Oulun ammattikorkeakoulu

Oulun yliopistollisen sairaalan terapiahenkilöstön työnkuva ja tarve osaston potilaspaikkoja lisättäessä

Pietikäinen Anne, FT, yamk sote, Oulun yliopistollinen sairaala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opintojen kehittämistyön kokonaistarkoituksena on kuvata Oulun Yliopistollisen sairaalan kuntoutusosaston terapiahenkilöstön nykyinen työnkuva, pyrkiä sen kautta hakemaan tehostettua työajan käyttöä sekä kartoittaa terapiahenkilöstön tarve osaston toimintaa laajennettaessa. Innovatiivisen ajattelun ja palvelumuotoilun osallistavien menetelmien hyödyntämisellä pyrkimyksenä on löytää täysin uusia keinoja työn kehittämiseen. Työajan kehittämisen lähtökohdaksi määritellään asiakasymmärrys ja asiakaslähtöisyys. Olennaista kehittämistyössä on valmius muuttaa nykyistä työ- ja toimintakulttuuria osastolla. Suunnitteilla on lisätä nykyisen kuntoutusosaston potilaspaikkoja 17:sta 27 paikkaan vuoden 2016 aikana. Henkilöstöä palkattaneen lisää. Henkilöstön tarve mitoitettaneen suhteellisen arvioidun selkäydinvammapotilasvirran mukaan, mutta työn sisällön laadun kehittämisen kannalta on tärkeää kartoittaa suhde hoitotyön ja terapiatyön ammattilaisten välillä. Jo nyt osaston henkilökuntarakenne on terapiahenkilöstöön runsaasti painottuva. Kehittämistyö tuottaa tietoa henkilöstörakenteen tarpeesta, helpottaa laajennettavan yksikön suunnittelua, tehostaa terapeuttien työajan käyttöä ja voi johtaa tehtävänsiirtoihin hoitajien ja terapeuttien kesken.

Kehittämistyön tavoitteena on kartoittaa terapiatyöntekijän työajan käyttöä ja työn sisältöä, jotta voidaan edetä työnkuvan kehittämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on ensisijaisesti kuvata kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työajan käytön haasteet, toiseksi pyrkiä hakemaan uudenlaisia toimintatapoja ja kolmanneksi vastata henkilöstömäärän tarpeeseen. Uutta henkilöstöä palkattaneen, mutta jo olemassa olevankin henkilöstön työnkuvaa on tehostettava.

Kehittämistyön jakaantuu neljään eri osa-alueeseen, joista ensimmäisessä analysoidaan jo olemassa olevan aineisto aiemmin toteutetusta työajan kellotuksesta, henkilöstön perustehtävistä ja välillisistä työtehtävistä. Ensimmäisen kehittämistyövaiheen tutkimuskysymyksenä on: Millaista terapiahenkilöstön työajan käyttö on lähtökohtaisesti kuntoutusosastolla? Kolme seuraavaa vaihetta toteutetaan työpajatyöskentelyllä, joka tuottaa tavoitteenmukaisen aineiston. Ensimmäisessä työpajassa pyritään alustavan suunnitelman mukaisesti löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten terapeuttien työajan käyttöä voidaan suunnata enemmän välittömään terapiatyöhön? Miten välillisten työtehtävien tekoon kuluvaa ajankäyttöä voidaan tehostaa? Mikä nyt jo työssä on sujuvaa? Työn harmaan alueen kehittäminen/tabut, mahdollisuus toteuttaa perustehtävää? Toisessa työpajassa keskitytään työnilon ja haasteiden teemoihin, kolmannessa hyviin rutiineihin/urautuneisuuteen. Aineisto analysoidaan kvalitatiivisin menetelmin. 

Kehittämistyön tuloksena muodostuu uudenlainen terapiahenkilöstön työnkuvan analyysi ja käyttöönotto. Aineiston lopullinen yhteenveto vastaa tutkimuskysymykseen: Paljonko lisäterapiahenkilöstöä tarvitaan osaston kuntoutuspaikkoja lisättäessä?