Älykäs valaistus muistisairaan henkilön asumisen ja hyvinvoinnin tukena
|
Mustonen Riikka, TtM, Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusryhmä Hallikainen Ilona, PsT, psykologi, Itä-Suomen yliopisto, Kliinisen lääketieteen laitos, neurologia Hallikainen Merja, LT, neurologian erikoislääkäri, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, Kliinisen lääketieteen laitos, neurologia Merilahti Juho, MSc, tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Elo Satu, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusryhmä |
Tausta
Ympäristöllä on suora yhteys muistisairaan henkilön hyvinvointiin, ja sen merkitys korostuu muistisairaan toimintakyvyn heikentyessä. Oikeanlaisilla ympäristötekijöillä, kuten valaistuksella, on keskeinen merkitys muistisairaan toimintakyvyn tukena sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääjänä.
Tämä kirjallisuuskatsaus on osa laajempaa Älykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena (VALMUSKA) -tutkimushanketta, jossa kehitetään ja tutkitaan jälkiasennettavia, kotona asumista tukevia ratkaisuja, joiden avulla voidaan vaikuttaa muistisairaan hoivatarpeeseen, hoidon oikea-aikaisuuteen ja elämänlaatuun. Tutkimushanke painottuu niin sanottuun arjen älyteknologiaan, jossa yhtenä keskeisenä osana on valaistus. Hanke käynnistyi keväällä 2015 tällä osatutkimuksella, jossa aikaisempaan tutkimustietoon pohjautuen selvitettiin, millaisia muistisairaille kohdennettuja valaistusinterventioita oli toteutettu koti- tai hoitoympäristöissä. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli hankkeen kannalta oleellisen olemassa olevan tutkimustiedon kartoitus.
Tarkoitus
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata valaistukseen kohdistettuja interventioita muistisairaan henkilön koti- tai hoitoympäristössä sekä niiden vaikutuksia muistisairaan henkilön hyvinvointiin.
Menetelmät
Kirjallisuuskatsaus eteni systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteiden mukaisesti. Aineisto kerättiin viidestä elektronisesta tietokannasta (Cinahl-, Medline (Ovid)-, PsycINFO-, Scopus ja Engineering Research Database) vuosilta 2005–2015. Aineisto rajattiin suomen- ja englanninkielisiin julkaisuihin, ja vaiheittain etenevässä aineiston valinnassa käytettiin valinta- ja poissulkukriteereitä. Aineiston valinnan ja laadunarvioinnin (JBI) suoritti kaksi tutkijaa itsenäisesti. Katsaukseen valikoitunut aineisto (n=15) taulukoitiin ja analysoitiin narratiivisella synteesillä.
Tulokset
Suurin osa katsaukseen valikoituneista julkaisuista (n=13) käsitteli kirkasvalointerventioita, jotka sisälsivät kirkasvalohoidon yksistään (n=8), kirkasvalohoidon yhdistettynä lääkehoitoon (n=2) ja kirkasvalohoidon yhdistettynä lääkkeettömiin interventioihin (n=3). Tutkimuksissa kirkasvalohoito sisälsi kirkasvalolaitteen edessä istumista tai tietyillä kirkasvaloalueilla olemista ennalta määrätyn ajan tai tiettynä aikana vuorokaudesta.
Kirkasvalointerventioiden hyvinvointivaikutukset muistisairaisiin olivat vaihtelevia. Osassa tutkimuksissa havaittiin kirkasvalolla myönteistä vaikutusta muun muassa osallistujien vuorokausirytmiin, unen laatuun tai kestoon, yöaikaisiin heräämisten vähenemiseen, mielialaan ja päivittäiseen toimintakykyyn. Muutamassa tutkimuksessa ei havaittu hyvinvointivaikutuksia tai vaikutukset olivat kielteisiä, jolloin kirkasvalo lisäsi käytösoireita. Hyvinvointivaikutuksiin vaikutti myös se, oliko kirkasvalohoito yhdistetty muihin lääkkeettömiin tai lääkkeellisiin interventioihin.
Johtopäätökset
Tulosten mukaan muistisairaille kohdennetut valaistusinterventiotutkimukset ovat keskittyneet kirkasvalointerventioihin. Jatkossa tarvitaan lisää uusien muistisairaille kohdennettujen teknologisten valaistusratkaisujen kehittämistä ja tutkimista.
Yhteystiedot: satu.elo@oulu.fi