Podcast toimii opetuksen sisältönä ja välineenä

Podcastien suosio kasvaa jatkuvasti. Suomalainen podcast-kenttä on laaja, ja erityisesti nuoret aikuiset kuuntelevat podcasteja ahkerasti. Yksi tärkeä syy podcastien kuuntelemiseen on halu oppia uutta. Niinpä podcasteja kannattaa hyödyntää myös opetuksessa. Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän tutkinto-ohjelmassa toteutettiin syyslukukaudella 2019 uudenlainen opintojakso, jossa opiskelumateriaali tarjottiin podcastin muodossa. 

Podcastit elävät kulta-aikaansa. Niiden määrä on viime vuosina kasvanut sekä maailmalla että Suomessa nopeasti. Täysin kattavaa listausta podcastien määrästä on vaikea löytää, mutta esimerkiksi podcast-hakukone Listen Notesin mukaan helmikuussa 2020 internetissä oli lähes 920 000 podcastia. Jaksoja oli tarjolla yli 60 miljoonaa. Listen Notes. The Best Podcast Search Engine. Hakupäivä 10.2.2020. https://www.listennotes.com/#numbers Suomalaisia podcasteja kokoavalla Jakso.fi-sivustolla oli puolestaan listattuna noin 650 kotimaista podcast-sarjaa. Jakso.fi. Suomalaiset podcastit. Hakupäivä 10.2.2020. https://jakso.fi/podcastit

Yksinkertaisimmillaan podcast tarkoittaa internetissä julkaistavaa äänitiedostoa, joka toteutetaan useimmiten sarjamuotoisena Sanastokeskus TSK. Tieteen termipankki. Sosiaalisen median sanasto. Hakupäivä 6.2.2020. http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/podcast.

Podcastit tarjoavat monipuolista ja kohdennettua sisältöä. Merkittävin ero radioon verrattuna on se, että podcastit ladataan yleensä älylaitteelle tai kannettavaan soittimeen ja niitä kuunnellaan kuulokkeilla. Tämä tarkoittaa, että kuuntelukokemuksesta tulee henkilökohtainen, jopa intiimi. Koska kuuntelija voi ladata jaksoja missä tai milloin vain, podcast on myös ajasta ja paikasta riippumaton media. Kuuntelijalla on siis vapaus valita, mitä kuluttaa. Spinelli, M. & Dann, L. 2019. Podcasting. The Audio Media Revolution. New York: Bloomsbury Academic, 7–8. Kuluttaja voi helposti täyttää kuuntelulla esimerkiksi arjen hiljaisia hetkiä ja siirtymiä. 

Uusien asioiden omaksuminen kuuntelemalla voi olla joskus tehokkaampaa kuin esimerkiksi videoiden katseleminen tai tekstin lukeminen. Podcast-ohjelmia kuunnellaan useimmiten yksin, kuulokkeet korvilla, joten kädet ovat vapaana tekemään samaan aikaan jotakin muuta. Suomalaisten podcast-kuuntelua selvittänyt tutkimus kertoo, että podcasteja kuunnellaan esimerkiksi kotitöiden lomassa (62 %), liikenteessä (32 %), opiskelun ja töiden ohessa (24 %) tai urheillessa (14 %). Joka kolmas kertoo kuuntelevansa podcasteja pysyäkseen ajan tasalla ja oppiakseen uutta. RadioMedia. 2018. Podcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta. Hakupäivä 6.2.2020. https://www.radiomedia.fi/sites/default/files/attachments/podcast-tutkimus-radiomedia_1.pdf

Internetin käyttöä vuonna 2019 selvittäneen Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan noin joka neljäs suomalainen oli joko ladannut tai kuunnellut podcasteja viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Podcastit ovat suosittuja erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, sillä niitä oli joko ladannut tai kuunnellut useampi kuin joka toinen 16–34-vuotias. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2019, 1. Suomalaisten internetin käyttö 2019. Helsinki: Tilastokeskus. Hakupäivä 17.1.2020. http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_001_fi.html

Podcastit taipuivat oppimateriaaliksi Oulun ammattikorkeakoulussa 

Myös Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) journalistiopiskelijat näyttävät kiinnostuneen podcastista. Opiskelijat ovat tehneet erilaisissa opintoihinsa liittyvissä projekteissa podcasteja (kuva 1) ja tutkineet niitä myös opinnäytetöissään. Tähän tilanteeseen ja tarpeeseen luotiin syksyllä 2019 vapaasti valittava opintojakso, joka pureutui podcastiin ja erityisesti journalistisen podcastin tekemiseen. Journalismin opinnoissa perehdytään kattavasti radioilmaisuun ja radiolähetyksen tekemiseen, mutta podcast-aiheista opintojaksoa ei ole aiemmin ollut tarjolla. 

KUVA 1. Toisen vuoden journalistiopiskelijat Hanna Pakanen, Iina Tauriainen ja Johanna Kiviniemi nauhoittivat Naisen paikka -podcastiaan kotona olohuoneessa (kuva: Iina Tauriainen)

Toteutuksen suunnitteluvaiheessa virisi ajatus, että teemaan sopivaa olisi tehdä opetusmateriaali podcastin muotoon. Opetusmateriaalin työstäminen audioksi oli myös opettajalle uudenlainen oppimiskokemus. Materiaalia valmistui viiden jakson verran. Podcastit nauhoitettiin Oamkin radiostudiossa, ja jokaisessa jaksossa oli mukana asiantuntija kommentoimassa jakson teemaa. Jaksot ovat noin parinkymmenen minuutin mittaisia ja ne ovat kaikkien kuultavissa äänitiedostoja verkossa jakavalla SoundCloud-tilillä.

Ehtona podcast-opintojaksolle osallistumiselle oli, että opiskelijalla on perustiedot ja -taidot audiotyöskentelystä eli esimerkiksi pakolliset radio-opinnot suoritettuna. Podcast-opintojakso syvensi näin aiempaa osaamista. 

Kolmen opintopisteen toteutuksessa järjestettiin neljä lähitapaamiskertaa. Opiskelu painottui siis itsenäiseen tekemiseen, ryhmätyöhön ja verkko-oppimiseen. Opiskelijan omalla vastuulla oli kuunnella kaikki viisi podcast-jaksoa ennen ensimmäistä lähitapaamista. Lähitapaamispäivinä eri jaksojen teemoista keskusteltiin ja niitä syvennettiin. Kurssin edetessä järjestettiin myös työpajapäivä, jossa ryhmät työstivät podcastejaan opettajan ohjauksessa. Opiskelijat tekivät itsenäisesti pienryhmissä kaksi jaksoa omaa podcastia ja saivat niistä vertaispalautetta muilta opiskelijoilta ja opettajalta. 

Pedagogisena punainen lankana oli käänteisen opetuksen (flipped classroom) ajatus. Pelkistettynä se tarkoittaa, että opettaja käyttää opiskelijoiden kanssa yhteistä aikaa tiedon soveltamiseen sen sijaan, että aikaa kuluisi tiedon siirtämiseen. Toivola, M., Peura, P. & Humaloja, M. 2017. Flipped learning. Käänteinen oppiminen. Helsinki: Edita, 20. Soveltaminen oli tässä tapauksessa sitä, että opiskelijat tuottivat ryhmissä omia podcast-jaksojaan itseopiskeltuun teoriataustaan pohjaten. 

Lopputulemana ryhmät tuottivat monenlaisia podcasteja. Podcasteissa puhuttiin naisen paikasta yhteiskunnassa, stereotypioista, mielen hyvinvoinnista, historian ihmeellisistä yhteensattumista, avantgarde-musiikista, jääkiekosta sekä ärsytyksen aiheista arjessa. 

Podcastit koetaan helppokäyttöisenä oppimateriaalina 

Käänteisen opetuksen arviointiin liittyvät olennaisesti itsearviointi ja vertaisarviointi. Opiskelijan kannattaa asettaa aluksi tavoitteet oppimiselleen ja tunnistaa kehittämisen kohteet. Vertaisarvioinnissa opiskelijat tukevat toistensa oppimista ja joutuvat olemaan kriittisiä myös perustellessaan omia valintojaan. Toivola, M. 2019. Käänteinen arviointi. Helsinki: Edita, 31–33.

Itsearviointi ja vertaisarviointi toteutuivat myös podcast-opintojaksolla. Aluksi opiskelijat kertoivat tavoitteistaan ja toiveistaan. Jokainen ryhmä teki opintojakson edetessä kaksi podcast-jaksoa. Vertaisarviointi oli tärkeää, kun ryhmien ensimmäiset jaksot valmistuivat. Toinen jakso työstettiin vertaisarvioinnin ja opettajalta saadun palautteen pohjalta. Lopussa kukin opiskelija arvioi omaa kehittymistään ja ryhmän työskentelyä. Vuorovaikutustaidot ja avoin keskusteluilmapiiri korostuivat tällaisessa työskentelyssä, ja opiskelijat kokivat saaneensa toisiltaan arvokasta apua ja tukea.  

Palaute podcast-opintojakson toteutuksesta ja opetusmateriaalina tarjotuista podcast-jaksoista oli myönteistä. Opiskelijat kertoivat saaneensa podcast-muotoisesta opetusmateriaalista hyviä käytännön vinkkejä oman podcastinsa tekemiseen. Audiomuotoinen itseopiskelumateriaali koettiin myös ”helppokäyttöisenä”. Yksi opiskelija kertoi kuunnelleensa podcasteja tiskatessaan ja oppineensa ikään kuin ”salakavalasti” jotakin. 

Podcast-muotoisen materiaalin työstäminen vaatii opettajalta suunnitelmallisuutta ja jonkin verran teknistä osaamista. Ylivoimaisesti eniten aikaa kului suunnittelemiseen, ideointiin, tiedonhankintaan, näkökulmien rajaamiseen sekä podcast-jaksojen käsikirjoittamiseen. Itse tekninen toteutus vei vain pienen siivun opintojakson valmisteluun varatusta ajasta. Nauhoitukset tehtiin Oamkin radiostudiossa, eikä jälkieditointiin kulunut juurikaan aikaa, sillä podcastin luonteeseen kuuluu, että esimerkiksi puheen ei tarvitse olla siloteltua ja aina täysin johdonmukaista. Puntaroinnit, yskäisyt, naurut ja muut saavat kuulua. Ne tuovat puhujan luontevasti lähemmäksi kuuntelijaa. 

Podcasteja voi hyvin soveltaa muuhunkin kuin journalismin opetukseen. Esimerkiksi kieliopintoja voisi tarjota podcastien muodossa. Podcast taipuu monenlaisen asiantuntijatiedon jakamiseen, kunhan kohderyhmä, aihealue, sisältö ja toteutustapa mietitään etukäteen tarkasti. Se voi toisinaan olla myös perinteisempää opetusvideota tehokkaampi: sen sijaan, että opiskelija katselee videolla puhuva päätä, hän voi keskittyneemmin kuunnella ”pelkkää” puhetta. 

Lähteet

Uusimmat artikkelit