Lastensairaanhoitajan työn koulutus ja historia

Lastensairaanhoitaja on lasten ja nuorten hoitotyöhön erikoistunut ammattilainen. Lasten ja nuorten hoitotyöllä tarkoitetaan yleensä alle 18- tai 20-vuotiaiden hoitotyötä. Lastensairaanhoitajat työskentelevät mm. lastentautien osastoilla ja poliklinikoilla sekä lasten teho-osastoilla.

Lastensairaanhoitajan työssä korostuu kasvun ja kehityksen turvaaminen, vuorovaikutus lasten kanssa, lasten lääke- ja nestehoito sekä lapsen kivun arviointi. Lasten- ja nuorten hoitotyössä erityisen tärkeää on perhekeskeisyys sekä yksilöllisyys. Sairaalassa lapsella ja nuorella on oikeus ikänsä ja vointinsa mukaiseen toimintaan, esimerkiksi opetukseen ja leikkiin.

Koulutus ennen

Sairaanhoitajakoulutus alkoi vuonna 1889, jolloin ei ollut mahdollisuutta erikoistua lastensairaanhoitoon. Lasten hoitaminen sairaalassa ei ollut tällöin kovin yleistä, sillä monien mielestä lasten sairaudet ja kuolema oli Jumalan tahto. Asenteet muuttuivat elintason ja sivistystason nousun sekä lastenlääkäri Arvo Ylpön johdolla tehdyn lastenhoidon valistustyön myötä. Lastensairaanhoito alkoi kehittyä omaksi erikoistumisalaksi 1920-luvulla Arvo Ylpön johdolla.

Ensimmäinen jatkokoulutuskurssi sairaanhoitajille ja kätilöille alkoi 1921. Kurssin järjesti Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja opettajina toimi Sophie Mannerheimin ja Arvo Ylpön lisäksi muun muassa Adolf von Bonsdorff. Ohjelmaan kuului harjoittelua muun muassa Lastenlinnassa. Syksyllä 1921 Lastenlinnasta tuli lastenhoidon oppilaitos. Siellä koulutettiin terveyssisaria äitiydenhuoltoon, pienten lasten hoidonneuvojiksi, kouluhoitajiksi ja tuberkuloosihoitajiksi. Lastenlinnassa koulutettiin lastensairaanhoitajien lisäksi lastenhoitajia puolen vuoden kursseilla.

Koulutus on muokkautunut lasten sairauksien myötä eri aikoina. Esimerkiksi tuberkuloosi aiheutti paljon lasten ja nuorten kuolemia 1900-luvun alussa. Kuolleisuus saatiin laskuun, kun 1940-luvulla tuli käyttöön tuberkuloosilääkkeet. 

Keskiasteen koulu-uudistuksessa vuonna 1987 sairaanhoitajakoulutus muuttui yksivaiheiseksi, jolloin sairaanhoitajaopiskelijat erikoistuivat suoraan hakuvaiheessa valitsemalleen erikoistumisalueelle, esimerkiksi lastensairaanhoitoon.

Koulutus nykyisin

Lasten ja nuorten hoitotyö kuuluu kaikissa ammattikorkeakouluissa osaksi sairaanhoitajan perus-koulutusta. Lasten ja nuorten hoitotyöhön liittyviä sairaanhoitajan suuntaavia opintoja on mahdollista suorittaa nykyisin ainakin Oulussa, Laurea-ammattikorkeakoulussa, Diakonia-ammattikorkeakouluissa, Tampereella sekä Vaasassa. Muissa ammattikorkeakouluissa lasten ja nuorten hoitotyöhön on mahdollista suuntautua valitsemalla harjoittelupaikkoja lasten ja nuorten osastoilta.

Nykyisin Oulun ammattikorkeakoulussa lastenhoitotyön syventävät opinnot koostuvat teoriaopinnoista sekä kahdesta työelämän harjoittelusta. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lasten- sairaanhoitoon liittyviä vapaasti valittavia lääketieteellisiä sekä syventäviä opintojaksoja.

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen opinto-oppaat 2015.

Ylppö, A. Arkkiatri 1887-1992. www-sivut. Hakupäivä 9.5.2016. http://www.ylppo.fi/terveyssisarten_koulutus_alkaa

Lindqvist, K. Lasten sairaanhoito muuttunut, perinteet säilyneet. HUS. 

Kota-Aho, K., Schneider, M. & Tattari, L. 2013. Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset lasten ja nuorten hoitotyössä. Hoitotyön osaamisvaatimukset ja tulevaisuuden haasteet sairaanhoitajien kokemana. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 9.5.2016. http://www.theseus.fi/handle/10024/56691

Korppi-Tommola, A. Terveyssisarten ja lastenhoitajien koulutus. Hakupäivä 9.5.2016. http://www.ylppo.fi/terveyssisarten_koulutus_alkaa 

Lääkärikirja Duodecim. 2015. Tuberkuloosi. Hakupäivä 9.5.2016. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00611 

Tuomi, S. 2008. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen lasten hoitotyössä. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Hakupäivä 9.5.2016. http://www.oppi.uef.fi/uku/vaitokset/vaitokset/2008/isbn978-951-27-0815-4.pdf