Käsihygieniahavainnoinnilla kohti parempaa potilasturvallisuutta
|
Keränen Tuula, sairaanhoitaja, TtM, hygieniahoitaja, Oulun yliopistollinen sairaala, infektioiden torjuntayksikkö Ojanperä Helena, sairaanhoitaja, TtM, hygieniahoitaja, osastonhoitaja, Oulun yliopistollinen sairaala, infektioiden torjuntayksikkö Järvinen Raija, sairaanhoitaja (AMK), hygieniahoitaja, Oulun yliopistollinen sairaala, infektioiden torjuntayksikkö Ukkola Sirpa, sairaanhoitaja, TtK, hygieniahoitaja, Oulun yliopistollinen sairaala, infektioiden torjuntayksikkö Korhonen Anne, sairaanhoitaja, TtT, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö Puhto Teija, LL, infektiolääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala, infektioiden torjuntayksikkö |
Tausta ja tarkoitus
Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) otettiin vuonna 2013 toukokuussa käyttöön vuodeosastoilla käsihygienian kehittämisen yhtenäinen ja pysyvä toimintamalli (KhYHKÄ, saatavana www.hotus.fi), jonka kehittivät yhdessä OYS:n infektioiden torjuntayksikkö ja Hoitotyön tutkimussäätiö.
Aineisto ja menetelmät
Yksiköiden infektioyhdyshenkilöt havainnoivat kuukausittain hoitajien ja lääkäreiden käsihygienian toteutumista WHO:n 5 tilanteen mukaan sekä sormuksien, kellon, rakennekynsien tai pitkien kynsien käyttöä. Käsihygieniahavaintoja tehtiin yhteensä 9 089 vuosina 2013 (n=3 698) ja 2014 (n=5391).
Tulokset
Seuranta-aikana vuosina 2013–2014 hoitajien käsien desinfiointitulokset parantuivat kaikilla viidellä havainnoinnin osa-alueella (n=5961). Eniten paranemista (lähes 12 % nousu) tapahtui käsien desinfektioajoissa, jotka kestivät noin 30 sekuntia. Lääkäreillä myönteistä muutosta tapahtui etenkin desinfektioajoissa, jotka kestivät 20–29 sekuntia. Tilanteet, joissa lääkärit eivät desinfioineet käsiään lainkaan, vähenivät 9 %. Sekä hoitajien että lääkäreiden kohdalla tulokset osoittivat, että käsihuuhdetta otettiin useammin potilaskosketuksen jälkeen kuin ennen potilaskosketusta. Käsiä ei desinfioitu lainkaan tai desinfektioaika jäi < 20 sekunnin ennen puhtaita ja aseptisia toimenpiteitä 77 %:ssa (n=42) lääkäreiden ja 50 %:ssa hoitajien havainnointitilanteissa (n=227) vuonna 2013. Hoitajien kohdalla tapahtui vuonna 2014 selvä parannus. Lääkärien kohdalla merkittävää parannusta ei näkynyt. Havainnointitulokset osoittivat, että käsien desinfioinnin kestossa sekä käsikorujen ja kellojen käytössä oli ammattiryhmäkohtaisia eroja. Peilattaessa käsien desinfioinnissa tapahtuneita muutoksia vuodeosastojen käsihuuhdekulutuksissa tapahtuneisiin muutoksiin, vuoden 2011 alusta tarkasteltuna huuhdekulutus on aikuisten somaattisilla vuodeosastoilla lisääntynyt yhteensä 32 % (16 litraa/ 1000 hoitopäivää).
Pohdinta
Tulokset antavat viitteitä siitä, että KhYHKÄ -toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan ja kehittämiseen on yksi käyttökelpoinen menetelmä. Toimintamallin avulla on mahdollista tehdä käsihygieniasta näkyvä ammattitaidon osa-alue, jossa käsihygienian noudattaminen tai sen noudattamatta jättäminen ei ole yksittäisen ammattilaisen henkilökohtainen valinta.