Kysy ja kuutele – Simulaatio mielenterveys- ja päihdetyön opetusmenetelmänä

Oulun ammattikorkeakoulun simulaatio-oppimisympäristö tarjoaa korkeatasoiset puitteet hoitotyön kliinisten taitojen potilasturvalliseen oppimiseen. Kolme vuotta sitten simulaatio otettiin käyttöön myös mielenterveys- ja päihdetyön opetuksessa vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Puhuminen ja kuunteleminen ovat keskeisiä mielenterveystyön taitoja. Simulaatioissa luodaan mahdollisimman aito todellisuutta kuvaava tilanne, jossa opiskelijat harjoittelevat potilaan haastattelua ja keskustelutaitoa. Osaaminen kohdistuu psykoottisen, masentuneen ja päihdeasiakkaan kohtaamiseen / haastatteluun sekä keskusteluun itsetuhoajatuksista ja itsemurhariskistä. 

Alkusysäys simulaatioihin syntyi kahden ensihoitajaopiskelijan opinnäytetyöprojektina. He suunnittelivat ensimmäiset skenaariot mielenterveyspotilaan kohtaamiseen ja psyykkisen terveydentilan arviointiin kotiympäristössä. Nykyisin mielenterveystyön simulaatioita pidetään ensihoitaja- , kätilö- , sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille ja tapahtumat sijoittuvat koti- , koulu- , avohoito ja sairaalaympäristöihin. Simulaatioissa käytämme ns. standardoituja potilaita, joissa potilaan roolia esittää opiskelija. Kyseinen tapa on käytössä erityisesti vuorovaikutustilanteiden simulaatioharjoittelussa. Opiskelija esittää potilaan roolia, jossa potilaalla on oma tarina ja huolenaiheensa kerrottavanaan. Opettajat ohjeistavat huolellisesti sekä potilasta esittävän että hoitajan roolissa olevat opiskelijat. Haastattelua eri tilassa seuraavilla opiskelijoilla on havainnointitehtävät tarkoitukseen kehitetyllä lomakkeella. Itse haastattelutilanne kestää n. 20 minuuttia ja sen jälkeen on yhteinen jälkipuinti, jossa analysoidaan ja nostetaan keskusteluun tilanteen herättämät kysymykset ja oppimisen kohteet. 

Simulaatioista on kerätty alusta lähtien palautetta opiskelijoilta (150 palautelomaketta). Opiskelijoiden mielestä simulaatiot ovat erittäin kiinnostavia ja motivoivia, todentuntoisia, antavat valmiuksia potilaan kanssa keskusteluun ja lisäävät tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista enemmän kuin parhaatkaan luennot. Tutkimusten mukaan opiskelijat jännittävät mielenterveystyön harjoittelua, koska opiskelija voi ennen harjoittelua kokea pelkoa ja epävarmuutta kyvyistään kohdata ihmisiä, joilla on mielenterveyden ongelmia. Simulaatiopalautteiden perusteella opiskelijan ennakkokäsitys muuttuu realistisemmaksi ja simulaatio toimii hyvänä valmennuksena harjoitteluun. Mielenterveyssimulaatioissa korostamme opiskelijoille luottamuksellisuuden, hyvän ja turvallisen ilmapiirin sekä positiivisen merkityksenannon tärkeyttä. Palautteiden perusteella tämä toteutuu hyvin; opiskelijat kokevat ilmapiirin ja opettajilta sekä opiskelijakavereilta saamansa palautteen rohkaisevaksi. Kehittämiskohteena on uusien simulaatioiden suunnitteleminen; opinnäytetyönä valmistuikin keväällä 2016 kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille simulaatio äidin mielialan puheeksiottamisesta.