Ohjaavaa palautetta ja autenttista arviointia

Ammatillisen peruskoulutuksen uudistamisen yhteydessä otettiin käyttöön arviointimalli, jossa erotetaan toisistaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Oppimisen arviointi on jatkuvaa opiskelijan osaamisen kehittymisen tukemista ohjaamalla häntä osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Kannustavan ja rohkaisevan, itsearviointiin ohjaavan palautteen antaminen on keskeinen keino oppimisen arvioinnissa. 

Osaamista arvioidaan, kun opiskelija on saavuttanut tutkinnon osan osaamistavoitteet. Hän osoittaa osaamisensa erilaisissa ammatinhallinnan kannalta asianmukaisissa tehtävissä. Opiskelijan osaamista arvioidaan ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteereiden mukaan.

Oppimisen ja osaamisen arvioinnin erottelu selkeyttää opiskelija-arviointia. Osaamisen opettaja arvioi oppimista jokaisena työpäivänä ja antaa rakentavaa palautetta. Sanallinen palaute on ollut tyypillinen ohjaamisen muoto koulutuksessa ja toisaalta ihmisten välisessä toiminnassa ylipäätään. Palaute on oltava ammatin hallinnan kannalta relevanttia; sillä on perusta ajanmukaisissa työelämän toimintatavoissa. Tästä syystä opettajan täytyy itsekin olla osaaja alansa ammattilaisten verkostossa. Osaamisperusteisessa opiskelija-arvioinnissa eri asiantuntijoiden yhteistyö korostuu.

Osaamisperusteisessa koulutuksessa myös opiskelijan itsearvioinnilla on merkittävä rooli. Tämän päivän työelämässä oman toiminnan arviointi on edellytys työssä menestymiselle. Koulutuksen osana itsearviointi tarkoittaa jatkuvaa reflektioprosessia, jossa opiskelija pohtii mitä ja miksi hän on tekemässä, sekä kuinka tekeminen vastaa työn vaatimuksia. Osaamisperusteinen koulutusprosessi lähtee itsearvioinnista ja johtaa itsearviointiosaamisen vahvistumiseen. Osaamisen opettajan antama rakentava ja kehittämiskohteita sisältävä palaute tekee opiskelijan itsearvioinnista merkityksellisen; oppiminen etenee osaamistavoitteiden mukaisesti ja opiskelija tulee tietoiseksi osaamistasostaan. 

Perinteinen näkemys arvioinnista korostaa opettamisen ja oppimisen keskinäistä riippuvuutta. Arviointi kohdistuu siihen, mitä opetuksen seurauksena opitaan. Osaamisperusteisessa arvioinnissa osaaminen ymmärretään laajempana kokonaisuutena kuin opetettujen asioiden muistamisena tai toimintojen mekaanisena suorittamisena. Osaamisen tunnustamisessa otetaan huomioon myös muodollisen koulujärjestelmän ulkopuolella opittu. Opiskelija osoittaa osaamistaan ja se arvioidaan autenttisissa tai niitä simuloivissa työelämän tilanteissa: esimerkiksi projektitöissä, suullisissa ja kirjallisissa esityksissä, ammattitaitokilpailuissa sekä erilaisissa työelämän toimeksiannoissa. 

Osaamisperusteisessa opiskelija-arvioinnissa on tärkeä löytää soveltuva arviointimenetelmä eri tarkoituksiin ja tilanteisiin. Osaamisen osoittamisen täytyy olla niin monipuolista ja käytännönläheistä, että arvioijalle enempää kuin opiskelijallekaan ei jää epäselväksi millä tasolla osaaminen on. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan saaman palautteen tehtävä on vahvistaa hänen ammatillisia tai muita kehittymistavoitteitaan eikä siis pelkästään todeta sitä, onko oppija saavuttanut osaamistavoitteet. 

Oppimisen ja osaamisen arvioinnin prosessien onnistuminen näkyy opiskelijan lisääntyvänä vastuullisuutena ja haluna panostaa jatkuvaan oppimiseen. Onnistunut arviointi (kuvio 1) tukee itsenäisten valintojen tekemisen oppimista, opiskelijan itsemääräämisoikeuden mukaisesti.

KUVIO 1. Onnistuneen arvioinnin osatekijät

Lukemistoa

Räisänen, A. 2013. Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Opetushallitus, Helsinki.

Virkkula, E. & Kunwar, J. 2017. Guiding music students during workshop-based on-the-job learning. Journal of Vocational Education and Training, 68 (2), 266-281. Taylor & Francis. 

Uusimmat artikkelit