Oulun ammattikorkeakoulu

Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia perhetyöskentelystä

Hoitotyön opiskelijat: Haapalahti Henna, Heiskanen Mira, Niemelä Emilia, Niinikoski Laura, Ronkainen Jenna, Sundell Linda ja Turunen Helmiina, Oulun ammattikorkeakoulu

Ohjaaja: Majamaa Marja-Liisa, Oulun ammattikorkeakoulu

Kehittämistyön taustalla on perheiden erilaiset elämäntilanteet -projektiharjoittelu. Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa aikuisen sekä lapsen ja nuoren hoitotyön tietoja ja taitoja perheiden kanssa työskennellessään. Käytännössä harjoittelu toteutuu perheiden kodeissa. Projektin myötä opiskelija oppii tunnistamaan perheen sekä yksilön voimavaroja, sosiaalista verkostoa ja erityisen tuen tarpeita. 

Perheiden elämäntilanteita, voimavaroja sekä tuen tarpeita kartoitettiin haastattelun sekä keskustelun avulla. Apuna käytimme verkosto- ja voimavarakarttoja, ja selvitimme perheiden käytössä olevat tuen muodot perhekohtaisesti. Tukiverkosto sisältää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. Perheillä oli pääsääntöisesti käytössään julkisen sektorin tuottamat palvelut. Perheet suhtautuivat vastaanottavasti uusiin palveluihin ja osa perheistä rohkaistui hyödyntämään jo heille tuttuja palveluja. 

Ilmoitimme perhetyöskentelyn projektiharjoittelusta eri toimijoille, joiden kautta saimme runsaasti yhteydenottoja. Tämä kertoo mielestämme sen, että tällaista toimintaa pidetään tarpeellisena ja hyödyllisenä erityistä tukea tarvitsevissa perheissä. Perheiden on vaikea saada tämän kaltaista apua veloituksetta. Kolmannen sektorin, eli eri kansalaisjärjestöjen palvelut olivat perheissä käytössä vaihtelevasti, ja nämä palvelut koettiin suhteellisen edullisina vaihtoehtoina.

Useimmat perheet pitivät työskentelyämme hyödyllisenä ja positiivisena, heidän voimavarojaan tukevana toimintana. Perheiden vastaanotto meitä kohtaan oli ystävällistä ja yhteistyö sujui ongelmitta. He olivat rehellisiä omasta tilanteestaan ja ilmaisivat avoimesti avuntarpeen, vaikka vieraiden päästäminen heidän arkeensa ei kokemamme mukaan ollut itsestään selvää. Perheet saivat käytännön avun lisäksi myös tarvittaessa psyykkistä tukea ulkopuoliselta asiantuntijalta. Totesimme, että jokainen perhe oli erilainen ja heiltä saimme kiitosta siitä, että osasimme huomioida perheen tuen tarpeet yksilöllisesti. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli yleensä mutkatonta ja tietoa lisäävää.

Koimme perhetyöskentelyn mallin avartavana sekä opettavaisena kokemuksena. Perhetyöskentelyn käytännön työn kautta saimme arvokasta tietoa sekä kokemusta arjen sujumisesta perheissä, joissa tarvitaan erityistä tukea. Tukea tarvitaan esimerkiksi vanhemman tai lapsen sairastaessa, yksinhuoltajuudessa sekä taloudellisissa vaikeuksissa.