Endometrioosin vaikutus 19–45-vuotiaiden naisten elämään

Endometrioosia eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatautia, sairastaa noin 5-10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoilla. Endometrioosipesäkkeet reagoivat samalla tavalla kuukautiskiertoon kuin kohdun limakalvo. Estrogeenitason kohotessa pesäkkeet paksuuntuvat, mutta kudos ei pääse poistumaan elimistöstä vuotona. Vatsaonteloon vuotava veri ärsyttää ja tulehduttaa viereisiä kudoksia. Yleisimmät oireet: runsaat ja/tai kivuliaat kuukautiset, vuotohäiriöt, krooninen kipu alavatsan, sukupuolielinten ja/tai lantion alueella, yhdyntäkipu, virtsaamisen ja suolentoiminnan häiriöt ja lapsettomuus.

Hormonivalmisteilla esim. hormonikierukka, erilaiset e-pillerit, jatkuva keltarauhashormonihoito tai GnRH-analogit, joita ovat pitkävaikutteiset pistokset tai lyhytvaikutteiset nenäsumutteet.

Kirurgisesti esim. vatsaontelon tähystyksellä, jolla voidaan varmistaa endometrioosiepäily sekä poistaa endometrioosipesäkkeitä. Kohdun ja munasarjojen poistoa harkitaan erittäin vaikeassa endometrioosissa sekä tarvittaessa myös virtsarakko- tai suoliresektiota.

Endometrioosista kärsivistä naisista spontaanisti raskaaksi tulee noin puolet. Endometrioosin aiheuttamat muutokset voivat esimerkiksi haitata alkion kiinnittymistä kohdun limakalvolle, lisäksi se voi heikentää munasolujen ja alkioiden laatua. Lapsettomuus saattaa johtua myös vatsaontelossa olevasta tulehdusreaktiosta, joka johtuu munasarjojen ja endometrioosi pesäkkeiden aiheuttamasta estrogeenin erityksestä.

Endometrioosista johtuvan lapsettomuuden hoitona käytetään klomifeenisitraatteja sekä aromataasi-inhibiittoreita. Päivittäin ihon alle pistettävät gonadotropiinivalmisteet ovat myös vaihtoehto. Pinnallisen endometrioosin kirurgisen hoidon on todettu parantavan spontaania raskaaksi tulemista.

Endometrioosin on todettu vaikuttavan ainakin seuraaviin elämän osa-alueisiin: sosiaaliset suhteet, parisuhde, itsetunto, työkyky ja työssä jaksaminen. Masentuneisuus, viha, epäoikeudenmukaisuus ja suru ovat tyypillisiä endometrioosin aiheuttamia tunteita. Sairastunut nainen voi kokea naiseuden tunteen heikkenemistä, pelkoa ja ahdistusta mahdollisen lapsettomuuden, hormonihoidon ja leikkausten vuoksi. Endometrioosi aiheuttaa huomattavia kipuja, jotka voivat rajoittaa arkipäiväisiä menoja ja naisen sosiaalista elämää. Kipu voi laskea työkykyä ja heikentää työssä jaksamista. Arjen voimavaroja on siis syytä vaalia ja nauttia elämän hyvistä asioista. 

Suomessa toimii ainoastaan yksi endometrioosia sairastavien potilasjärjestö, Endometrioosiyhdistys ry. Sen tärkeimmät tehtävät ovat endometrioosia sairastavien ja heidän läheisten hyvinvoinnin edistäminen sekä vertaistuen tarjoaminen. 

Endometrioosi on esillä biomarkkeritutkimuksissa. Biomarkkeri eli biologinen merkkiaine tarkoittaa potilaan veri- tai kudosnäytettä, joista voidaan esimerkiksi ennakoida hoitovastetta sekä taudin uusiutumista mahdollisesti myös endometrioosin kohdalla. 

Lisäksi uusimmissa tutkimuksissa havaittiin, että endometrioosikudoksessa on korkea testosteronipitoisuus verrattuna terveen kohdun limakalvoon. Jatkotutkimukset tähän löydökseen tulevat tuomaan uutta tietoa endometrioosikudoksen toiminnasta tulevaisuudessa. 

THL puolestaan ylläpitää Finnish Maternity Cohort (FMC)-seerumipankkia. Sen aineisto koostuu raskaudenaikaisten infektioiden seulontaa varten otetuista näytteistä. Tulevaisuudessa THL:n tarkoituksena on selvittää väestön altistumista ympäristössä esiintyville orgaanisille ympäristömyrkyille. Useat tutkitut kemikaalit ovat liitetty myös lisääntymisterveyden ongelmiin, jossa yhtenä osatekijänä on endometrioosi.