Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus valtion aluehallinnon näkökulmasta tarkasteltuna

Vuosi 2016 tulee muodostamaan merkittävän taitekohdan sekä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon että valtion aluehallinnon uudistusprosesseissa. Tulevan uudistuksen arvioidaan olevan vaikuttavuudeltaan samaa luokkaa kuin muun muassa kansanterveyslain mukanaan tuoma erityisesti terveydenhuoltoon kohdistunut muutos. Valtion aluehallinnon osalta vertailukohtana voisi pitää muutosta lääninhallinnosta aluehallintovirastoihin. 

Erityisen kiinnostavaksi muotoutuu yhteiskunnan kannalta järjestelmän jakautuminen kunta, alue ja valtion tasoihin. Kuntia kuvataan uudistuksessa paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöinä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Tulevat maakunnat (itsehallintoalueet) vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon, aluekehittämisen sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksen tehtävistä. Näistä ehdottomasti merkittävän tehtävä kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Valtion tehtävänä on oikeusvaltion ylläpito ja kehitys sekä kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi.

Tarkastelen esityksessäni sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkoitusta ja tulevaisuuden näkymiä erityisesti valtion aluehallinnon näkökulmasta. Aineistona ovat sekä kansalliset että alueelliset suunnitelmat ja prosessiin liittyvät valmisteluaineistot. Esityksen tarkoituksena on tuoda esille uudistuksen moniulotteisuutta sekä asiakkaan ja kansalaisen palveluiden että kunnallisen, maakunnallisen ja valtiollisen toimivallan uusjaon kannalta.