Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta – Mitä hyötyä?

Näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen hoitotyön johtamisen päätöksenteossa on noussut keskiöön viimeisen 10 vuoden aikana. Tiedolla johtaminen on päivän sana. Tietoa potilaan hoidon tarpeista, toteutuneesta hoidosta ja hoidon vaikuttavuudesta tarvitaan, jotta osataan suunnitella toimintaa ja tarvetta vastaavaa henkilöstöresursointia. Tutkimusnäyttöä hoitajamäärän yhteydestä potilaiden hoidon tuloksiin, hoidon haittatapahtumiin sekä hoitajien työhyvinvointiin on varsin runsaasti. Hoitoisuusluokitusten keskeinen päämäärä on ollut tuottaa tietoa hoitotyön johtajille optimaalisen henkilöstömäärän suunnitteluun potilaiden erilaiset hoidon tarpeet huomioiden. 

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa (OYS) käynnistyi 1990-luvun alussa ainutlaatuinen hoitoisuusluokitusmittarin kehittämishanke, joka on kantanut hedelmää näihin päiviin asti. Oulu-hoitoisuusluokitusmittari (Oulu Patient Classification, OPC) kehitettiin kanadalaisen luokituksen pohjalta vastaamaan suomalaisia hoitotyön periaatteita ja käytänteitä. Vuodesta 1997 OYS:n vuodeosastot ovat arvioineet potilaan toteutuneen hoidon vaativuuden OPC-mittarilla, joka on 2000-luvun alusta ollut osa RAFAELA© -hoitoisuusluokitusjärjestelmää. Tällä hetkellä järjestelmää ja sen eri hoitoisuusluokitusmittareita käyttää 900 yksikköä 30 eri organisaatiossa. Toimivat tietojärjestelmät ovat olleet oleellinen edellytys hoitoisuustiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle. 

Hoitoisuuden arviointi on osa potilaan hoitoprosessia ja hoidon dokumentointia ja on yksi kansallisesti määritellyistä hoitotyön keskeisistä rakenteisista tiedoista (muut ovat hoidon tarve, hoitotoimet, hoidon tulos ja hoitotyön yhteenveto). ESKO -potilaskertomusjärjestelmässä hoitotyötä on kirjattu vuodesta 1996 hoitoisuusluokituksen kuuden osa-alueotsikon avulla. Suomalainen hoitotyön luokituskokonaisuus (FinCC) ja OPC:n sisällöt on yhteensovitettu, mikä mahdollistaa hoitotyön kirjaamisen hyödyntämisen entistä paremmin hoitoisuuden arvioinnissa. Sairaalan vuodeosaston sairaansijojen ja hoitopäivien väheneminen ei korreloi potilaiden hoidon tarpeen ja hoidon vaativuuden vähenemisenä. Tieto on tärkeää tuoda esille niille, jotka terveydenhuollon resursseista päättävät. Mukava on todeta, että 20 vuotta kehittämistyötä ja hoitajien aktiivista luokittelua on tuottanut hedelmää – hoitoisuustietoja osataan lukea ja hyödyntää. 

Lähteet 

Liljamo, P., Kinnunen, U-M. & Saranto, K. 2015. Healthcare professionals' views on the mutual consistency of the Finnish Classification of Nursing Interventions and the Oulu Patient Classification. Scandinavian journal of caring sciences. DOI: 10.1111/scs.12266

Liljamo, P., Lavander, P. & Kejonen, P. 2015. Hoitohenkilöstön mitoitus Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiirissä vuosina 2013–2014. Hankkeen loppuraportti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1. http://www.ppshp.fi/julkaisusarja/prime103.aspx