Oulun ammattikorkeakoulu

Jännitteet ja ristiriidat organisaatioissa

Tensing Marianne, työnohjaaja/organisaatioanalyytikko (kand.) Metanoia Instituutti

Työelämä uudistuu nopeaan tahtiin. Organisaatioissa se näkyy rakenteiden, järjestelmien, työvälineiden, työtapojen, asiakasprosessien jne. uudistamisena ja sujuvammaksi muuttamisena. Tekniikka korvaa rutiinitoimintoja ja mahdollistaa asiakkaiden itsepalvelun. Suurten muutosten takana on organisaatioiden halu pysyä ajan virrassa mukana, käyttää modernia tekniikka ja tieteellisiä tutkimustuloksia hyväksi sekä pitää koko ajan parempaa huolta asiakkaista. Yksittäisen ihmisen tasolla muutoshaasteet ovat väistämättömiä. Oma työ muuttuu ja se haastaa sekä inhimilliset voimavarat että vuorovaikutustaidot. Täytyy sopeutua oppimaan uusia asioita.

Organisaatioiden monimuotoinen ja jatkuva liike muovaa ja muokkaa tuttua ja turvallista. Perinteisten ammattien identiteetit ovat päivityksen kohteena. Vuorovaikutustaidot vaativat uusia sisältöjä ja kykyjä. Organisaation kompleksisuuden dynamiikka voi myös ylittää "kipurajoja". Syntyy jännitteitä, jotka voivat puhumattomina ja pitkittyessään sitoa yhteisön psyykkistä energiaa ja aiheuttaa hajoamisenkin. Kun jännitteet purkautuvat erimielisyyksinä ja ristiriitoina, niiden taustalla oleviin asioihin on mahdollista alkaa pureutua. 

Erimielisyyksien ja ristiriitojen väistely, saati tukahduttaminen ei lopeta niitä, vaan vahvistaa niitä ohjaavia jännitteitä. Ammattimaisesti hallittuina, käsiteltyinä, ristiriidat voivat olla vastoin yleistä oletusta hyödyllisiä: työpaikan ilmapiiri puhdistuu, jolloin ihmisten psyykkinen energiaa vapautuu työhön, yhteistyöhön ja tietoisuus tekemisestä lisääntyy. Onnistunut erimielisyyksien ja ristiriitojen käsittely tukee yhteisön kasvua, monipuolistaa ajattelua ja lujittaa muutoskykyä. Samalla yhteisön taito kohdata ja käsitellä tulevia jännitteitä vahvistuu.

Työpajassa lähestymme teemaa kolmen näkökulman/kysymyksen kautta:

  1. Näkyvät ja näkymättömät jännitteiden kentät (k. Wilber 1996, 2009).
  2. Miten me kuulemme, näemme ja ymmärrämme asioita? Miten ilmaisemme itseämme? Ihmisten ainutlaatuisuudesta tulevat erimielisyydet ja jännitteet. (Schulz von Thun 1981, 1998.) 
  3. Miten ristiriitojen kanssa ollaan ja toimitaan? Mitä voimme tehdä? Miten voimme säädellä vuorovaikutusta? Miten voimme ilmaista itseämme niin, että tulemme paremmin ymmärretyksi? ( M.B. Rosenberg 2001, 2003, 2005.)