Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Liiketalouden yksikössä aloitettiin syksyllä 2022 Study Group -tuutoroinnin pilotointi. Siihen osallistuivat kaikki ensimmäisen vuoden viisi päiväryhmää, joissa oli yhteensä noin 180 opiskelijaa. Study Group -tuutoroinnissa 7–8 opiskelijan muodostamat ryhmät kokoontuvat opettajatuutorin johdolla keskustelemaan opintoihin ja niiden etenemiseen liittyvistä asioista säännöllisin väliajoin.

Yksinäisyys on opiskelijoiden terveystutkimusten mukaan ollut pitkään opiskelijoiden hyvinvointia heikentävä tekijä. Korona-aika tuplasi yksinäisyyden kokemukset, kun suuri osa ensimmäisen vuoden opiskelijoista ei tutustunut juurikaan opiskelukavereihinsa luonnollisten tapaamisten puuttuessa [1]. Yhtenä ratkaisuna yksinäisyyden haasteisiin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi liiketalouden tutkinto-ohjelmassa päädyttiin pilotoimaan Study Group -tuutorointia Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeen tarjotessa siihen mahdollisuuden. Ajatus oli, että jokainen opiskelija saa heti opintojen ensimmäisenä päivänä pienyhteisön, johon tuntee kuuluvansa.

Tavoitteena Study Group -tuutorointiin siirtymisessä on ollut myös havaita nopeammin opinnoista ”tipahtaneet” opiskelijat. Lisäksi on ajateltu, että pienemmissä ryhmissä yhteenkuuluvuus voisi pitää opiskelijoita paremmin opinnoissa kiinni, ja että Study Group -ryhmillä saadaan helpotusta ryhmätöiden (kuva 1) aikataulutukseen. Vuosien varrella on tullut paljon palautetta siitä, että kun on monta ryhmätyötä yhtä aikaa ja kaikissa eri opiskelijat, on aikatauluttaminen haastavaa. Myöskään aikaisemmin käytössä olleeseen tuutorointimalliin sisältyneet opettajatuutorien tunnit eivät ole aina toimineet kovin loistavasti, kun opiskelijat ovat osallistuneet huonosti tunneille.

Valokuvassa viisi ihmistä tekee pöydän ääressä ryhmätyötä.
KUVA 1. Opintojaksojen ryhmätyöt tehtiin Study Group -ryhmissä (kuva: StockSnap/pixabay.com).

Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on johdattaa opiskelijat opiskelemaan enemmän yhdessä sekä auttamaan ja hakemaan apua myös toisiltaan omatoimisesti ilman opettajatuutorin vetoapua. Kun puhutaan tällaisista opiskelijoiden itsensä pyörittämistä opiskeluryhmistä, puhutaankin Study Group -toiminnasta.

Yhteisellä suunnittelulla uuteen toimintatapaan

Kokemus on osoittanut, ettei mikään uusi toimintamalli lähde käytäntöön ilman perusteellista suunnittelua, kouluttautumista ja rakenteiden luomista. Pitkään kypsytelty päätös pilotoinnin aloittamisesta tehtiin tammikuussa 2022 ja koulutus Study Group -tuutoroinnista järjestettiin liiketalouden opettajatuutoreille huhtikuussa. Loppukevään aikana ehdittiin vielä kokoontua suunnittelemaan toteutusta yksityiskohtaisemmin. Koska opettajatuutorointiin käytettävissä oleva tuntiresurssi pysyi ennallaan, päädyttiin siihen, että Study Group -tuutorointi korvaa kaikille tarjotut yksilötapaamiset, mutta opiskelija voi edelleen tarvitessaan pyytää yksilötapaamisen.

Yhteisessä suunnittelussa päädyttiin malliin, jossa kullakin opettajatuutorilla on viisi Study Group -ryhmää. Jokaisessa ryhmässä on 7–8 opiskelijaa, ja ne kokoontuvat opettajan kanssa lukuvuoden aikana kuusi kertaa. Study Group -tapaamiset laitetaan lukujärjestyksiin keskitetysti, jolloin opettajan aikaa ei mene ryhmien koolle kutsumiseen. Lisäksi syksyn kolmelle tapaamiskerralle päätettiin alustavat teemat, vaikka pääpaino Study Group -tuutoroinnissa tuleekin olla opiskelijoilta nousevissa asioissa.

Opettajatuutorit jakoivat oman tuutoroitavan perusryhmänsä (36–39 opiskelijaa) viiteen Study Group -ryhmään ennen opintojen alkua, ja tästä kerrottiin myös opiskelijatuutoreille. Uudet opiskelijat ohjattiin heti ensimmäisenä päivänä istumaan oman Study Group -ryhmänsä kanssa ja kaikille opiskelijoille pidettiin info Study Group -tuutoroinnista. Näin pyrittiin erityisesti helpottamaan tutustumista muihin opiskelijoihin ja varmistamaan Study Group -ryhmien käynnistyminen ja hyödyntäminen.

Rinnakkaisryhmillä samat teemat ja aikataulut

Kaikkien Study Group -ryhmien ensimmäinen kokoontuminen oli suunniteltu toiselle opiskeluviikolle (vko 36), ja näin pääsääntöisesti tapahtuikin. Ensimmäisten tapaamisten teemoina olivat tutustuminen ja ryhmän pelisääntöjen luominen. Toisen kerran Study Group -ryhmät kokoontuivat opettajan kanssa viikolla 44. Siinä tapaamisessa osa käsittelikin ryhmä- ja tiimityöskentelyyn liittyviä asioita ja osa alkuperäisen suunnitelman mukaan urasuunnittelutyökalua. Kolmannessa tapaamisessa lukukauden lopulla (vko 50) juteltiin muun muassa siitä, miten syksy oli mennyt, mitä keväällä ja miten rästejä voisi suorittaa. Yhden ryhmän kokoontumista sekoitti pahasti väärät merkinnät lukujärjestyksessä, mikä turhautti opiskelijoita.

Tavoitteena oli, että opintojaksojen ryhmätyöt tehtäisiin Study Group -ryhmissä tai niiden puolikkaissa, jolloin ryhmillä olisi luonnollinen syy kokoontua. Toisaalta opiskelijalle ei tulisi monta erilaista ryhmää, jolloin yhteisten aikojen löytämisestä ei tulisi haastetta. Ensimmäisen jakson aikana opiskelijoilta tuli palautetta ryhmätöiden liiallisesta määrästä. Lisäksi jotkut opiskelijat kokivat joutuvansa ottamaan liikaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja tekemään ryhmätöitä muidenkin puolesta saavuttaakseen haluamansa arvosanat, koska jotkut opiskelijat eivät osallistuneet ryhmätöihin joko ollenkaan tai toivotulla aktiivisuudella. Asiaa pyrittiin selkeyttämään siten, että opiskelijoita ohjattiin olemaan ryhmätyöhaasteista yhteydessä työn antaneeseen opettajaan eikä opettajatuutoriin.

Study Groupien toiminnan käynnistymisen kannalta ensimmäiset tapaamiset todettiin erityisen tärkeiksi. Tämän vuoksi tulee jo etukäteen suunnitella, kuinka toimitaan, jos tapaamiset yllättäen joudutaan perumaan esimerkiksi opettajatuutorin sairastuessa.

Study Group -ryhmät koettiin hyödyllisiksi

OHJY-hanke piti opettajatuutoreille kaksi tapaamista syksyn aikana. Ensimmäinen oli lukukauden alkupuolella ja toinen loppupuolella. Molemmissa tapaamisissa nousi esille, että opiskelijat olivat pääsääntöisesti osallistuneet Study Group -ryhmien tuutoritapaamisiin melko hyvin. Opettajatuutorit kokivat tutustuneensa opiskelijoihin paremmin kuin aikaisemmin, ja he olivat myös tavoitelleet aktiivisesti tapaamisista poissa olleita.

Ensimmäisessä tapaamisessa nousi esille, että ryhmissä hiertää tavoitteiden erilaisuus. Mietittiinkin, pitäisikö ryhmien muodostamisessa huomioida erilainen tavoitetaso tai pitäisikö Study Group -ryhmät muodostaa kevätlukukaudeksi uudestaan. Toisessa tapaamisissa kuitenkin todettiin, että valtaosa Study Group -ryhmistä toimi alkuhaasteiden jälkeen riittävän hyvin, eikä niiden kokoonpanoja ollut mielekästä muuttaa.

Pilotissa mukana olleille opiskelijoille tehtiin kysely tammikuun loppupuolella. Kyselyyn vastasi 37 liiketalouden opiskelijaa eli noin viidennes pilotissa mukana olleista. Vastanneista valtaosa koki saaneensa Study Group -ryhmissä apua ja tukea opettajatuutorilta sekä muilta opiskelijoilta. Opiskelijat myös itse tukivat muita ryhmäläisiä. Stydy Group -tapaamisten sisältöä pidettiin tarkoituksenmukaisena, ja niissä oli saatu hyödyllistä tietoa. Vapaassa palautteessa kritiikkiä annettiin siitä, että oli tutustuttu vain oman Study Group -ryhmän opiskelijoihin ja että kaikki eivät osallistuneet ryhmien toimintaan ja ryhmätöihin.

Study Group -tuutorointi myös toiselle lukuvuodelle

Pilotointi jatkuu toisena lukuvuotena. Liiketaloudessa opiskelijat siirtyvät valitsemansa osaamispolun opintoihin toisen lukuvuoden alussa, jolloin perusryhmien kokoonpano muuttuu. Opiskelijapalautteissa on vuodesta toiseen kerrottu, että opiskelijat eivät tutustu toisiinsa uusissa toisen lukuvuoden perusryhmissä ja ryhmäyttäminen on toisena vuonna liian vähäistä. Tämä asia tulee huomioida, kun toisen vuoden opettajatuutorit kokoontuvat suunnittelemaan Study Group -tuutorointia.

Kolmantena lukuvuotena opiskelijoiden opintojen eteneminen hajaantuu ajallisesti, kun osa opiskelijoista tekee harjoittelun jo kesällä ja osa syksyllä. Näin ollen tuntuisi järkevältä, että Study Group -tuutorointia ei jatkettaisi kolmanteen vuoteen, mutta kannustettaisiin opiskelijoita omatoimiseen Study Group -toimintaan. Mutta aika näyttää. Katsotaan, minkälaisia kokemuksia toisen vuoden pilotointi tuo tullessaan.

Syksyllä 2023 aloittavien opiskelijoiden tuutoroinnista päätetään tutkinto-ohjelmassa kevään aikana pilotoinnin tuoman kokemuksen pohjalta. Todennäköiseltä näyttää, että myös tulevat opiskelijat tuutoroidaan Study Group -ryhmittäin, mutta joiltain osin uudistettuna versiona.

Erja Korhonen
lehtori, kampus-opo
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakoulutus

Susanna Saarinen
lehtori, kampus-opo
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakoulutus

Sinikka Viinikka
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, ICT ja liiketoiminta

Lähteet

[1] Parikka, S., Klemetti, R., Ikonen, J., Holm, N. & Junttila, N. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyden kokemus ja psyykkinen kuormittuneisuus koronaepidemian kolmannen aallon aikana. Teoksessa M. Kekkonen, M. Gissler, P. Känkänen & A-M. Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 173–175. Hakupäivä 11.4.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-937-5

Post Views: 1 044