.

Katja Oittinen työskentelee Yle Kajaanin toimituksen vastaavana tuottajana. Oittinen kertoo näkemyksensä mediatuottamisen tulevaisuudesta ja millaista yhteistyötä viestinnän ja kulttuurin alojen toimijoilla voisi olla.

Pirjo Yli-Maunula on pitkän linjan taiteilija ja luova tuottaja, joka on meritoitunut myös kuraattorina Flow-nykysirkuksen esityssarjassa. Yli-Maunula kertoo muun muassa kuratoinnin suhteesta yleisöön, kuraattorin roolista taiteen ja yleisön välissä sekä Flow-sirkuksen esityssarjan roolista yhdistyksen tukijalkana.

Case: Kulttuurituottaja Tuomas Laajoki

Tuomas Laajoki toimii Kemissä nuoriso-ohjaajana sekä työnohjaajana kulttuuri-, musiikki- ja tapahtumatyöpaja Kemi Factorissa. Hän on tuottanut vuodesta 2004 lähtien noin 700 eri tapahtumaa Pohjois-Suomessa (mm. Pakkasukko Blues ’n Jazz, Easy living in Kemi, Kemin taiteiden yö, musiikki-iltoja eri ravintoloissa ja nuorisokonsertteja). Tämän lisäksi hän toimii muusikkona useissa kokoonpanoissa.

Tuottajan työstä

Kulttuurituottaja on hyvin todennäköisesti tuottamassa jotain tapahtumaa kulttuurin saralta. Esimerkkinä Tuomas mainitse installaation, katutaideteoksen, performanssin, tanssi- tai musiikkiesityksen ja erilaiset festivaalit. Näiden koko voi vaihdella hyvin pienimuotoisista produktioista aina tuhansien henkien laajuisiin tapahtumiin.

Pyrkimyksenä on, että tapahtumien tuotto olisi aina hieman yli odotusten. Jotta tällaiseen lopputulokseen pääsisi, on hyvä tuntea erilaisia kulttuurikokemusten käytäntöjä. On siis tärkeää tietää, miten ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan kulttuuria. Oma työkenttänsä on syytä tuntea mahdollisimman tarkasti.

Kulttuurituottajan koulutuksesta ja osaamisesta

Tuomas pitää tärkeänä kulttuuristen elementtien ja lainalaisuuksien opiskelemista. Jo se, että on itsekin aktiivinen kulttuurinkäyttäjä, avaa silmiä sille mitä olisi hyvä osata. Yleensäkin luonteeltaan sensitiivisellä henkilöllä on valmiudet olla hyvä kulttuurituottaja.

Työnkuva on todella monipuolinen ja työssä tarvitaan kaikenlaista osaamista. Tähän koulutuksenkin tulisi vastata. Koulutukseen tulisi varmasti suhtautua hyvin avoimin mielin siten, että on valmis tekemään hyvin monenlaisia asioita. Tuomas itse on oppinut tämän työn vuosien aikana käytännön tekemisen kautta, joten hän painottaa, että tekeminen on myös erittäin hyvä opettaja.

On hyvä suuntaus, että pohjoisessa (Oulun ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia) on alettu opettaa tuottamista. Se kertoo kulttuurin arvostuksesta.

Kulttuurimatkailun merkitys pienen paikkakunnan tapahtumille

Kulttuurimatkailu on Tuomas Laajoen mukaan elinehto tapahtumien jatkuvuudelle pienellä paikkakunnalla, kuten Kemissä. Pakkasukko Blues ’n Jazz on hyvä esimerkki tapahtumasta, jossa käy säännöllisesti vieraita ulkomaita myöten.

Esimerkkinä ulkomaisista kävijöistä hän mainitsee erään hollantilaisen firman, jonka henkilökunta on vieraillut festivaaleilla jo 8 vuotta peräjälkeen. He tulevat viettämään viikonloppua talviseen Kemiin musiikkitapahtuman innoittamana. Tuomas painottaa, että Kemin kaupunki voisi suunnata varojaan vielä enemmän kulttuurimatkailuun.

Tulevaisuuden tuottaja

Tulevaisuuden tuottajuuden avainsana on kansainvälisyys. Esimerkiksi Skandinaviassa kulttuurit tulevat sekoittumaan entistä enemmän. Laaja-alaista kulttuurien ymmärrystä tullaan tarvitsemaan tuottajan työssä. Jokainen ihminen kantaa kulttuuria mukanaan, se on voimakkaasti sidottu ihmisyyteen.

Kulttuurien murrokseen vastaaminen on siis tulevaisuuden haaste. Ne jotka pystyvät tässä asiassa olemaan tarkkana, tulevat varmimmin saamaan työtilaisuuksia seuraavan viidentoista vuoden aikana.

Tämän lisäksi koko ajan kehittyvä tietoyhteiskunta on lisännyt asioiden muutosnopeutta aivan valtavasti. Musiikkialalla esimerkiksi ääniteteollisuus on muuttunut paljon (esim. Spotify ja muut musiikin suoratoistopalvelut).

Tulevaisuudessa joudutaan varmasti myös miettimään, miten kulttuurin tekijöille riittäisi töitä. Yksi suurimpia haasteita lienee, miten kulttuurin kuluttajat saataisiin edelleen panostamaan taloudellisesti siihen kulttuurin, josta he nauttivat.

Onnistuneen tapahtuman tuottamisen edellytyksiä

Uutta projektia aloitettaessa tuottajan on hyvä oppia tuntemaan nopealla aikataululla työympäristönsä ja työkaverinsa. Kaikenlaista pitää ottaa huomioon, mutta kaikkeen ei voi kuitenkaan varautua. Vastoinkäymisiä tulee väistämättä. Sitä kuuluisaa suomalaista sisua tarvitaan.

Palapeliä pitää pystyä pitämään päässään koko projektin ajan. Kun suosii perushyveitä, kuten luotettavuus, empaattisuus, solidaarisuus ja yhdenvertaisuus, saadaan usein aikaan hyvää jälkeä. Ja vaikka itsellä olisi vahvoja mielipiteitä, niitä ei välttämättä kannata olla ensimmäisenä julistamassa. Ne voi pitää isona hiljaisena tietona ja voimavarana itsellään.

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::getList() should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::getList($akCategoryHandle, $filters = Array) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 102

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::add($at, $args, $pkg = false) should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::add($akCategoryHandle, $type, $args, $pkg = false) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 161

Case: Tuottaja-tuotantopäällikkö Soili Lumiaho

Oulun ammattikorkeakoulusta, mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta medianomi AMK:ksi valmistunut Soili Lumiaho työllistyi heti valmistumisensa jälkeen Klaffi Tuotannoille Oulussa. Lumiaho on 2,5-vuotisen työuransa aikana tehnyt töitä ensin tuotantopäällikkönä ja sittemmin myös tuottajana.

Tuotantopäällikön ja tuottajan työnkuvat eroavat tässä tapauksessa niin, että tuottaja toimii asiakasyhteydessä, luo ja vastaa sopimuksista, jotka siirtyvät sitten tilauksina tuotantopäällikölle. Tuotantopäällikkö puolestaan vastaa työryhmän aikatauluista ja muista tuotantoihin liittyvistä seikoista.

Tuottajan työstä

Tuottajan työ alkaa myyntityöstä, asiakasyhteyksien luomisesta. Noin puolet asiakkuuksista alkaa suoralla yhteydenottopyynnöllä ja puolet verkostojen kautta tapahtuvana myyntityönä.

Yhteydenoton jälkeen Lumiaho tuottajana laatii tuotantotarjouksen, koostaa budjetin ja on mukana tekemässä käsikirjoitusta. Hän vastaa tuotannon läpiviennistä kokonaisuutena käynnistyksestä laskutukseen asti (välipalaverit, videoitten kokoaminen jne.)

Ohjaajat vastaavat yleisesti käsikirjoituksista. Ohjaajien lisäksi yhtiössä on työskennellyt yhdessä vaiheessa myös luova tuottaja. Lumiaho voi myös tuottajana tarjota omia ideoitaan asiakkaalle. Asiakkaiden kanssa pidetään erilaisia sparrauspalavereja ja ideoita jatkotyöstetään ryhmässä. Käsikirjoittaja/ohjaaja tekee työn loppuun.

Kahden työnkuvan yhdistämisessä on hyötynsä, sillä Lumiaho kokee olevansa vahva kirjoittamisessa, ja ymmärrys kuvakerronnasta auttaa työn luovaa puolta. Hän pitää paljon siitä, että saa tehdä monipuolista työtä.

Viestintä osana tuottajan työtä

Yrityksen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavien kautta asiakkaat näkevät, minkälaisille yrityksille ja minkälaisia tuotteita on tehty. Ne toimivat samalla yrityksen markkinointimateriaalina.

Tuottajan työhön kuuluu asiakasviestintä sekä asiakkaiden ja yhteistyöverkostojen kanssa käytävä keskustelu, joka edesauttaa yrityksen markkinointia ja tuo mukanaan lisää verkostoja. Jonkin verran tehdään yhteistyötä eri mainostoimistojen kanssa.

Kuvaukset ja asiakkuudet ovat hyvä verkosto markkinointiin. Asiakkuuksista tulee myös yhtiön rahoitus. Aikaisemmin yritys teki elokuvatuotantoja, joihin haettiin rahoitusta, mutta niistä on luovuttu. Yhteistyökumppaneita yrityksellä on paljon: säveltäjiä, kaluston vuokraajia ja jonkin verran hankitaan ostopalveluja (ilmakuvaus, jälkityötä – etenkin värimäärittelyä, kuvauspalveluja ja speekkereitä).

Avustajia tuotantoihin saadaan sekä omasta mallirekisteristä että eri rooleihin some-avustajaryhmien kautta. Tuottaja-tuotantopäällikkönä Lumiaho hoitaa yhteydenpitoa tuotantokohtaisesti joka suuntaan.

Yleisön rooli

Yleisö on kuluttaja - tai tässä mittakaavassa asiakas ja asiakas, maksaja, on aina oikeassa. Asiakkaan näkemyksiä joudutaan aina välillä ohjailemaan. On osattava perustella, miksi tämä olisi hyvä näin. Hyvällä esituotannolla vältytään jälkipuinnilta. Paljon keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä tuotannosta jätetään lopputulokseen ja mitä halutaan jättää pois. Kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, kun pitää perustella, miksi jotain on hyvä tehdä, mutta kinaamaan ei kannata lähteä.

On haastavaa, jos asiakkaan toiveet ovat ristiriidassa oman ammatillisen näkemyksen kanssa. Silloin on syytä olla valmiina perusteluja sille, miksi yrityksemme on hyvä, miksi minä olen hyvä.

Tuottajuudesta yrittäjyyteen

Klaffi Tuotannot on pieni yritys (7 vakinaista työntekijää), vaikka se onkin kohtuullisen suuri tuotantoyhtiöksi. Jokaisen työntekijän on syytä olla yrittäjähenkinen, joustava ja luova.

Tuottajan roolissa tärkeiksi ominaisuuksiksi nousevat myös kärsivällisyys, topakkuus, asiakaspalveluhenkisyys sekä omatoimisuus, kyky käyttää maalaisjärkeä. Asiat on syytä pitää asioina, tiedostaa se, mikä vaikutus sillä on, mitä sanoo. Tuottajalla pitää olla kyky ymmärtää, mitä asiakkaat hakevat, jotta tuote kohtaa asiakkaan tarpeet. Asiakas ei osaa välttämättä pukea sanoiksi sitä, minkä näkee päässään.

Tulevaisuuden tuottaja

Mainostoimistot elävät murroksen aikaa. Pienistä yrityksistä yhdistyy suuria mediataloja.

Moniosaajuus omassa kentässä tulee nousemaan. Ei riitä, että olet pelkkä tuottaja, vaan pitää osata myös esimerkiksi markkinoida sosiaalisessa mediassa, osata nähdä palveluja, lisäkouluttautua esimerkiksi käsikirjoittamisessa tms.

Ala kehittyy uusien markkinointikanavien myötä niin suurta vauhtia, että ei voi kuvitella myyvänsä aina samaa tv-mainosta. Ollaan menossa kohti suurempia kokonaisuuksia: ei tehdä vain tv-spottia, vaan tehdään tuoteperhe.

Jokaiselta työntekijältä vaaditaan yrittäjähenkisyyttä ja kykyä osata nähdä, miten asioista kannattaa sopia. Pitää oppia näkemään, miten kannattaa asioida.

Case: Vastaava tuottaja Katja Oittinen

Kajaanin ammattikorkeakoulusta tradenomiksi valmistunut Katja Oittinen on työskennellyt valmistumisensa jälkeen ensin kaupallisessa paikallisradiossa ja sittemmin juontaja-reportterina ja radiotuottajana Ylen Kajaanin aluetoimituksessa. Nykyisin Katja työskentelee Yle Kajaanin sisältöä ja resurssienkäytön suunnittelua johtavana vastaavana tuottajana.

Aiempi tuottajan työ on monipuolistunut vastaavan tuottajan työn rooliin siinä, että Katja vastaa radion lisäksi myös alueellisten TV-uutisten sekä verkon ja sosiaalisen median uutis- ja ajankohtaissisällön suunnittelusta.

Vastaava tuottaja media-alalla

Vastaava tuottaja johtaa Yleisradion aluetoimituksessa operatiivista toimintaa osana Uutis- ja ajankohtaistoiminnan yksikköä. Vastaava tuottaja vastaa pitkän aikavälin sisältösuunnittelusta sekä osallistuu valtakunnallisten aiheiden tuottamiseen. Resurssien osalta hän suunnittelee työvoiman käyttöä, toimii lähiesimiehenä sekä hoitaa henkilöstöhallinnollisia tehtäviä.

Vastaavan tuottajan rooli on erittäin monisäikeinen. Toisaalta roolissa luova työ on äärimmäisen suuressa keskiössä, koska sisällönsuunnittelusta vastaavana suurin osa toimituksen aiheista on myös lähtöisin omista havainnoista ja seurantatyöstä. Hyvät johtamistaidot ovat myös tärkeät, koska suunnitteluun halutaan mukaan toimituksen jokainen jäsen, koska vaikuttamismahdollisuudet suunnitteluun innostavat varmasti jokaista journalistia. Luovuuden jopa jonkinmoisena vastapainona tehtävään kuuluu myös paljon henkilöstöhallinnollisia sekä rutiininomaisia tehtäviä lukuisissa uutis- ja ajankohtaistoiminnan eri välineiden käytössä olevissa järjestelmissä.

Katjan mukaan vastaavan tuottajan työ on vaativaa ja antoisaa, siinä naurattaa ja itkettää, pitää olla koko ajan skarppina sekä journalistisesti että työyhteisön tilanteeseen. Katja kertoo nauttivansa työstään: se on haastavaa ja pakottaa oppimaan uutta paitsi journalistiselta alalta niin myös itsestään, että pystyy tekemään työyhteisön jäsenistä tähtiä omassa roolissaan.

Tulevaisuuden tuottaja - yhteistyötä luovan alan kanssa

Vastaavan tuottajan työssä aivan keskeistä ovat toimivat verkostot ja keskusteluyhteys oman alueen toimijoihin, niin yhteiskunnallisiin toimijoihin kuin yritysmaailmaan ja järjestökenttäänkin.

Ainakin yleisön halu osallistua on tuntunut nousevan, vaikka se ei lopulta konkretisoituisikaan varsinaiseksi sisällöntuotannoksi. Yleisö haluaa mahdollisuuksia, käyttää niitä jonkin verran ja ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä, enenevissä määrin myös sosiaalisen median kautta, ehdottamalla aiheita ja antamalla tietoa.

Luovan alan toimijoiden yhteistyö alueellisen median kanssa voisi tulevaisuudessa olla monenlaista, ja vaihtoehtoja kannattaa pohtia huolella ennen kuin sitoutuu yhteistyöhön ja -tuotantoon. Julkaisuvastuu määrittelee myös reunaehtoja esimerkiksi riippumattomuuteen, aikataulussa pysymiseen, median toiminnan suunnitteluun ja kaluston käytön vaatimuksiin.

Julkisen palvelun mediayhtiöllä on alueellisen toimimisen kannalta etua tehdä yhteistyötä sopiviksi katsomissaan tilanteissa alueen yleisöä palvellakseen sekä nostaa ehkä valtakunnallisestikin esiin merkittävä ilmiö, joka alueella ilmenee. Esimerkiksi kulttuuritoimija puolestaan saisi kokemusta uudenlaisista yhteistuotannoista, mikä voi hyödyttää sen toimimista jatkossa. Yhteistyö media-alan kanssa voisi näin ollen lisätä elinvoimaisuutta luovalle alalle uusien ansaintamahdollisuuksien kautta.

Yleisön rooli tulevaisuudessa

Yleisöllä on enemmän tarvetta kertoa oma mielipiteensä, kuin varsinaisesti osallistua journalistisen sisällön tuottamiseen. Toki voi pohtia sitä, mikä on journalistista sisällöntuotantoa - onko journalistisesta sisällöstä käytävä some-keskustelu journalistista sisältöä? Onko median omalla alustalla journalistisesta sisällöstä käytävä keskustelu myös journalistista sisältöä? Ainakin medialla on siitä vastuu.

Muussa kuin perinteisessä juttuvinkin tai moderoitavan sisällön roolissakin yleisölle on osallistumismahdollisuuksia. Esimerkiksi pienrahoitusta viikoittain uudenlaista sisältöä tuottaville myöntävän Yle Folkin tuotantotapa ottaa yleisön mukaan tuottajan arkeen. Samoin hitusen kauempaa haettuna uusi ei-journalististen ulkopuolisten kirjoittajien mielipiteellisen sisällön kolumnistijoukko (Yle Ikkuna) on hyvä esimerkki uudenlaisesta yleisön osallisuudesta.

Sisällöllisesti yleisön osallisuuden myötä voi päästä käsittelemään paikallisesti aiheita ja teemoja, jotka muutoin voisivat jäädä piiloon, ja myös tavoittaa paikallisia ihmisiä ko. aiheiden ja teemojen kautta sekä saada kontaktia heihin. On ylimielistä ajatella, että kaikki sisällöllinen viisaus asuisi toimituksissa. Hyöty on siis sisällöllistä ja näin ollen hyödyttää yleisöä.

Tulevaisuuden osaamisvaatimuksia

Henkilöstöjohtamisen taidot sekä uudenlaisen vuorovaikutuksen taidot vain kasvattavat merkitystään tulevaisuudessa. Osaajat verkottuvat varmasti yhä laajemmin ja yhteydenpitoa tehdään uusien teknisten välineiden avulla neuvotteluhuoneiden sijaan.

Vuorovaikutustaidoille, samoin kuin toki uusien alustojen teknisille taidoille tulee siis uudenlaisia vaatimuksia lankojen pitämiseksi käsissä verkostoituneemmassa ja pirstaloituneemmassa osaajajoukossa.

Case: tanssin moniottelija Pirjo Yli-Maunula

Palkittu ja tunnustettu tanssin moniottelija Pirjo Yli-Maunula on koreografi, tanssija, kuraattori, ohjaaja ja tuottaja. Hän on toiminut alalla 36 vuotta.

Yli-Maunula tunnetaan intensiivisistä, monitaiteellisista ja elämyksellisistä produktioistaan. Taiteellisen työnsä lisäksi hän on myös pitkän linjan pohjoisen tanssin kehittäjä ja toimii useissa valtakunnallisissa luottamustehtävissä.

Flow-sirkus osana tuotantotaloa

Yli-Maunula perusti yhdessä kollegansa Maria Littowin kanssa tanssin tuotantoryhmä Flow Productionsin vuonna 2006. Omien teosten ja tuotantojen lisäksi Flow Productions järjestää suosittua Flow-nykysirkuksen esityssarjaa, jota Yli-Maunula kuratoi ja tuottaa.

Flow-sirkus tuo Ouluun vuosittain 4–7 nykysirkusesitystä Suomesta ja maailmalta. Nykysirkuksen esityssarja avaa tuotantoryhmälle uusia rahoituskanavia ja yhteistyökumppaneita sekä tuo uusia sisältöjä, jotka rakentavat yhdistyksen kokonaisbrändiä.

Kuratointi – liikennepoliisina risteyksessä

Yli-Maunulalle Flow-sirkuksen kuratointi on intuitiivista työtä taiteilijoiden, tekijöiden ja yleisön välissä. Kuraattori miettii, millaiset sisällöt puhuttelevat eri toimintaympäristöissä. Samaan aikaan on pysyttävä uskollisena omalle näkemykselle ja tavoitteelle siitä, minkälaista taidetta haluaa toimintaympäristöön istuttaa. Kysyntää voi myös itse luoda ja näin tapahtui Flow-sirkuksen kohdalla: pitkäjänteinen työ esityssarjan parissa on luonut kysynnän nykysirkusesityksille Oulussa.

Kuraattori seisoo asioiden risteyksessä ja ohjaa liikennettä oikeaan suuntaan. Hän saa asiat kohtaamaan: hankkii rahoituksen ja yhteistyökumppanit, saa taiteilijat luottamaan järjestäjiin ja yleisön luottamaan esityssarjan brändiin.

Yli-Maunula kokee sarjan kuratoinnin ja tuottajuuden innostavana oman taiteellisen työn lisänä: esiintyjänä ja taitelijana pääsee myös oppimaan esityksistä vierailijoilta.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Flow-sirkuksen esityssarjalle yhteistyökumppanuudet ovat tärkeitä ja niiden rakentaminen on sisällön ja yhteistyön yhteensovittamista. Esimerkiksi paikallista festivaaliyhteistyötä rakennettaessa on tärkeää tuntea paikallinen festivaalikartta ja poimia hengeltään ja sisällöltään oikeita teoksia sekä tunnistaa aitoja linkkejä asioiden välillä. Onnistunut yhteistyö synnyttää luottamusta jatkossa.

Tuotannon rakentamiseen ja yhteistyökumppaneiden sekä rahoituksen hankintaan liittyvät vahvasti sisällön kysymykset: millaisia ideoita sisällön pohjalta syntyy yhteistyökumppaneista ja rahoituslähteistä tai voisivatko jotkut rahoituskanavat tarjota sellaisia näkökulmia, jotka voisivat edesauttaa teoksen toteutumista?

Brändin rakentamista

Hyvin suunniteltu viestintä on yksi Flow-sirkuksen peruspilareista. Brändin rakentaminen on kestänyt 3 vuotta, ja nyt sarjalle on syntynyt yleisön luottamus. Suuri yleisö tuntee harvoin tanssin tai sirkuksen esiintyjien nimiä tai työryhmiä, ja yksittäisten teosten markkinointi voi olla työlästä. Yli-Maunula rakensi alusta alkaen sarjan viestinnän Flow-sirkuksen logon alle, jolloin yleisön ei tarvitse tuntea esiintyjien tai työryhmien nimiä, vaan se voi luottaa sarjan sisältöön.

Yli-Maunula näkee, että markkinointi ja viestintä tulevat itse sisällön jatkeena. Viestinnän pitää olla visuaalista, monikanavaista ja taiteen ytimessä kiinni. Monille taiteilijoille on usein vaikeakin asia itse viestiä omasta jutustaan. Samoin jos taiteilija ja markkinoinnin ammattilainen ovat irrallaan toisistaan, tarvitaan väliin sillanrakentajaa. Yli-Maunula etsii viestinnän ja tuottamisen keinot sisällön kautta.

Uutta yleisöä

Flow-sirkuksen myötä tuotantoyhtiö on tavoittanut uutta yleisöä ja laajentanut yleisöpohjaansa. Flow-sirkus on myös laventanut perinteistä kulttuuriyleisön jakaumaa, ja tuonut sirkuksen pariin eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä.

Yleisötyön kehittämisessä on kiinnostavaa, miten yleisön saa kokemaan asioita uusilla tavoilla. Tämä on tuotannollinen, sisällöllinen ja taiteellinen valintakysymys. Flow Productions tekee tuotantoja, jotka luovat erilaisia yleisösuhteita, ja joita esitetään erilaisissa paikoissa ja erikokoisille yleisöille. Kun katsojilla on kokemusta vaihtelusta, tulee jokaisesta katsomiskerrasta seikkailu. Intresseissä ei ole pelkästään kasvattaa yleisöä, vaan (jos se suinkin on taloudellisesti mahdollista) tehdä isosti pienille yleisöille. Yli-Maunulaa motivoi saada ihmiset taiteen ihmeen äärelle ja löytämään kokemukset, jotka säilyvät kauan ja rakentavat elämän mielekkyyttä.

Kiertuetoiminnan tulevaisuuden näkymiä

Kiertuetoiminnan edistämiseksi työskennellään aktiivisesti valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, jotta hyvät esitykset jatkaisivat ohjelmistossa pidempään. Suomessa tanssisektorilla rakennetaan parhaillaan kiertueverkostoja ja -järjestelmiä, joihin pyritään saamaan mukaan myös muun muassa kaupunginteattereita.

Yli-Maunula uskoo, että tulevan VOS-uudistuksen myötä teattereilta tullaankin edellyttämään tiiviimpää yhteistyötä vapaan kentän kanssa. Näin sirkustakin nähtäisiin nykyistä enemmän myös teattereiden näyttämöillä. Yli-Maunula kuuluu myös kansainväliseen Autopistes-yhteistyöverkostoon, jossa jaetaan parhaita käytäntöjä ja tehdään rajoja ylittävää yhteistyötä kiertueiden järjestämiseksi.

Uusimmat artikkelit