Muuttuva toimintaympäristö: Tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajien osaamiselle

Tausta

Tehohoito on monimutkainen ja dynaaminen erikoisala, jonka tavoitteena on vastata akuutisti sairaiden tai kriittisessä tilassa olevien potilaiden ja heidän omaistensa vaativiin tarpeisiin. Sairaanhoitaja kuuluu tehohoidon moniammatillisen tiimin ydinjäseniin ja hänellä on tärkeä rooli näyttöön perustuvan hoidon tuottamisessa. Tehohoidon kasvavan monimutkaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden vuoksi tehohoitajilta vaaditaan erityisiä taitoja, tietoja ja asennetta. 

Tele-tehohoidossa yhdistyvät informaatio- ja telekommunikaatio hoitotyöhön ja lääketieteeseen. Sen avulla voidaan tarjota paras mahdollinen tieto kriittisesti sairaan potilaan hoidon tueksi niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä potilaan hoitopaikasta ja vuorokauden ajasta riippumatta. Tele-tehon tiimi ei voi korvata potilaan vieressä olevaa tiimiä mutta se tarjoaa tukea ja on apuna potilaan hoidossa ja voinnin tarkkailussa. Tele-tehohoidon on todettu lisäävän potilasturvallisuutta, parantavan hoidon lopputuloksia sekä vähentävän tehohoidon kustannuksia. Sairaanhoitajien osaamisvaatimuksissa korostuvat hyvä havainnointitaito, hyvät kommunikointi- ja yhteistyötaidot, kyky priorisoida ja hahmottaa teknisten laitteiden lukuisista muuttujista tärkeimmät.

Tele-tehohoito on harjoitettu USA:ssa jo vuosia mutta Euroopassa toiminta on verraten uutta. Oulun yliopistollinen sairaala on mukana EU-hankkeessa (Thalea) yhtenä viidestä eurooppalaisesta yliopistollisesta sairaalasta määrittelemässä tele-tehohoidon järjestelmän vaatimuksia. Uusi tapa järjestää tehohoitoa tuo mukanaan uusia vaatimuksia tehohoidon ammattilaisten osaamiselle. 

Tarkoitus 

Selvittää eurooppalaisten teho-osastojen henkilökunnan käsityksiä tarvittavista ominaisuuksista tele-tehohoidon järjestelmille. 

Menetelmät

Kaksiosainen, prospektiivinen, strukturoitu kysely euroopalaisille teho-osastoille, joilla ei ollut kokemusta tele-tehohoidosta. Ensimmäisellä kierroksella arvioitiin väittämien validiteetti ja funktioiden erityispiirteistä. Toisella kierroksella epätarkkoja väittämiä selkeytettiin. Väittämien sisällön validitetti arvioitiin laskemalla I-CVI. Yli 0.75 kynnys katsottiin saavuttaneen vaadittavan tason.

Tulokset

26 tiedonantajaa (sairaanhoitajia ja lääkäreitä) neljästä eurooppalaisesta maasta arvioivat väittämät kahdella kierroksella. Kyselyssä selvitettiin 50 väittämää josta 0.75 kynnyksen ylitti 36 väittämää. Tärkeimmiksi tekijöiksi tele-tehojärjestelmässä arvioitiin reaaliaikainen monitorointi, hälytykset, audio-visuaalinen yhteys ja tietoturva. 

Johtopäätökset

Tutkimus tuotti listan toiminnoista, jota voidaan käyttää apuna luotaessa tele- tehojärjestelmiä ja arvioitaessa uudenlaisen tehoympäristön osaamisvaatimuksia. Tehohoidon ammattilaiset pitivät järjestelmän toimintavarmuutta ja mahdollisuutta seurata hoitoprotokollien noudattamista tärkeänä ominaisuutena. On tärkeää, että hoitotyön asiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa järjestelmää. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tietoa etäpisteiden henkilökunnan näkemyksistä sekä teletehohoidon henkilökunnan osaamisvaatimuksista.