Perheen synnytyspelon kohtaaminen äitiysneuvolassa

Raskaus on suurten muutosten aikaa ja usein siihen liittyy asioita, jotka mietityttävät odottajaa ja hänen puolisoaan. Lähes jokainen odottaja jännittää ainakin jonkin verran tulevaa synnytystä. Tutkimusten mukaan vaikeasta synnytyspelosta kärsii joka kymmenes synnyttäjä ja jopa 14 % puolisoista. Neuvola on ensiarvoisessa asemassa synnytyspelon hoidossa tiedonantajana ja keskusteluavun tarjoajana.

KUVA 1. Prostock-studio/Shutterstock.com 

Synnytyspelko odottajilla

Lähes jokainen raskaana oleva jännittää tulevaa synnytystään. Voimakkaassa synnytyspelossa jännitys ja pelko kasvavat kestämättömäksi ja epärealistisiksi, joka on haitallista raskaana olevalle itselleen ja hänen läheisilleen mutta myös raskauden kululle ja tulevalle synnytykselle. Raskaana olevista noin 6–10 % kärsii voimakkaasta synnytyspelosta. Terveyskirjasto. 2020. Synnytyspelko. Hakupäivä 20.10.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00884

Ensi- ja uudelleensynnyttäjien pelot synnyttämisestä eroavat toisistaan ja kohdistuvat eri asioihin. Suurin osa ensisynnyttäjien peloista kohdistuu synnytyskipuun ja ponnistusvaiheessa mahdollisesti tapahtuvaan repeämiseen. Uudelleensynnyttäjillä taas pelko voi liittyä aiempaan huonoon tai kivuliaaseen synnytyskokemukseen. Pelkoa aiheuttaa myös huoli siitä, että jokin raskauden aikana tai synnytyksessä menee vikaan. Moni pelosta kärsivä on huolissaan hallinnan menettämisestä synnytyksen aikana. Pelkoa aiheuttaa myös huoli siitä, tuleeko synnyttäjä kuulluksi synnytyksessä ja osaako henkilökunta asiansa. Terveyskirjasto. 2020. Synnytyspelko. Hakupäivä 20.10.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00884 Duodecim. 2013. Synnytyspelko. Hakupäivä 13.10.2020. https://www.duodecimlehti.fi/duo10849

Synnytyspelosta voi aiheutua odottajalle monia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia. Fyysisiä ongelmia voivat olla esimerkiksi sydämen tykytys, päänsärky ja vatsavaivat. Psyykkisiä ongelmia taas ahdistunut olo, paniikkioireilu, unettomuus, painajaiset ja väsymys. Tällaista oireilua ilmenee synnytyspelkoisella läpi koko raskauden. Normaali synnytykseen valmistautuminen jää synnytyspelkoisella toissijaiseksi, koska pelkoon itsessään kuluu paljon aikaa ja energiaa. Synnytyspelko voi altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja tuoda ongelmia varhaiseen vuorovaikutukseen vanhemman ja lapsen välillä. Altistavia tekijöitä synnytyspelolle voivat olla psyykkiset ongelmat ennen raskautta, väkivaltaiset tai kivuliaat seksuaaliset kokemukset sekä huonot kokemukset aiemmissa synnytyksissä. Duodecim. 2013. Synnytyspelko. Hakupäivä 13.10.2020. https://www.duodecimlehti.fi/duo10849

Synnytyspelko puolisoilla

Puolisot ovat huolissaan ennen synnytystä oman kumppaninsa ja syntymättömän lapsensa terveydestä ja hyvinvoinnista. He haluavat huolehtia omasta kyvystään antaa riittävästi tukea synnytyksessä. Puolisot voivat pelätä etukäteen omaa tulevaa reaktiotaan synnytyksessä, kuten pyörtymistä, paniikkia ja tilanteen hallitsemattomuutta synnytyksen aikana. Osa myös pelkää sitä, ettei puolison tarpeisiin vastaaminen toteudu synnytyksen aikana. Hildingsson, I., Haines, H., Johansson, M., Rubertsson, C. & Fenwick, J. 2014. Childbirth fear in Swedish fathers is associated with parental stress as well as poor physical and mental health. Midwifery 30 (2), 248–254. Hakupäivä 27.1.2021. https://doi.org/10.1016/j.midw.2013.12.012

Moni puoliso kokee, että heidän roolinsa niin raskausaikana, synnytyksessä kuin synnytyksen jälkeenkin jää liian epäselväksi. Tämän takia puolisot jopa kokevat oman roolinsa toissijaiseksi. Puolisoiden kokemusten mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät ota tarpeeksi heidän rooliaan huomioon. Osalle puolisoista synnytykseen osallistuminen aiheuttaa pelkoa ja stressiä jo ennen itse synnytystä. Hildingsson, I., Haines, H., Johansson, M., Rubertsson, C. & Fenwick, J. 2014. Childbirth fear in Swedish fathers is associated with parental stress as well as poor physical and mental health. Midwifery 30 (2), 248–254. Hakupäivä 27.1.2021. https://doi.org/10.1016/j.midw.2013.12.012 Info Pohjola. 2021. Raskaus ja synnytys Ruotsissa. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hakupäivä 12.2.2021. https://www.norden.org/fi/info-norden/raskaus-ja-synnytys-ruotsissa

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan miehistä jopa 14 % kärsii synnytyspelosta. Ruotsalaista tutkimusta voidaan soveltaa myös Suomessa, koska Ruotsissa raskaudenaikainen seuranta tapahtuu Suomen tavoin neuvoloissa. Tutkimuksesta selviää, että pelosta kärsivät kumppanit kokevat oman fyysisen ja psyykkisen jaksamisensa heikommaksi kuin ne puolisot, jotka eivät kärsi synnytyspelosta. Pelosta kärsivät kumppanit osallistuvat vähemmän raskausajan seurantakäynneille ja valmennuksiin. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että he haluavat välttää tietoa, joka voi aiheuttaa lisää pelkoa. Myös kumppaneilla kuten odottajillakin aiempi huono synnytyskokemus voi aiheuttaa synnytyspelkoa. Tämän myötä pelosta kärsivästä kumppanista voi tulla levottomampi lähempänä synnytystä ja hän menettää luottamuksen omiin ja puolisonsa kykyihin asioiden sujuvuuden suhteen. Tämän takia osa kumppaneista jopa toivoo synnyttäjälle sektiota. Hildingsson, I., Haines, H., Johansson, M., Rubertsson, C. & Fenwick, J. 2014. Childbirth fear in Swedish fathers is associated with parental stress as well as poor physical and mental health. Midwifery 30 (2), 248–254. Hakupäivä 27.1.2021. https://doi.org/10.1016/j.midw.2013.12.012

Odottajan ja tämän kumppanin pelot synnytykseen liittyen ovat usein samankaltaisia. Naiset ja miehet ovat kuvanneet pelon sisältöä samalla tavalla ja yleensä ne liittyvät synnytykseen, vauvan ja synnyttäjän terveyteen ja elämään, omiin sekä kumppanin kykyihin ja reaktioihin sekä ammattilaisten pätevyyteen ja käyttäytymiseen. Eroavaisuuksina näkyi selkeimmin se, että naisilla synnytys ja sen kulku nousivat ensimmäiseksi tekijäksi synnytyspelkoon liittyen, kun taas vauvan terveyteen ja elämään liittyvät asiat olivat miehillä suurimpia pelon aiheuttajia. Sekä naisilla että miehillä oli pelkoja siitä, ettei heitä kohdella kunnioittavasti, eivätkä synnyttäjät saa riittävää kivunhoitoa synnytyskipuihin. Tämä viittaa siihen, että osa synnytykseen liittyvän pelon ongelmasta sijaitsee terveydenhuoltojärjestelmässä. Eriksson, C., Westman, G. & Hamberg, K. 2006. Fear of childbirth in expectant fathers, subsequent childbirth experience and impact of antenatal education: subanalysis of results from a randomized controlled trial. Journal of Midwifery & Women’s Health 51 (2), 112–118.

Synnytyspelon hoitaminen

Ensisijainen synnytyspelon hoitopaikka on oma äitiysneuvola. Synnytyspelko on tärkeää ottaa puheeksi äitiysneuvolassa, jotta terveydenhoitaja osaa tukea tulevaa perhettä oikealla tavalla. Yleensä pelon hoitaminen aloitetaan neuvolassa keskusteluiden avulla. Jos keskustelutuki ei riitä, voidaan neuvolasta tehdä lähete erikoissairaanhoidon puolelle. Tällöin synnytyspelkoon erikoistunut poliklinikka ottaa synnytyspelkoisen ja hänen kumppaninsa vastaan. Tavoitteena synnytyspelon hoidossa on, että perhe kokee, että heillä on voimavaroja hallita raskaus ja tuleva synnytys. Terveyskylä. Naistalo. Synnytyspelko. Hakupäivä 20.10.2020. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskauden-tuomat-muutokset-ja-yleiset-huolenaiheet/synnytyspelko

Ongelmaksi synnytyspelkoisen auttamiselle on muodostunut liian myöhäinen hoitoon ohjautuminen. Tämä johtuu siitä, että moni synnytyspelosta kärsivä nostaa asian esille neuvolassa vasta synnytyksen ollessa jo lähellä. Myös terveydenhoitajalla tulee olla rohkeutta ja osaamista ottaa puheeksi haastava ja herkkä aihe perheen kanssa jo hyvissä ajoin ennen synnytystä. Synnytyspelkoisen vastaanottotilanteissa tulisi korostua aina luottamuksellinen, turvallinen ja avoin ilmapiiri. Omista peloista ja traumoista puhuminen ei ole helppo asia. Pelkoon voi liittyä myös häpeän tunteita. Duodecim. 2013. Synnytyspelko. Hakupäivä 13.10.2020. https://www.duodecimlehti.fi/duo10849

Puolison rooli synnytyksessä synnyttäjän tukena on suuri. Kätilöt ja lääkärit ovat synnytyksen asiantuntijoita, mutta puoliso tuntee synnyttäjän ja osaa tukea häntä hänelle oikeilla tavoilla. Tämän vuoksi sekä odottajaa että hänen puolisoaan tulee kuulla ja tukea neuvolakäynneillä. Näin he molemmat voivat tuntea olevansa merkityksellinen osa raskautta ja synnytystä ja tukea toinen toistaan. Terveydenhoitajan työssä merkityksellisenä osana on ennaltaehkäisy. Synnytyspelon hoidossa odottajien ja puolisoiden tukeminen ja kannustaminen voi ehkäistä synnytyspelon voimistumista. Pelko voi pahentuessaan aiheuttaa erilaisia haasteita raskaudelle ja synnytykselle sekä lapsen synnyttyä altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja tuoda ongelmia varhaiseen vuorovaikutukseen. Havia, J. & Niemi, U-M. 2016. Mitä sinulle kuuluu tänään? Vinkkivihko terveydenhoitajille isien osallisuuden lisäämiseksi äitiysneuvoloissa. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 17.2.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100414804 Häkli, R., Laitinen, J. & Virtanen, K. 2016. Synnytyspelko. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 17.2.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610085

Suomalaisessa neuvolajärjestelmässä ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle järjestetään perhevalmennusta. Perhevalmennuksen yksi osa on synnytys ja kivunlievitys. Synnytysvalmennusta tarjoaa yleensä neuvolan lisäksi myös synnytyssairaala. Tavoitteena synnytysvalmennuksessa on antaa tuleville vanhemmille ajantasaista tietoa, vahvistaa myönteistä synnytyskokemusta ja lisätä synnyttäjän voimavaroja. Valmennuksessa otetaan huomioon perheen tarpeet ja valmennuksessa annetaan ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa. Valmennuksissa voi saada tutkittuun tietoon pohjautuvan tiedon lisäksi vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta ja synnytyspelosta kärsivä perhe voi nähdä positiivisia esimerkkejä sitä, että synnytystä voi odottaa myös innostunein mielin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Perhevalmennus. Hakupäivä 13.10.2020. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/aitiysneuvola/perhevalmennus

KUVA 2. Gorodenkoff/Shutterstock.com

Lähteet

Uusimmat artikkelit