Tähtäimessä tulevaisuus – Gynekologisen leikkauspotilaan hoitoprosessin kehittäminen

Tausta

Maamme sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkuvien haasteiden, kehittämisen ja johtamisen muutosten keskellä. Onnistunut muutos vaatii järjestelmä-, potilas- ja työntekijälähtöisen kehittämisen yhdistämistä. Potilaslähtöisyyden tulee olla sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä. Lasten ja naisten sairaala -hanke (LANA) on yhtenä osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uudistamishanketta, tulevaisuuden sairaala 2030. Uudessa LANA-sairaalassa tullaan yhdistämään tulosalueen toimintoja. Tästä johtuen lasten ja naisten tulosalueen organisaatio ja palveluprosesseja on kehitettävä. Uuden sairaalan hoitoprosessien ja tilasuunnittelun näkökulma on potilaslähtöinen; sen tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja yksinkertaistaa potilaan hoitopolkuja. Hyvin toteutettujen suunnitelmien avulla hoitoprosessien sujuvuus ja tilaratkaisujen toimivuus paranee ja tilat riittävät kasvaviin potilasmääriin.

Kärsämänoja (2009, 4, 19-20) on tutkimuksessaan todennut, että potilaan hoitoon ja hoitotyön tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat saumaton palveluketju, selkeä johtamisjärjestelmä, potilaan sujuva hoitoprosessi, tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet sekä tehokkaasti toimiva henkilökunta ja moniammatillinen yhteistyö. Suomessa tehdään vuosittain n. 50 % operatiivisten erikoisalojen kiireettömistä toimenpiteistä päiväkirurgisesti, eli potilaat saapuvat toimenpiteeseen leikkauspäivänä ja kotiutuvat saman päivän aikana. Sujuva päiväkirurgia edellyttää hyvin hiottuja toimintaprosesseja. Kääriäisen mukaan potilaan ohjaus on olennainen osa kaikkien terveydenhuoltosektorilla toimivien ammatillista toimintaa. Erikoissairaanhoidossa ohjaus on tärkeä osa potilaiden hoitoprosessia. Ajantasaiseen ja tutkittuun tietoon perustuvan ohjauksen tavoite on, että potilas saa riittävästi ohjausta ja pystyy toimimaan saamansa ohjauksen mukaan.

Tarkoitus

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopistollisen sairaalan, naistentautien vastuualueella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia gynekologisen toimenpiteen pre-, intra, ja post-operatiivisistä vaiheista sekä eri vaiheita koskevasta potilasohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa gynekologisen toimenpidepotilaan perioperatiivisen prosessin kehittämiseksi.

Menetelmät

Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen aineisto kerättiin gynekologisessa toimenpiteessä (keisarinleikkaus, laparoskopia, laparotomia ja alatieleikkaus) olleilta potilailta puhelimitse tehdyllä teemahaastattelulla. Haastateltavat allekirjoittivat tietoon perustuvan suostumuslomakkeen halukkuudestaan osallistua tutkimukseen. Haastateltavia oli kolmekymmentä (n=30) ja heidät haastateltiin yksilöhaastatteluin, jotka nauhoitettiin. Aineisto litteroitiin. Litterointi tuotti 105 sivua tekstiä, joka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. 

Tulokset

Tämän tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset raportoidaan toukokuussa 2016.