Hae sivustolta

Koulutusviennistä uutta elinvoimaa ja innovaatioita – katsaus koulutusvientiin Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen koulutusvienti on kasvussa, kun suomalainen koulutusosaaminen herättää kiinnostusta sekä kysyntää maailmalla. Samalla koulutusvienti avaa mahdollisuuksia kehittää Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen liiketoimintaa, elinvoimaa ja työllisyyttä. Oulusta ja Pohjois-Pohjanmaalta löytyy monipuolista koulutusviennin tuote- ja palvelutarjontaa sekä aktiivista yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Alueellinen PINO Network -koulutusvientiverkosto on tukenut Pohjois-Pohjanmaan koulutusviennin kehittämistä vuodesta 2017 alkaen kooten mukaan noin 60 yritystä ja oppilaitosta.

PINO Network -vientiverkosto käynnistettiin vuonna 2017 koulutusviennin kehittämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla pohjautuen oululaisten oppilaitosten yhteisiin aluekehittämishankkeisiin. Verkoston nimi juontaa juurensa sanoista pohjoisen innovaatio, ja verkosto pyrkii kokoamaan alueen julkiset ja yksityiset koulutusviennin toimijat yhteiseen tarjontaan eli "yhteen pinoon". Tällä hetkellä PINO Network-verkoston jäseninä on jo noin 60 yritystä ja oppilaitosta. 

PINO Networkin käynnistämistä ja toimintaa on rahoittanut vuosina 2017–2020 kolme alueellista hanketta: KAAKAO – Koulutusviennin kasvu ja kansainvälistyminen Pohjois-Pohjanmaalla (EAKR), KOOKOS – Koulutusorganisaatioiden koulutusviennin innovaatiotoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (EAKR) ja KAHVI – Koulutusviennin alueellisen osaamisen vahvistaminen (ESR). Kolmen hankkeen toteuttajina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä OSAO ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeita ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Koulutusviennin valmiuksia on kehitetty Pohjois-Pohjanmaalla monipuolisin toimenpitein. Niihin ovat kuuluneet muun muassa:

• koulutusviennin PINO Network -verkoston rakentaminen tapahtumien ja tiedottamisen avulla, 
• toimijakartoitukset muun muassa kohdemarkkinoiden sekä kehittämis- ja yhteistyötarpeiden osalta,
• vientiosaamisen tukeminen klinikoiden ja koulutusten avulla, 
• tuotekehityksen tukeminen muun muassa yhteiskehittämisen sekä opinnäytetöiden avulla, 
• kohdemarkkinatuntemuksen lisääminen koulutuksen ja vierailujen avulla, 
• koulutusviennin tuotteiden ja palveluiden vientipilotoinneilla kiinnostuksen testaamiseksi kohdemarkkinoilla, 
• koulutusvientiä edistävien vierailujen organisointi Oulun alueelle (kuva 1), 
• verkostoituminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä 
• Oulun alueen koulutusorganisaatioiden koulutusviennin yhteistyömallin selvittämisellä. 

Tässä artikkelissa esitellään näkymiä koulutusviennin käsitteisiin, tarjontaan, keskeisiin kohdemarkkinoihin ja vahvuuksiin sekä kehittämistarpeisiin kansallisesti, mutta myös Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta.

KUVA 1. Kansainvälinen koulutusalan asiantuntijaryhmä Arctic Education Forum -tapahtumassa Nallikarissa Oulussa helmikuussa vuonna 2020 (kuva: Petteri Löppönen/Lumo Image)

Mitä on koulutusvienti?

Koulutusvienti on laaja käsite sisältäen erilaisia määritelmiä ja näkemyksiä Juusola, H. 2016. Lukukausimaksujen hegemoniaa ja myytti PISAsta. Diskursiivinen analyysi kansallisesta koulutusvientikeskustelusta. Tiedepolitiikka 41 (3), 23–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1780285 El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: the barriers and enablers of internationalisation. A multiple case study: fifteen members of Future Learning Finland. Aalto University. Opinnäytetyö. Hakupäivä 7.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201512165789. Yleisesti ottaen koulutusvienti käsitteenä sisältää ajatuksen, että suomalainen koulutustarjonta on kansalliset rajat ylittävää ja maksullista Lindberg, M. 2011. Suomalaiskansallisia ja EU-agendojen näkökulmia koulutusvientiin ja liikkuvuuteen. Tiedepolitiikka 36 (3), 29–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1532971. Schatz Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2 näkee koulutusviennin Suomen kontekstissa koulutukseen liittyvän tiedon, välineistön ja suomalaisen koulutusosaamisen, koulutusohjelmien ja -tutkintojen myynniksi toiseen maahan toteutuksen tapahtuessa joko Suomessa tai ulkomailla. Koulutusviennin tiekartassa 2020–2023 Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 27.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023 koulutusvienniksi määritellään kaikki koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuva liiketoiminta, josta ulkomainen taho maksaa. 

Suomalainen koulutusvienti sisältää moninaisuudessaan esimerkiksi opetuspalveluita, konsultointipalveluita, tutkintoon johtavia koulutuksia, tilauskoulutuksia, koulutusmatkailua ja teknologisia ratkaisuja Juusola, H. 2016. Lukukausimaksujen hegemoniaa ja myytti PISAsta. Diskursiivinen analyysi kansallisesta koulutusvientikeskustelusta. Tiedepolitiikka 41 (3), 23–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1780285 Juntunen, T. 2014. Education export – what does it mean? UAS-Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 3. Hakupäivä 7.9.2020. https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/education-export-what-does-it-mean/ Juusola, H. & Nokkala, T. 2019. Katsaus suomalaista koulutusvientiä koskevaan tutkimus- ja selvityskirjallisuuteen vuosilta 2010–2019. Raportit ja selvitykset 2019:11. Opetushallitus. Hakupäivä 3.8.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/katsaus-suomalaista-koulutusvientia-koskevaan-tutkimus-ja. Heterogeenisen toimintakentän vuoksi koulutusviennin käsite ei ole tarkasti jäsentynyt Juusola, H. 2016. Lukukausimaksujen hegemoniaa ja myytti PISAsta. Diskursiivinen analyysi kansallisesta koulutusvientikeskustelusta. Tiedepolitiikka 41 (3), 23–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1780285, mikä myös vaikeuttaa koulutusviennin tilastointia Juntunen, T. 2014. Education export – what does it mean? UAS-Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 3. Hakupäivä 7.9.2020. https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/education-export-what-does-it-mean/. Koulutusvienti-käsitteen rinnalla on käytetty myös muita käsitteitä, kuten koulutusosaamisen vienti (esim. Juntunen, T. 2014. Education export – what does it mean? UAS-Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 3. Hakupäivä 7.9.2020. https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/education-export-what-does-it-mean/) sekä “monikansallinen koulutus” (englanniksi transnational tai cross-border education) Juusola, H. & Nokkala, T. 2019. Katsaus suomalaista koulutusvientiä koskevaan tutkimus- ja selvityskirjallisuuteen vuosilta 2010–2019. Raportit ja selvitykset 2019:11. Opetushallitus. Hakupäivä 3.8.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/katsaus-suomalaista-koulutusvientia-koskevaan-tutkimus-ja. 

Tässä artikkelissa koulutusvienti ymmärretään laajasti, kuten PINO Networkin toiminnassakin: koulutusviennillä tarkoitetaan kaikkien koulutukseen ja oppimiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden myyntiä maksajan ollessa ulkomainen taho ja toteutuksen tapahtuessa Suomessa, ulkomailla tai tietoverkossa.

Koulutusviennin motiiveja on useita. Usein koulutusviennin perusteena on siitä saatava taloudellinen hyöty (esim. Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2 Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta koulutusviennistä. Haaste ja mahdollisuus. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123820 Vehmanen, E.-S. 2017. Koulutuksesta Suomelle vientivaltti? Puolueiden näkemyksiä koulutusviennistä. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.7.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273484). Koulutusvienti myös tukee suomalaisen koulutusjärjestelmän, koulutuspalveluiden ja toimijoiden osaamisen kehittämistä laajasti Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta koulutusviennistä. Haaste ja mahdollisuus. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123820 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016–2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. Hakupäivä 3.7.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-394-1. Lisäksi koulutusviennin toimenpiteitä voi perustella suomalaisen osaamisen korkealla laadulla ja kansainvälisen toiminnan monipuolistumisella Juusola, H. 2016. Lukukausimaksujen hegemoniaa ja myytti PISAsta. Diskursiivinen analyysi kansallisesta koulutusvientikeskustelusta. Tiedepolitiikka 41 (3), 23–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1780285, hyvien käytäntöjen jakamisella Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta koulutusviennistä. Haaste ja mahdollisuus. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123820 ja mahdollisuudella tukea koulutusta kehittyvissä maissa Vehmanen, E.-S. 2017. Koulutuksesta Suomelle vientivaltti? Puolueiden näkemyksiä koulutusviennistä. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.7.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273484. Myös opetushenkilöstön urakiertomahdollisuuksien lisääntyminen ja asiantuntemuksen laajentaminen ovat motiiveja koulutusviennin kehittämiselle.

Suomalaisen koulutusviennin tuotteita ja palveluita

Suomen koulutusviennin rakenne on erilainen verrattuna erityisesti englanninkielisiin maihin. Kansainvälisesti tarkasteltuna valtaosa koulutusviennistä muodostuu korkeakouluopiskelijoille myytävistä tutkinnoista Sahlberg, P. 2012. Kuka ostaisi suomalaista koulutusosaamista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 14 (4), 17–27. Hakupäivä 23.9.2020. https://pasisahlberg.com/wp-content/uploads/2013/01/Kuka-ostaisi-kouluosaamista-2012.pdf Delahunty, D. 2016. Educational export in the Oulu Region: Possibilities and Advancement. Julkaisu B:84. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu. Hakupäivä 23.9.2020. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3849. Suomessa tilanne on ollut toinen koulutuksen tapahtuessa pääasiassa suomeksi ja ollessa pääosin maksutonta Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2. Lakimuutoksen myötä suomalaisille korkeakouluille tuli mahdolliseksi periä lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vuoden 2016 alusta lähtien ja elokuusta 2017 alkaen nämä lukuvuosimaksut tulivat pakollisiksi korkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018 – seuranta- ja arviointityöryhmän väliraportti. Hakupäivä 27.7.2020. https://minedu.fi/documents/1410845/6303486/Kokemuksia%2Blukuvuosimaksujen%2Bk%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notosta%2E%2BSeuranta%2D%2Bja%2Barviointity%C3%B6ryhm%C3%A4n%2Bv%C3%A4liraportti. Toisella asteella on myös kiinnostusta ja valmiuksia tutkintomyyntiin. Nykyisin ammatillisella toisella asteella tutkintomyynti on toistaiseksi mahdollista vain kokeiluluontoisesti erityisluvalla. Lukioasteen tutkintomyynnissä on valmistelussa ensimmäisiä kokeiluja muun muassa Oulussa.

Suomen koulutusvienti perustuu paljolti perusopetuksen vetovoimaan PISA-menestyksen vuoksi. Tämä seikka myös poikkeaa koulutusviennin englanninkielisten maiden tarjonnasta, jossa painottuvat korkeakoulujen tutkintomaksuihin. Toisaalta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vienti sellaisenaan on kuitenkin haastavaa niiden ollessa vahvasti sidoksissa suomalaiseen yhteiskuntaan, arvoihin ja hyvinvointijärjestelmään Sahlberg, P. 2012. Kuka ostaisi suomalaista koulutusosaamista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 14 (4), 17–27. Hakupäivä 23.9.2020. https://pasisahlberg.com/wp-content/uploads/2013/01/Kuka-ostaisi-kouluosaamista-2012.pdf Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2. 

Edellä mainituista syistä johtuen koulutusviennissä on tuotteistettu laajasti erilaisia palveluita ja tuotteita kaikilla koulutusasteilla. Suomalaisten koulutusviennin tuotteiden skaala on laaja sisältäen muun muassa koulutusmatkailua, koulutusteknologioita ja kouluprojekteihin osallistumista ulkomailla Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2. Koulutusviennin tiekartan Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 27.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023 mukaan Suomesta tiedustellaan laajasti erilaisia palveluita. Kysytyimpiä palveluita ovat muun muassa opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutus sekä opettajankoulutus, koulutuksen kehittämiseen liittyvät palvelut, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt, korkeakoulujen tutkintoon johtava vieraskielinen koulutus, asiantuntija- ja leirikouluvierailut suomalaisiin kouluihin, ammatillinen koulutus ja tutkinnot, opetussuunnitelmatyön konsultointi, opetusteknologiat ja digitaaliset innovaatiot sekä arviointiin liittyvät asiantuntijapalvelut. Alalääkkölä Alalääkkölä, L. 2017. Koulutusvientiä kiihdytyskaistalla.  Lumen-lehti 1. Lapin ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 22.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285693 toteaa korkeakoulujen kesken olevan kiinnostusta erityisesti toimintamalleihin, kuten opetussuunnitelmatyöhön, pedagogisiin ratkaisuihin, oppimisen tukeen, yhteisopettajuuteen, arviointiin tai koulutusjärjestelmän rakenteeseen. 

Valmiiden ratkaisujen viemisen lisäksi koulutusviennissä voi olla kyse tuotteen tai palvelun rakentamisesta yhdessä asiakkaan kanssa Polso, J. 2015. Voimmeko puhua koulutusviennistä? Kasvatus 46 (4), 411–414. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1770958. Valmiiden koulutuspakettien sijaan strategiana voi olla lokalisointi, jossa viedään paikallisten tarpeiden mukaan sovellettavissa olevia ja paikallista osaamista yhdistäviä ratkaisuja Cai, Y., Hölttä, S. & Lindholm, N. 2013. Establishing sub-campuses in China: A Finnish perspective. Journal of Research in International Education 12 (2), 142–154. Hakupäivä 22.9.2020. https://doi.org/10.1177%2F1475240913482834. Koulutusviennin tiekartassa 2020–2023 Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 27.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023 määritellään 14 erilaista koulutusviennin palvelualuetta (kuvio 1).

KUVIO 1. Suomalaisen koulutusviennin palvelualueet KUVIO 1. Suomalaisen koulutusviennin palvelualueet. Teoksessa Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 27.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023

Vuonna 2016 tehdyn raportin mukaan Oulun seudun koulutusviennin tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi oppimisympäristöjen rakentaminen ja kehitys, opetushenkilöstön täydennyskoulutus, ICT-ratkaisut ja -sovellukset, konsultointi ja koulutuksen kehittämisen asiantuntijuus sekä koulutusvierailut Delahunty, D. 2016. Educational export in the Oulu Region: Possibilities and Advancement. Julkaisu B:84. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu. Hakupäivä 23.9.2020. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3849. Palveluiden ja tuotteiden tarjooma on laajentunut merkittävästi vuosien 2017–2020 aikana. 

PINO Networkin PINO Network. 2019. PINO Networkin esittelyvideo. Hakupäivä 4.9.2020. https://www.youtube.com/watch?v=FZvJbZAE2sk (video 1) jäsenten tarjooma on monipuolista ja voidaan luokitella kuuteen kategoriaan: opetuksen ja oppimisen materiaalit ja työkalut, oppimisympäristöt ja infrastruktuuri, tutkinto-ohjelmat ja kurssit, koulutusvierailut, kehittämis- ja konsultointipalvelut sekä muut koulutustuotteet ja -palvelut.

VIDEO 1. PINO Network (Hauki Media) VIDEO 1. PINO Network. Teoksessa PINO Network. 2019. PINO Networkin esittelyvideo. Hauki Media. Hakupäivä 4.9.2020. https://www.youtube.com/watch?v=FZvJbZAE2sk

Koulutusviennin liiketoimintaa ja kohdealueita

Tällä hetkellä koulutusvientiä harjoittaa Suomessa noin 300 yritystä ja koulutusorganisaatiota. Education Finland arvioi Suomen koulutusviennin liikevaihdon vuonna 2019 olevan noin 385 miljoonaa euroa koulutusviennin kasvuohjelman jäseniltä kerättyjen tietojen perusteella. Vastaava liikevaihto oli vuonna 2014 noin 260 miljoonaa euroa Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 27.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023 Kangasniemi, J. 2020. Koulutusviennin tiekartta ja terveiset pääkaupungista. Webinaariesitys. PINO Networkin syyswebinaari: Pinon päällimmäiset ja Back in Business, 1.9.2020. Hakupäivä 4.9.2020. https://www.pinonetwork.fi/events/2020/8/27/pino-network-verkostotapaaminen (kuvio 2).  

KUVIO 2. Suomalaisen koulutusviennin liikevaihdon kasvu 2014–2019 KUVIO 2. Suomalaisen koulutusviennin liikevaihdon kasvu 2014–2019. Teoksessa Kangasniemi, J. 2020. Koulutusviennin tiekartta ja terveiset pääkaupungista. Webinaariesitys. PINO Networkin syyswebinaari: Pinon päällimmäiset ja Back in Business, 1.9.2020. Hakupäivä 4.9.2020. https://www.pinonetwork.fi/events/2020/8/27/pino-network-verkostotapaaminen

Koulutusviennin tiekartassa tavoitteeksi linjataan, että koulutusviennin arvo olisi miljardi euroa vuonna 2030. Tavoite edellyttää yhteistyötä, pitkäjänteistä kehittämistä ja uudenlaisia arvoketjuja Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 27.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023. Kangasniemen Kangasniemi, J. 2020. Koulutusviennin tiekartta ja terveiset pääkaupungista. Webinaariesitys. PINO Networkin syyswebinaari: Pinon päällimmäiset ja Back in Business, 1.9.2020. Hakupäivä 4.9.2020. https://www.pinonetwork.fi/events/2020/8/27/pino-network-verkostotapaaminen mukaan on hyödyllistä nähdä liikevaihdon kehittyminen, ja on myös tärkeää keskustella ja ymmärtää liikevaihdon, kannattavuuden ja arvonluonnin eroavaisuudet alan kehityksen tunnuslukuina.    

Vahvaa mielenkiintoa suomalaiselle koulutusosaamiselle löytyy erityisesti Latinalaisesta Amerikasta, Persianlahden alueelta, Kaakkois-Aasiasta, Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Intiasta Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 27.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023. Vuonna 2015 tärkein suomalaisten koulutusvientiyritysten vientialue oli Tekesin toteuttaman kyselyn Tekes. 2015. Koulutusvienti – Kysely oppimisalan yrityksille 2015. Oppimisratkaisut-ohjelma mukaan Eurooppa, kun taas kasvavaa kiinnostusta oli tuolloin näkyvissä erityisesti Lähi-Itää ja Aasiaa kohtaan. Yksittäisistä vientimaista kiinnostavin oli Kiina. 

Oulun seudun toimijoille vuonna 2016 kohdistetussa kyselyssä Delahunty, D. 2016. Educational export in the Oulu Region: Possibilities and Advancement. Julkaisu B:84. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu. Hakupäivä 23.9.2020. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3849 pääkohdemarkkinoiksi nousivat Kiina ja Ruotsi. Vuosina 2017–2019 toteutetuissa kartoituksissa PINO Networkin jäsenille erityisen kiinnostavia kohdemarkkina-alueita ovat olleet Gulfin alue, Kiina, Intia, Kaakkois-Aasia ja Eurooppa. Vuoden 2019 PINO Networkin kyselyssä kiinnostuksen kohteiksi viennille nousivat myös Afrikka, Latinalainen Amerikka sekä Venäjä ja sen lähialueet Haukkamaa, J. & Suutari, S. 2020. Katsaus PINO Networkiin: Mitä on tavoiteltu, mitä on tavoitettu? Miten jatketaan? Webinaariesitys PINO Networkin syyswebinaarissa 1.9.2020. Hakupäivä 4.9.2020. https://www.pinonetwork.fi/events/2020/8/27/pino-network-verkostotapaaminen.

Suomalaisen koulutusviennin vahvuudet ja kehittämistarpeet

Suomen maine koulutusosaamisessa ja oppimistuloksissa on edelleen hyvä ja kansainvälinen kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan on vahvaa Cai, Y., Hölttä, S. & Lindholm, N. 2013. Establishing sub-campuses in China: A Finnish perspective. Journal of Research in International Education 12 (2), 142–154. Hakupäivä 22.9.2020. https://doi.org/10.1177%2F1475240913482834 Juusola, H. 2016. Lukukausimaksujen hegemoniaa ja myytti PISAsta. Diskursiivinen analyysi kansallisesta koulutusvientikeskustelusta. Tiedepolitiikka 41 (3), 23–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1780285 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016–2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. Hakupäivä 3.7.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-394-1. Kiinnostuksen taustalla on muun muassa Suomen menestyminen koulutukseen, elämänlaatuun ja yhteiskunnan toimivuuteen liittyvissä arvioinneissa, erityisesti PISA-tutkimuksissa Cai, Y., Hölttä, S. & Lindholm, N. 2013. Establishing sub-campuses in China: A Finnish perspective. Journal of Research in International Education 12 (2), 142–154. Hakupäivä 22.9.2020. https://doi.org/10.1177%2F1475240913482834 Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta koulutusviennistä. Haaste ja mahdollisuus. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123820 Juusola, H. 2016. Lukukausimaksujen hegemoniaa ja myytti PISAsta. Diskursiivinen analyysi kansallisesta koulutusvientikeskustelusta. Tiedepolitiikka 41 (3), 23–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1780285 Sahlberg, P. 2012. Kuka ostaisi suomalaista koulutusosaamista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 14 (4), 17–27. Hakupäivä 23.9.2020. https://pasisahlberg.com/wp-content/uploads/2013/01/Kuka-ostaisi-kouluosaamista-2012.pdf Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2. Suomalaisen koulutuksen laatua on selitetty muun muassa koulutuksen tasa-arvolla, opettajien koulutuksella ja vahvalla ammattitaidolla, koulujen ja opettajien autonomialla sekä opettajien arvostuksella Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta koulutusviennistä. Haaste ja mahdollisuus. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123820 Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2 Vehmanen, E.-S. 2017. Koulutuksesta Suomelle vientivaltti? Puolueiden näkemyksiä koulutusviennistä. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.7.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273484. Suomalaisilla koulutusorganisaatioilla on kokemusta toimia kansainvälisessä ympäristössä, kandidaatti- ja maisteriohjelmia toteutetaan englanniksi ja lisäksi organisaatio- ja yksilötasolla löytyy paljon osaamista muun muassa liiketoiminnan, myynnin, kansainvälistymisen, sopimusten hoitamisen, kulttuurierojen, asiakkaan tarpeen ymmärtämisen sekä kielitaidon suhteen El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: the barriers and enablers of internationalisation. A multiple case study: fifteen members of Future Learning Finland. Aalto University. Opinnäytetyö. Hakupäivä 7.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201512165789. Oulun alueen vahvuuksia koulutusviennin suhteen ovat alueen pedagoginen tutkimus ja asiantuntemus sekä alueen yritysten kansainvälinen osaaminen. Oulun alueella on myös useita koulutusorganisaatioita ja paljon startup-yrityksiä. Delahunty, D. 2016. Educational export in the Oulu Region: Possibilities and Advancement. Julkaisu B:84. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu. Hakupäivä 23.9.2020. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3849

Toisaalta suomalaisen koulutusviennin kehittämisessä tulee huomioida sitä koskettavat haasteet. Yksi selkeästi tunnistettu haaste koulutusviennille on yhteistyön puute eri toimijoiden välillä Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta koulutusviennistä. Haaste ja mahdollisuus. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123820 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016–2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. Hakupäivä 3.7.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-394-1 Vallin, F. 2017. Suomalainen koulutusvienti ja sen kehittämisehdotukset. Jyväskylän yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.7.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201704192017. Harvoin yhdellä organisaatiolla on kaikki koulutusvientiin tarvittava osaaminen El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: the barriers and enablers of internationalisation. A multiple case study: fifteen members of Future Learning Finland. Aalto University. Opinnäytetyö. Hakupäivä 7.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201512165789 ja yhteistyöllä resursseja voidaan yhdistää ja omaa osaamista täydentää Harju, E. & Järvinen-Taubert, J. 2014. Koulutusvienti ja verkostoitumisen välttämättömyys. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 64–68. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6. Yhteistyötä tarvitaan suomalaisten toimijoiden välillä, kansainvälisesti Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016–2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. Hakupäivä 3.7.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-394-1, saman sekä eri koulutusasteen organisaatioiden välillä ja julkisten sekä yksityisten organisaatioiden välillä Harju, E. & Järvinen-Taubert, J. 2014. Koulutusvienti ja verkostoitumisen välttämättömyys. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 64–68. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6. Koulutusvienti tarvitsee tehokasta koordinointia myös kansallisella tasolla Cai, Y., Hölttä, S. & Kivistö, J. 2012. Finnish higher education institutions as exporters of education – are they ready? Teoksessa S. Ahola & D. Hoffman (toim.) Higher education research in Finland: Emerging structures and contemporary issues. Finnish Institute for Higher Educational Research, University of Jyväskylä, 215–233. Hakupäivä 22.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5189-4. 

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa voi auttaa selviämistä myös muista haasteista El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: the barriers and enablers of internationalisation. A multiple case study: fifteen members of Future Learning Finland. Aalto University. Opinnäytetyö. Hakupäivä 7.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201512165789. Kehittämiskohteita on tunnistettu esimerkiksi kansainvälisessä markkinoinnissa ja myynnissä, investoinneissa, resursseissa, koulutusvientiin sitoutumisessa strategisella tasolla, henkilöstön liiketoimintaosaamisessa, rahoituksessa ja rahoitusinstrumenttien hyödyntämisessä, tuotteiden tunnistamisessa, tuotteistamisessa, skaalattavuudessa, kohdemaan kielitaidossa, markkinointitutkimuksessa, henkilöstön mahdollisuuksissa osallistua koulutusviennin tehtäviin muiden työtehtävien ohella, lainsäädännön asettamissa rajoituksissa ja koulutusviennin tutkimuksessa sekä tilastoinnissa Cai, Y., Hölttä, S. & Kivistö, J. 2012. Finnish higher education institutions as exporters of education – are they ready? Teoksessa S. Ahola & D. Hoffman (toim.) Higher education research in Finland: Emerging structures and contemporary issues. Finnish Institute for Higher Educational Research, University of Jyväskylä, 215–233. Hakupäivä 22.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5189-4 Delahunty, D. 2016. Educational export in the Oulu Region: Possibilities and Advancement. Julkaisu B:84. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu. Hakupäivä 23.9.2020. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3849 El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: the barriers and enablers of internationalisation. A multiple case study: fifteen members of Future Learning Finland. Aalto University. Opinnäytetyö. Hakupäivä 7.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201512165789 Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta koulutusviennistä. Haaste ja mahdollisuus. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123820 Juusola, H. 2016. Lukukausimaksujen hegemoniaa ja myytti PISAsta. Diskursiivinen analyysi kansallisesta koulutusvientikeskustelusta. Tiedepolitiikka 41 (3), 23–34. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1780285 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016–2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. Hakupäivä 3.7.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-394-1 Schatz, M. 2016. Education as Finland’s hottest export? A multi-faceted case study on Finnish national education export policies. Research Reports of the Department of Teacher Education 389. Väitöskirja. Helsingin yliopiston. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-2092-2 Vallin, F. 2017. Suomalainen koulutusvienti ja sen kehittämisehdotukset. Jyväskylän yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.7.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201704192017. 

Pohjois-Pohjanmaalla on voitu vastata useisiin edellä mainittuihin haasteisiin PINO Network -koulutusvientiverkoston kautta. Se on tiivistänyt alueen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä edistänyt niiden verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Esimerkiksi kansainvälisistä tapahtumista ja kansainvälisiltä kontakteilta on välitetty kysyntää ja tiedusteluja suoraan verkoston jäsenille. Myös Ouluun suuntautuvia kansainvälisiä koulutusalan vierailuja on tuettu. PINO Network on liittynyt aktiivisesti mukaan kansalliseen Education Finland -ohjelman verkostoon ja kansainväliseen Worlddidac-koulutusviennin kauppajärjestöön. Koulutuksilla ja klinikoilla on pystytty nostamaan muun muassa tuotteistamiseen, myyntiin, markkinointiin, kohdemarkkinoiden tuntemiseen ja rahoitukseen liittyvää vientiosaamista erityisesti alueen toimijoille.  

Koulutusviennin alueellinen yhteistyö tuo työtä ja elinvoimaa 

Suomalaisen koulutukseen liittyvän osaamisen erinomainen maine ja vahva kansainvälinen mielenkiinto avaa myös Pohjois-Pohjanmaan alueelle mahdollisuuksia luoda koulutusviennin kautta menestyvää liiketoimintaa, elinvoimaa ja työpaikkoja. Tätä tukevat osaltaan muun muassa Oulun alueen koulutusvientitoimijoiden monipuolinen tuote- ja palvelutarjonta sekä Oulun alueen matkailustrategia 2018–2023, jossa nostetaan koulutusmatkailu yhdeksi kasvualueeksi BusinessOulu. 2018. Oulun seudun matkailustrategia. Oulun toimenpideohjelma 2018–2023. Hakupäivä 3.9.2020. https://www.businessoulu.com/media/2015/matkailustrategia_2018_2023.pdf. Oulun alueella on tuhansia opetusalan ammattilaisia sekä yli 30 000 toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijaa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toteutetut koulutusviennin hankkeet ovat osoittaneet selkeästi alueellisen yhteistyön tarpeen ja hyödyt koulutusviennissä. Koulutusviennin kehittämisessä alueellisella yhteistyöllä on merkittäviä hyötyjä, kuten tietotaidon jakamisen, laadukkaan toteutuksen, resurssien kohdentamisen, riskien hallinnan, laajan tarjooman, toimijoiden roolituksen, markkinoinnin, näkyvyyden, myynnin, sopimusten ja rahoituksen kannalta. Koronapandemian myötä alueellisen yhteistyön tarve on matkustusrajoituksista johtuen tullut entistäkin tärkeämmäksi muun muassa markkinoinnissa ja myynnissä. Yhteistyön kehittämisessä on keskeistä pitkäjänteinen ja tiivis yhteistyö alueen yritysten, oppilaitosten, tutkimussektorin ja yrityskehityksen toimijoiden sekä aluekehityksen organisaatioiden kesken.

Uudet markkina-avaukset, tarjouspyynnöt ja toimijoiden toteutuneet asiakasprojektit ovat jo osoittaneet, että Oulun alueella on tarjontaa, motivaatiota ja kykyä luoda koulutusviennin kautta uutta kannattavaa liiketoimintaa yksityisille ja julkisille toimijoille. Yhteistyön avulla voidaan jatkossakin vastata paremmin kasvavaan asiakaskysyntään, luoda uusia koulutusinnovaatioita, työllisyyttä ja hyvinvointia alueen toimijoille sekä hyötyjä koulutusviennin asiakkaille ja kaikenikäisille kohdemaiden oppijoille. (Kuva 2.)

KUVA 2. Monikulttuurista koulutusta Oulussa (kuva: Diakonia-ammattikorkeakoulu)

Lähteet

Kuvalähteet

Uusimmat artikkelit