Oamkissa hyviä väylämahdollisuuksia, tiedottamisessa parannettavaa

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) sai hyvän kokonaisarvosanan erilaisten väyläopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi tulleilta. Tämä selvisi kyselyssä, jossa kartoitettiin tutkinto-opiskelijaksi tulleiden kokemuksia väyläopinnoista ja niiden hakuprosessista ja opinnoista. Lisätietoa kaivattiin korkeakouluopintojen sisällöistä, toteuttamistavoista, opiskelumenetelmistä ja opintojen käytännön asioista. Tämä artikkeli kokoaa kyselyn päätulokset, joita on mahdollista hyödyntää väylämahdollisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Siirry luontevasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -hanke (SILTA) teki erilaisten väyläopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi tulleille kyselyn [1], joka lähetettiin noin 350 henkilölle. Tutkimuslupa haettiin ja opiskelijatiedot koottiin syksyllä 2022 ja kysely tehtiin joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 aikana.

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 70 opiskelijaa, joten vastausprosentti oli 20. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa näiden opiskelijoiden kokemuksia heidän siirtyessä väyläopintojen kautta toiselta asteelta tai työelämästä tutkinto-opiskelijaksi Oamkiin.

Erilaiset väylät mahdollistavat opiskelupaikan korkeakouluun

Lukio-opintoja tai ammatillista perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa korkeakouluopintoja. Näiden väyläopintojen tavoite on tarjota toisen asteen opiskelijoille polku ammattikorkeakouluopintoihin ilman pääsykoetta [2].

Oamkissa väylämahdollisuuksia on useita. Opinnot tutustuttavat opiskelijan ammattikorkeakoulussa opiskeluun ja edistävät mahdollisia tulevia ammattikorkeakouluopintoja. Esimerkiksi Oamkin tarjoamat Highway-opinnot koostuvat kolmesta tutkinto-ohjelmakohtaisesta opintojaksosta, joiden laajuus on yhteensä 15 opintopistettä. Highwayn kautta on mahdollista päästä opiskelemaan informaatioteknologiaa, tekniikkaa tai luonnonvara-alaa. Suoritetut Highway-opinnot hyväksiluetaan osaksi ammattikorkeakoulututkintoa. Opiskelijan valmistuttua toiselta asteelta, on hänellä vuosi aikaa hakea opiskelupaikkaa Oamk Highway -erillishaussa [3] [4].

Koulutuskuntayhtymä OSAOn ja Oamkin opettajat pilotoivat SILTA-hankkeessa Highway-konseptin kaltaisia opintoja. Pilotti oli onnistunut, ja merkonomiopinnoista väylä Oamkin tradenomiopintoihin käynnistyy vuonna 2024. Tähän kokonaisuuteen on varattu 10 paikkaa OSAOn liiketoiminnan opiskelijoille [5].

Lisäksi Oamk tarjoaa OSAOn opiskelijoille suunnattuja sosiaali- ja terveysalan opintoja. Ne toteutetaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja suoritetut opinnot hyväksiluetaan tutkinto-opiskelijan tutkintoon Oamkissa. Sosiaali- ja terveysalan opintoja ovat muun muassa Oamk Fast Track sairaanhoitajaopinnot, potilasturvallisen sairaanhoitotyön opinnot, varhaiskasvatuksen opinnot OSAOn lähihoitajaopiskelijoille tai fysioterapiaopinnot OSAOn hieronnan ammattitutkintolaisille. [6]

Tutkinto-opiskelijaksi on mahdollista hakea myös suoritettujen avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella. Vaaditut väyläopinnot suorittaneille on yhteishausta erillinen hakuväylä. Ammattikorkeakoulututkintojen valintaperusteissa on mainittu vaatimuksena muun muassa haettavaan tutkinto-ohjelmaan soveltuvia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja tai niin kutsuttuja polkuopintoja vähintään 30 opintopistettä. [7]

Nämä väylämahdollisuudet tukevat valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon linjauksia, joiden mukaan ”toisen asteen koulutus turvaa vahvan yleissivistävän ja ammatillisen perustan jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä varten sekä mahdollistaa osaltaan työikäisen väestön osaamisen kehittämisen” [8]. Myös osaamisrakenne 2035 -raportin kehittämisehdotus eli ”yhteistyön lisääminen kampusten ja yhteistyöverkostojen rakentaminen sekä toisen asteen koulutuksen sisällä että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä” toteutuu. Tämä yhteistyö voi tarkoittaa muun muassa yhteisiä opintojaksoja [9].

Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeaan

SILTA-hankkeen kyselyn vastanneista 79 prosenttia (n = 55) oli ollut työelämässä ennen Oamkissa aloitettuja tutkinto-opintoja. Valtaosa Oamkiin väyläopintojen kautta hakeutuvista on tehnyt pitkän työuran ennen jatkokouluttautumista. Vastaajien (n = 54) työvuosien keskiarvo oli 12,6 vuotta. Osalla vastaajista oli jopa 30 vuoden työkokemus. Heistä 19 prosenttia (n = 13) oli suorittanut ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja 10 prosenttia (n = 7) oli käynyt lukion. Ammatillisen koulutuksen parista ammattikorkeakouluun siirtyvien prosentuaalinen määrä tukee Loukkolan (2019) havaintoa siitä, että yhä useampi hakeutuu myös ammatilliselta toiselta asteelta suoraan ammattikorkeaan [10].

Kiinnostus ammattikorkeakouluopintoihin heräsi työssäolon aikana 54 prosentille vastaajista. Kiinnostuksen herättivät paitsi halu opiskella lisää ja edetä uralla, myös esimerkiksi ammattitaudista tai työtapaturmasta johtuva pakollinen alan vaihto, koronan aiheuttama lomautus tai kuntoutuksen aikana herännyt mielenkiinto. Noin viidennes vastaajista (19 prosenttia) tiesi jo toisen asteen opintoja aloittaessaan haluavansa jatkaa korkeakouluun, ja 7 prosenttia vastaajista kertoi, että kiinnostus ammattikorkeakouluopintoihin heräsi toisen asteen opintojen aikana.

SILTA-hankkeen aiempien selvitysten [11] [12] mukaan kiinnostus AMK-opintoihin on merkittävää ammatillisella toisella asteella heti opintojen jälkeen tai myöhemmin. Toisen asteen opintojen ohjauksessa sekä omaopettajan että opinto-ohjaajan ajankohtainen tieto erilaisista väyläopinnoista on keskeistä, koska opiskelijoiden tietoisuus näiden opintojen mahdollisuuksista on vähäistä.

Ammattikorkeakoulu vie lähemmäs unelmia

Ennen Oamkiin tuloa 71 prosenttia (n = 50) vastaajista oli suorittanut ammatillisen tutkinnon, 30 prosenttia tuli lukion tai ylioppilastutkinnon suorittaneena ja loput 19 prosenttia oli suorittanut muun tutkinnon, joka oli aiempi AMK-tutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Viisi vastaajista oli tullut Highway-opintojen kautta, ja loput vastaajista (n = 65) avoimien AMK-opintojen avulla.

Kysymyksessä ”Miksi hait ammattikorkeakouluun?” oli vaihtoehtoväittämiä, joista oli mahdollista valita useampi. Vastaajista 66 prosenttia (n = 46) koki, että korkeakoulututkinnon avulla on paremmat mahdollisuudet edetä uralla ja 31 prosentin mielestä (n = 22) korkeakoulutetuilla on paremmat työllistymismahdollisuudet. Korkeakouluun hakeuduttiin myös, koska haluttiin syventää omaa osaamista (n = 31) tai vastaaja (n = 8) tavoitteli tulevaisuudessa mahdollisuutta suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. Hakeutumiseen (n = 20) vaikuttivat myös innokkuus opiskeluun ja uuden osaamisen hankkimiseen. Tutkintoon hakeuduttiin myös muun muassa unelma-ammatin tai nuoruuden haaveiden vuoksi:

Halusin opiskella itselleni ammatin alalle,
joka oikeasti kiinnostaa minua ja työn, johon on päivittäin mukava mennä.

Ammattikorkeakoulu vie lähemmäksi unelmia.

Halusin toteuttaa nuoruuden haaveen.

Oamkin tiedottamisella on merkitys hakeutumisvaiheessa

Vastaajia pyydettiin valitsemaan parhaiten kuvaavia väittämiä siihen, mikä tieto tai apu oli ollut merkityksellistä väyläopintoihin hakeuduttaessa. Suurin osa eli 57 prosenttia (n = 40) vastaajista oli selvittänyt itsenäisesti tietoja väylä- ja AMK-opinnoista. Vastaajista 40 prosenttia (n = 28) piti tiedon saamisen kannalta merkityksellisimpänä Oamkin verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, eli Oulun ammattikorkeakoulun verkkosivujen ajantasaisuuden merkitys tiedon lähteenä korostui. Vertaiskokemus toisilta opiskelijoilta, ystäviltä, läheisiltä tai työkavereilta (n = 23) oli myös ollut merkityksellistä, samoin vanhempien ja läheisten tuki ja ohjaus (n = 10).

Tietoa kaivattiin korkeakouluopintojen sisällöistä, toteuttamistavoista, opiskelumenetelmistä, opintojen käytännön asioista, väyläopintojen rahoitusvaihtoehdoista, maksuista, hopsista ja opintopisteistä. Opinto-ohjaajalla tiedon välittäjinä oli vastaajien (n = 10) mukaan merkitystä väyläopintoihin hakeutumisessa. Tosin eräässä vastauksessa todettiin, että ”oma oponi ei koskaan edes maininnut tällaisesta vaihtoehdosta eli lisää tietoisuutta tarvitaan maailmalle myös tästä vaihtoehdosta”. Vastaus kuvaa jo aiemmissa SILTA-hankkeen artikkeleissa noussutta ilmiötä, että myös opinto-ohjaajat tarvitsevat lisää tietoa väyläopintojen mahdollisuuksista [11] [12].

Oamkin väylät erittäin hyvin suunniteltu ja toteutettu, mutta kehitettävääkin löytyy

Valtaosa vastaajista koki väyläopinnot onnistuneiksi ja ryhmien mukana opiskelun mielekkääsi (kuvio 1).

Opintoihin oli vastaajien mukaan helppo päästä mukaan, ja moni arvosti sitä, että sai kulkea muiden opiskelijoiden tahdissa. Positiivisia kokemuksia kuvattiin näin:

Opiskelin samaa tahtia tutkinto-opiskelijoiden kanssa,
eikä vuoden aikana kertaakaan tullut olo, etten kuuluisi ryhmään. En kokenut olevani mitenkään eriarvoisessa asemassa kenenkään muun kanssa. Opintojen jatkaminen saman ryhmän kanssa sujui todella joustavasti.

Sain ensimmäisen vuoden opinnot kokonaan suoritettua väyläopintojen kautta. Pääsin syksyllä jatkamaan tutkinto-opiskelijana saman ryhmän kanssa. Eikä tarvinnut pääsykoetta! Opettaja, joka arvioi minun tutkinto-opiskelijaksi oli opettanut minua vuoden ja näki todellisuuden siitä, että olin alasta aidosti kiinnostunut.

avoin(at)oamk.fi-sähköpostiosoitteen takana olevat ihmiset auttoivat paljon kysymyksissäni ja vastaukset tulivat tosi nopeasti.

Säännölliset tuutortapaamiset yhdessä tutkinto-opiskelijoiden ja tuutoropettajan kanssa olivat merkityksellisiä väyläopintojen aikana.

Vaikka kokemukset väyläopinnoista olivat valtaosin positiivisia, kehittämisehdotuksiakin nostettiin esiin. Valtaosa korosti tiedonkulun merkitystä väyläopintoja opiskeltaessa. Tietojärjestelmiin kaivattiin perehdyttämistä ja muun muassa yhteydenpitojärjestelmän opiskelijoiden ja opettajien välillä tulisi olla toimiva. Ohjaamista ja opastusta kaivattiin, vaikka tutustumiskierroksen muodossa.

Ainoana kehitettävänä asiana sanoisin,
että opettajille tarkkuutta, että huolehtii avoimenkin opiskelijoista. Lähes kaikilla kursseilla jäin paitsi sähköposteista, jotka oli mennyt tutkinto-opiskelijoille.

Minut unohdettiin ja jätettiin oman onneni nojaan ja en saanut minkäänlaista koulutusta opiskelujärjestelmiin.

Osa vastaajista koki, ettei ollut tullut nähdyksi, eikä ollut samalla viivalla tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Väyläopintojen hyväksilukujen sujuvoittamista myös toivottiin:

En juuri muuten huomannut eroa, mutta xxx opettaja teki…
hyvin selväksi, että en kuulu joukkoon. En saanut olla oman ryhmäni mukana, vaan sanottiin, että ”polkuopiskelijat menee mihin mahtuu”.

Väyläopintojen hyväksiluku oli monimutkainen ja pitkä prosessi. Varsinkin saman talon sisällä luulisi olevan helpompiakin ratkaisuja.

Kaikkein viheliäisintä oli hyväksiluvut ja tutkintovastaavan asenne.

Väyläopintojen toteutusta ja sisältöä pidettiin hyvinä. Haasteena pidettiin muun muassa sitä, että osa kursseista toteutui näkemättä opettajaa. Myös palaute opinnoista oli vähäistä. Varsinkin alkuun palautetta toivottiin kirjoittamisesta ja ohjausta siihen, kuinka ammattikorkeakoulussa opiskellaan. Erilaisten oppijoiden huomioiminen opetusmenetelmissä nähtiin myös tarpeellisena. Opiskelumenetelmien osalta todettiin seuraavaa:

Osa kursseista toteutui näkemättä opettajaa.
Juuri mitään palautetta ei ole tullut mistään kurssista. Varsinkin alkuun kirjoittamisesta olisi tarvinnut palautetta.

Valitettavasti joillakin kursseilla opettajat ohjasivat huonosti kursseja… Opettajat saattavat sanoa, että opiskelkaa itsenäisesti nämä ja nämä asiat tai, että tenttiin tulee kaikki tunneilla käsitellyt asiat ja kaikki Moodlen materiaalit, ja materiaalia voi olla tosiaan vuosien ajalta ja jopa vanhentunutta tietoa.

Nykyään olisi tärkeä kiinnittää huomiota myös amk:ssa erilaisiin oppijoihin, ja ymmärtää, että tentti ei ole kaikille paras vaihtoehto. On hienoa, että osa opettajista antaa valita esseen tai tentin kurssin loppuarviointia varten. Tämä palvelee paremmin erilaisia oppijoita.

Vastauksissa otettiin kantaa myös väyläopiskelijoille kohdistuviin kustannuksiin ja todettiin, että näiden opintojen kanssa pitäisi myös saada opintotukea, sillä kyse on kokoaikaisesta opiskelusta. Monimuoto-opinnoissa opiskelevilla voi olla pitkät välimatkat asunpaikkakunnalta Ouluun. Perhe ja työkuviot voivat vaikuttaa myös opintojen suorittamiseen ja kustannuksiin. Vastauksissa ehdotettiin, että myös väyläopiskelijoille pitäisi myöntää opiskelijakortti, jotta he voisivat päästä kampuksella syömään edullisemmin:

AMK-tutkintoa ei voi käydä joka kaupungissa ja
asuinpaikkaa ei voi aina valita. Kustannuksia syntyy, polttoaine, majoitus ja jotkin työnantajat eivät maksa palkkaa monimuotopäivistä. Siksi opettajien joustavuus opiskelussa on erittäin tärkeää.

Monet vastaajista pohtivat myös omaa rooliaan opiskelijana. Useammassa avoimessa vastauksessa todettiin, että opinnoissa eteneminen on paljolti itsestä kiinni. Motivaatiota ja itseohjautuvuutta pidettiin tärkeinä. Vastauksissa on laajasti kiitelty mahdollisuutta päästä opiskelemaan väyläopintojen kautta. Osa vastaajista katsoi, ettei heillä olisi ollut mahdollisuutta pääsykokeiden kautta saada opiskelupaikkaa muun muassa kokeiden vaikeiden kysymysten vuoksi:

Nyt olen kuitenkin opparia vaille valmistunut ja
keskiarvo on noin 4,2 ja voin sanoa olevani erittäin motivoitunut ja opiskelijoista aktiivisimpia, oppimishaluisimpia ja intohimoisimpia.

Kiitos kun valitsitte minut kolme vuotta sitten polkuopiskelijaksi.

Motivaatiokirje pääsykokeiden sijasta madalsi kynnystä hakea korkeakoulutukseen, sillä edellisistä opinnoista oli niin kauan, etten tiedä olisinko halunnut lähteä pääsykokeisiin.

Väylä ‒ pientä hienosäätöä se vielä vaatii

Erilaiset väylät (Highway, polkuopinnot, avoimen amk:n opinnot) ovat merkittävä mahdollisuus työelämästä tai toiselta asteelta korkeakouluun siirtyville ja jatko-opinnoista kiinnostuneille. Tietoisuutta avoimesta väylästä on hyvä vahvistaa, sillä moni työelämässä oleva ei kyselyn mukaan pääse opiskelemaan ammattikorkeakouluopintoja normaalin hakeutumisprosessin kautta. Silti avoimen väylän olemassaolosta ei moni tiedä.

Kyselyn mukaan tietoa väyläopinnoista haetaan eniten verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Oamkissa väyläopintojen pedagogiset ratkaisut ovat olleet toimivia ja opinnot ovat edenneet. Vastaajat toivoivat selkeyttä muun muassa joihinkin Moodle-oppimisympäristön toteutuksiin, jotta materiaalit olisivat ajankohtaiset ja linkit toimivia. Tärkeä huomio on, että myös opinto-ohjaajat ja lehtorit tarvitsevat tietoa siitä, miten väyläopintoja tehdään. Tämän tiedon myötä he osaavat ohjata väyläopintoihin hakeutumisessa sekä niiden suorittamisessa.

Useat väyläopiskelijat kaipaavat ohjausta ja suunnitteluapua opinnoissaan. Ohjausta ja tukea on vastaajien mukaan pääsääntöisesti ollut hyvin saatavilla. Merkittävimpänä ohjaustoimijoina pidetään omaa tuutoropettajaa, opinto-ohjaajaa sekä avoimen amk:n henkilöstöä. Opiskelijat kaipaavat ohjausta siihen, mistä apua ja tietoa on saatavilla. Kynnystä ohjauksen hakemiseen tulisi vastausten perusteella laskea. Oulun ammattikorkeakoulun toivotaan panostavan siihen, miten opiskelija siirtyy väyläopinnoista tutkinto-opintoihin. Tällä hetkellä vastauksien perusteella ”se vaihe oli sekavinta ikinä, eikä kukaan tiennyt mistään mitään!”

Tietoteknisten järjestelmien toimivuus myös väyläopiskelijoille on opintojen etenemisen ja tiedonkulun kannalta tärkeää. Opintoihin liittyviä järjestelmiä on monia, ja opiskelijat kokivat tiedon olevan hajallaan. Vastauksissa toivottiinkin, että opintoihin liittyvää informaatiota kehitettäisiin selkeämmäksi.

Väyläopintojen suorittamiseen voi liittyä myös taloudellisia haasteita, koska väyläopintoja suorittavat eivät saa samoja tukia kuin tutkinto-opiskelijat, vaikka opinnot ovatkin täysin samanlaiset. Osassa vastauksia tilannetta kuvatiin todella rankaksi, kun ”raha tuli ansaita töitä tekemällä” ja opinnot ”eivät antaneet armoa”.

Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väyläopintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä opiskelijaksi. Kilpailu tutkinto-opiskelijapaikasta joillakin aloilla on kovaa. Väylän kautta tulleita pidettiin jopa motivoituneempina kuin normaali haun kautta tulleita, koska väyläopintoihin pääsyyn on voinut liittyä haastattelu, mikä karsii ehkä niitä hakijoita, jotka eivät sovellu alalle.

Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta oli hyvä, ja Oamkia kiiteltiinkin siitä, että erilaisten väylien kautta on olemassa mahdollisuus päästä ammattikorkeakouluun. Esiin nostetut kehittämiskohteet kannattaa huomioida kunkin tutkinto-ohjelman väyläopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä jokaisen opettajan työssä. ”Ihan hyvä kokonaisuus, mutta pientä hienosäätöä vielä vaatii”, eräs vastaajista totesi väyläopinnoista.

Raisa Aine
lehtori
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu

Ulla Mäntykangas
lehtori
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu


Hankkeen muut julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] SILTA-hanke. Kysely toiselta asteelta väyläopintojen kautta Oamkiin tulleille opiskelijoille 13.12.2022‒31.01.2023. Oulun ammattikorkeakoulu.

[2] SILTA-hanke. Askeleen päästä amkista. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 10.5.2023. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/silta/askeleen-paassa-amkista

[3] Oulun ammattikorkeakoulu. Oamk Highway – tie lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta Oulun ammattikorkeakouluun. Hakupäivä 8.5.2023. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/oamk-highway

[4] Järveläinen, T. & Kääriäinen, J. 2023. Luonnonvara-alalla jo yli 40 Highway-opiskelijaa. Oamk Journal 61/2023. Hakupäivä.8.5.2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2023042538625

[5] Oulun ammattikorkeakoulu. 2023. SILTA-hankkeen loppuseminaarissa kuultiin hienoja puheenvuoroja ja hankkeen tuloksia. Ajankohtaista 19.5. Hakupäivä 6.6.2023. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/silta/ajankohtaista?kid=61&tiedote_id=72948

[6] Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan opinnot osaolaisille. Hakupäivä 8.5.2023. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammattikorkeakoulututkinnot/amk-opinnot-toisen-asteen-opiskelijoille

[7] Oulun ammattikorkeakoulu. Avoimesta tutkinto-opiskelijaksi. Hakupäivä 8.5.2023. https://oamk.fi/fi/koulutus/avoin-ammattikorkeakoulu/avoimesta-tutkinto-opiskelijaksi

[8] Valtioneuvosto. 2020. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24. Hakupäivä 9.5.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-622-8

[9] Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. (toim.) Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:14. Opetushallitus. Hakupäivä 9.5.2023. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaamisrakenne-2035

[10] Loukkola, A. 2019. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulujen aloittaneissa on kasvanut. Tilastokeskus. Tietoa & Trendit 13.5.2019. Hakupäivä 8.6.2021. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/ammatillisen-tutkinnon-suorittaneiden-osuus-ammattikorkeakoulujen-aloittaneissa-on-kasvanut/

[11] Aine, R., Mäntykangas, U. & Pokela, A.2021. Yhteistyöllä sujuvia väyliä toiselta asteelta korkeakouluun. Oamk Journal 42/2021. Hakupäivä 23.3.2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021082644456

[12] Aine R. & Mäntykangas U. (2022). Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelija tunnistaa erittäin huonosti väylät korkeakouluun. Oamk Journal 104/2022. Hakupäivä 23.3.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062047909

——————–
* Korjaus 31.8.2023: Opiskelijalla on vuosi aikaa hakea opiskelupaikkaa Oamk Highway -erillishaussa toiselta asteelta valmistumisen jälkeen.