Vanhustenhoidon historia

Vanhustenhoidon kehittyminen on lähtenyt siitä, että vanhukset saivat asua kotona pitkään ja samassa talossa saattoi asua useampi sukupolvi. Jos jälkikasvu ei huolehtinut heistä tai he elivät huonoissa oloissa, he joutuivat lopulta laitoshoitoon. Laitoshoitoon joutumista pelättiin. Kautta-aikain talonisäntä ja emäntä ovat luovuttaneet tilan hoidon sille, joka sitoutui hoitamaan heitä. 

1800–1920-luku: Vaivaishoidon vaihe

Vaivaishoidon vaiheessa vanhusten hoitoa ei ollut jäsennelty omaksi työryhmäkseen, vaan heitä hoidettiin osana suurempaa ryhmää, johon kuului vanhusten lisäksi tilattomat, sairaat, köyhät, orvot ja yksinäiset naiset. Vanhuksia hoidettiin armeliaisuudesta ja säälistä mm. seurakunnan toimesta 1860-luvulle asti ja siitä eteenpäin vastuu siirtyi kunnille.

"Vuonna 1913 kiellettiin köyhäinhuutokauppojen pitäminen, jossa vanhukset, vaivaiset ja orvot määrättiin siihen taloon, joka pienimmästä maksusta suostui heitä hoitamaan."

"Rankaisu henkisyys: vaivaisilta otettiin kansalaisoikeudet ja liikkumavapaus pois. Tärkein tavoite oli erottaa ankaran kurin ja pakollisen työn avulla tekovaivaiset ja tosi vaivaiset."

1920–1970-luku: Vanhustenhuollon lakisääteistyminen

Vanha vaivaishoitolaki korvattiin köyhäinhoitolailla vuonna 1922. Vaivaistalojen tilalle perustettiin kunnalliskoteja, joihin joutuminen oli häpeällistä. Varallisuus oli ratkaiseva tekijä vanhuksen elämän laadussa.

"Sukulaiset ja työnantajat olivat elatusvelvollisia kuolinpäivään asti, jos työntekijä oli ollut kaksikymmentä vuotta hänen palveluksessaan."

"Kunnalliskoteja pidettiin kaatopaikkoina, kammottavina rakennuksina eikä sitä voitu arvostella, sillä se oli kaikkien alapuolella." 

"1930-luvulla Pudasjärven kunnalliskotiin joutuivat mielisairaat, tylsämieliset sairaanloiset, hermostuneisuudesta kärsivät, vanhukset, tuberkuloosipotilaat, typerykset, kovakorvaiset, halvaantuneet, irstasta elämää viettäneet, jalat sahattu, avioton äiti ja jakomieliset"

"Vuonna 1967 pohjoissuomalaisen kunnalliskodin tarkastusraporttiin oli kirjattu seuraavaa: 'Henkilökunnan toimesta suoritettavaa valvontaa myös yön aikana on kuitenkin huomattavasti lisättävä, sillä nyt joudutaan potilaita yöllä sulkemaan koppeihin henkilökunnan vähäisyyden vuoksi.'" 

"Omaiset käyttivät suoraa rajoittamista nostaessaan itse vanhuksen sängynlaidan ylös tai sitoessaan vanhuksen pussilakanan avulla sänkyyn kiinni. Omaisten käyttämien rajoittamismuotojen takana oli huoli vanhuksen turvallisuudesta."

1960–1970-luvulla alettiin perustaa vanhainkoteja, jossa erityistarpeet huomioitiin, henkilölle oli järjestettävä ikänsä ja kuntonsa mukainen kuntoutus, hoito ja huolenpito, turvallinen kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö. Vanhainkoteihin palkattiin siivoojia, sekä sairaanhoitajien ja apuhoitajien määrä lisääntyi.

1970–1990-luku: Erikoistuminen syvenee vanhusten hoidossa

Syntyi hoitojärjestelmiä, jotka ottivat huomioon erikseen vanhukset, kehitysvammaiset, kroonikot, alkoholistit ja asunnottomat vanhukset. Kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, jolloin kotona selviytymättömät vanhukset vietiin vuodeosastoille. Vuodeosastot täyttyivät ja vanhukset laitostuivat, joten keskityttiin kotisairaanhoidon kehittämiseen. Kotipalvelu ja palvelutalo toiminta alkoi 1980-luvulla.

"Vuodepotilaiden hoidossa huomioitiin harvoin asentohoitoja, vaan kipua lievitettiin voimakkailla lääkkeillä."

"Hoitohenkilökunta ja omaiset eivät tehneet juurikaan yhteistyötä potilaan hoidon eteen." 

Lähteet

Voutilainen, P., Sailo, K. & Isola, A. (toim.) 1999. Hoitotyön vuosikirja 2000 - Vanhusten hoitotyö. Kirjayhtymä Oy.  

Kivinen, K. 1994, Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan. Vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalli. Oulun ammattikorkeakoulu.

Paasivaara, L. 2002. Tavoitteet ja tosiasiallinen toiminta. Suomalaisten vanhusten hoitotyön muotoutuminen monitasotarkastelussa 1930-1920. 

Tohvanainen, H. & Nirkko, J. 2000. Hoitotyön muistot. Hämeenlinna: Karisto Oy. 

Saarnio, R. 2010. Fyysisten rajoitteiden käyttö vanhusten laitoshoidossa. Hakupäivä 22.04.2016. http://www.ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/viewFile/2823/4139

Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti.  2010. 47, 143–145. Väitöskirjatutkimus. 

Vanhustyön historia. Hakupäivä 22.4.2016. https://vanhustyo.wordpress.com/vanhustyon-historia/