Sairaanhoitajaopiskelijoiden näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittyminen työelämäyhteistyössä

Valtioneuvoston (2014) linjausten mukaan ammattikorkeakoulutuksen tulee tarjota monipuolisia ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Työelämälähtöisyyteen sisältyy koulutusorganisaation ja työpaikan välinen toimiva työnjako ja yhteiset tavoitteet opiskelijoiden ohjaamisessa. Koulutuksessa tutkimustyön opinnot helposti nähdään pelkästään opinnäytetyöhön liittyvinä opintoina, vaikka niiden tarkoituksena on kehittää opiskelijan näyttöön perustuvan hoitoyön osaamista. Tästä johtuen Oulun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajien monimuotokoulutuksessa integroitiin Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät -opintojakso autenttisiin hoitotyön tilanteisiin opiskelijoiden käytännön harjoittelussa. 

Toteutus 

Jokainen opiskelija valitsi kirjallisuuskatsauksen aiheen potilaan hoitamiseen liittyen siten, että aihe liittyi joko kirurgiseen tai sisätautien sairaanhoidon harjoitteluun. Aihe oli esimerkiksi potilaan ohjaukseen tai tutkimiseen liittyvä, joko potilaan, hoitajan tai omaisen näkökulmasta. Opiskelija muotoili valitsemastaan aiheesta tutkimusongelman/ tutkimuskysymyksen. Opiskelija teki kirjallisuushaut kirjaston informaatikon ohjauksessa työpajoissa. Kirjallisuuskatsauksen tulokset esitettiin taulukkomuodossa. Tuloksista antoi palautteen harjoittelua ohjaava hoitotyön opettaja. 

Seuraavaksi opiskelijat perehtyvät itsenäisesti tutkimustyön menetelmäkirjallisuuteen liittyen tutkimusaineiston keräämiseen haastattelemalla, havainnoimalla ja kyselyllä. Tutkimustyön opettajat ohjasivat työpajoissa tekemään kysely-, havainnointi- ja teemahaastattelulomakkeen kirjallisuuskatsauksen pohjalta aineistonkeruuta varten.

Harjoittelussa jokainen opiskelija hankki haastattelemalla vähintään 3-5 sivua litteroitua aineistoa, havainnoi 5 hoitotilannetta ja hankki vastaukset viiteen kyselylomakkeeseen. Harjoittelun tehtävään osallistuminen oli potilaille ja henkilökunnalle vapaaehtoista. Opiskelija pyysi haastatteluun, kyselyyn ja havainnointiin osallistuvilta kirjallisen, tietoisesti annetun suostumuksen osallistumisesta. Lisäksi koko ryhmälle oli hankittu yhteinen lupa harjoittelun tehtävää varten Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtavalta ylilääkäriltä. 

Opiskelijat tekivät itsenäisesti kysely- ja havainnointilomakkeilla hankittujen aineistojen tilastolliset analyysit aiemmin opintojaksolla opetetun perusteella. Laadullisen aineiston sisällönanalyysi tehtiin työpajassa tutkimustyön opettajan ohjauksessa. 

Harjoittelun ja tutkimustyön yhteisessä seminaarissa opiskelijat esittivät tutkimusprosessit ja keskeiset tulokset. Seminaarissa keskusteltiin, mitä on opittu ja miten tutkimustietoa voi hyödyntää käytännön hoitotyössä. Tutkimustyön opettajien lisäksi seminaariin osallistuivat harjoittelua ohjanneet opettajat. 

Opiskelijapalautteen mukaan oli opittu paljon. Opiskelijat odottivat pääsevänsä tekemään opinnäytetyötä. Tieteellisen tutkimuksen merkitys hoitotyössä oli hahmottunut: ohjeet ja Käypähoito suositukset perustuvat tutkittuun tietoon. Alussa sekä henkilökunnalla että opiskelijoilla oli negatiivinen asenne, mutta potilaat suhtautuivat positiivisesti. Alun hämmennyksen jälkeen työpaikalta sai kannustusta ja tuloksista oltiin kiinnostuneita.