Oulun ammattikorkeakoulu

Muistisairauden vaikutus ikääntyvän naisen terveyteen

Kätilöopiskelijat: Bacsa Lilla, Heikkinen Greetta, Huotari Raisa, Lantto Riikka ja Salmi Henna

Kätilötyön opettajat:

Paananen Ulla, lehtori, tutkintovastaava, kätilötyö, Oulun ammattikorkeakoulu

Manninen Minna, lehtori kätilötyö, Oulun ammattikorkeakoulu 

Perälä Minna, tuntiopettaja, kätilötyö, Oulun ammattikorkeakoulu

Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen haaste. Suomessa todetaan noin 13 000 uutta vaikeampi tasoista muistisairaustapausta joka vuosi. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Muistisairaista asiakkaista suurin osa eli lähes kolme neljäsosaa on naisia.

Ikääntyvää naista on tärkeää kannustaa muistisairauksien ehkäisyyn ja aivoterveyden ylläpitoon, johon kuuluu aivojen aktiivinen käyttö mielekkäiden harrastusten ja ystävien parissa, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto.

Lääkitystä käytetään lievän ja keskivaikean muistisairauden oireenmukaiseen hoitoon. Lääkityksellä ylläpidetään jäljellä olevaa toimintakykyä, sairauden etenemiseen sillä ei ole katsottu olevan vaikutusta.

Estrogeenilla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia aivojen ja hermosolujen toimintaan. Vaihdevuosien aiheuttamat muutokset hormonitasapainossa, unen laadussa ja mielialassa voivat heikentää muistitoimintoja. Vaihdevuosien myötä estrogeenipitoisuuksien lasku saattaa nopeuttaa muistisairauksien kehittymistä, minkä vuoksi hormonikorvaushoitojen vaikutusta muistiin ja tiedonkäsittelyyn on tutkittu useissa laajoissa tutkimuksissa. 

Muistisairaus vaikuttaa henkilön kykyyn ymmärtää omia tarpeitaan ja säädellä niiden ilmaisemista. Sairaus heikentää naisen kykyä huolehtia itsestään ja päivittäisistä toiminnoistaan, kuten hygieniastaan. Alzheimerin tautia sairastavien paino usein laskee. Myös muistisairauden hoidossa käytettävät lääkitykset voivat aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia, kuten maha-suolikanavan oireita, väsymystä, huimausta ja pahoinvointia, jotka heikentävät ikääntyneen naisen elämänlaatua. 

Muistisairaus on aina haaste koko perheelle. Sairastunut ja läheiset joutuvat suurten muutosten ja luopumisen eteen. Naisen rooli puolisona, äitinä ja isoäitinä muuttuu muistisairauden myötä. Terve puoliso joutuu kantamaan enemmän vastuuta ja näin suhteen tasa-arvoisuus vähenee. Parisuhteen muodostumista pelkästään hoitosuhteeksi voi ennaltaehkäistä erilaisilla parisuhdetta tukevilla keinoilla, kuten yhteisten parisuhdemuistojen vaalimisella, läheisyydellä ja hellyydellä sekä hyvän yhteisen arjen rakentamisella ja ylläpitämisellä.

"Tuetaan naiseutta ja naisellisuutta, tuetaan miehisyyttä ja miehen identiteettiä. Muistellaan niitä aikoja, kun oltiin vielä nuoria ja rakastuneita, ja mitä kaikkea tehtiin niitten tyttöjen tai poikien kanssa, muistellaan avoimesti, se auttaa. Mies tuntee jälleen olevansa mies ja nainen tuntee olevansa nainen." – Lähihoitaja Maarit Lehikoinen/YLE

Muistisairaus muuttaa naisen käsitystä itsestään, alentaa itsetuntoa ja luo epävarmuutta tai pelkoa seksuaalisen kyvyn suhteen. Muistisairauden myötä seksuaalinen aktiivisuus usein muuttuu, kuten myös kyky ilmaista ajatuksiaan, tunteitaan ja seksuaalisia tarpeitaan. Tämä saattaa johtaa siihen, että muistisairas ilmaisee seksuaalisuuttaan toista loukkaavalla tavalla. Muistisairauteen voi liittyä myös seksuaalista apraksiaa, jossa muistisairas intiimin kanssakäymisen jälkeen ei muista tapahtunutta. 

Muistisairaan sukupuoli-identiteettiä on tärkeää tukea, sillä siten voidaan edistää naisen elämänlaatua ja jopa ennaltaehkäistä epätoivottuja seksuaalisia käytösoireita.