Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
|
Elo Satu, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusryhmä Mustonen Riikka, TtM, Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusryhmä Anna-Leena Nikula, TtK, Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusryhmä Jaana Leikas, FT, johtava tutkija, dosentti, VTT Kaartinen Jouni, DI, erikoistutkija, VTT Hanna-Mari Pesonen, TtT, koulutuspäällikkö, Oulun yliopisto Immonen Milla, FM, erikoistutkija, VTT |
Tausta
Suomessa sairastuu vuosittain 13 000 ihmistä muistisairauteen. Tällä hetkellä muistisairautta sairastavia on arviolta noin 130 000. Muistisairaiden määrän arvioidaan kasvavan edelleen tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyessä. Tämä luo haasteita sosiaali- ja terveydenhuollolle. Muistisairaat ikääntyneet asuvat entistä pidempään kotona ja heitä myös hoidetaan aikaisempaa enemmän ja pidempään kotiympäristöissä. Kotona asuminen on usean muistisairaan toive ja myös heidän omaishoitajansa ovat hyvin sitoutuneita. Kuitenkin muun muassa muistisairauden eteneminen, toimintakyvyn lasku, omaisten terveys ja jaksaminen sekä avun tarpeen lisääntyminen ovat pitkäaikaishoitoon jouduttavia riskitekijöitä sekä turvallisuudentunteeseen liittyviä tekijöitä. Pitkäaikaishoitoon siirtymistä jouduttaa usein myös se, että tarjottu palvelu tai tuki ei kohtaa muistisairaan ja heidän omaistensa yksilöllisiä tarpeita.
Tämä tutkimus on osa laajempaa Turvallisuudentunne Kotona (TuTunKo) -tutkimushanketta, jossa tutkitaan digitaalisten palveluiden ja sovellusten vaikutuksia kotona asuvan muistisairaan ikääntyneen turvallisuudentunteeseen ja arjen sujumiseen. Hankkeessa tarkoituksena on suunnitella muistisairaiden henkilöiden turvallisen kotona asumisen tueksi henkilökohtaisesti räätälöitävä käyttäjäkeskeinen digitaalinen palvelukanava palveluineen. Hanke käynnistyy tällä osatutkimuksella, jossa määritetään turvallisuudentunne ja siihen liittyvät tekijät aikaisempaan tutkimukseen ja haastatteluaineistoon perustuen. Tämän jälkeen kehitetään mittari arvioimaan turvallisuudentunnetta ja se integroidaan soveltuvin osin digitaaliseen palvelukanavaan. Mittaria voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen ja palveluiden räätälöintiin.
Tarkoitus
Tämän osatutkimuksen tarkoituksena on kuvata:
- Turvallisuudentunteeseen vaikuttavia tekijöitä muistisairauden alkuvaiheessa.
- Turvallisuudentunteeseen liittyviä tekijöitä, jotka ennustavat muistisairaan siirtymistä kotoa pitkäaikaishoitoon.
- Digitaalisten palveluiden ja teknologioiden vaikutuksia muistisairaiden turvallisuudentunteeseen, hyvinvointiin ja kotona asumiseen.
Menetelmät
Kirjallisuuskatsaus etenee systemaattisen katsauksen periaatteiden mukaisesti, ja aineisto kerätään neljästä elektronisesta tietokannasta (Cinahl-, Medline (Ovid)-, PsycARTICLES-, ja Scopus) vuosilta 2005–2015. Aineisto rajataan suomen- ja englanninkielisiin julkaisuihin, ja vaiheittain etenevässä aineiston valinnassa käytetään valinta- ja poissulkukriteereitä. Aineiston valinnan ja laadunarvioinnin (JBI) suorittaa kaksi tutkijaa itsenäisesti. Haastatteluaineisto kerätään ryhmä- ja yksilöhaastatteluin muistisairauden alkuvaiheissa olevilta henkilöiltä (n=20), omaisilta (n=10) ja muistihoitajilta (n=5). Haastatteluaineisto analysoidaan sisällön analyysillä.
Tulokset
Tulokset ovat valmiit keväällä 2016 ja ne raportoidaan konferenssissa.
Johtopäätökset
Tuloksia hyödynnetään digitaalisen palvelukanavan sisällöllisessä kehittämisessä, yksilöllisten tarpeiden tunnistamisessa ja palveluiden räätälöimisessä. Tuloksiin perustuva mittari mahdollistaa turvallisuudentunteen arvioimisen ja digitaalisen palvelukanavan vaikuttavuuden arvioimisen.