Suunhoidolla raskausaikana on suuri vaikutus niin odottavan perheen kuin sikiön hyvinvointiin. Suun terveyttä voi edistää huolellisella suun omahoidolla, joka opitaan mallioppimisen kautta usein jo lapsena. Säännöllisen suunhoitorutiinin luomiseksi tarvitaan tietoa, motivaatiota ja kannustusta. Uusi opinnäytetyönä toteutettu suunhoito-opas tarjoaa tukea raskausajan suunhoitoon sekä sen ohjaukseen.

Raskausaikana lisääntynyt hormonitoiminta saa aikaan muutoksia muun kehon lisäksi suussa. Suu happamoituu syljen ominaisuuksien muuttuessa, ja haitallisten bakteerien määrä lisääntyy etenkin loppuraskauden aikana. Nämä muutokset voivat lisätä riskiä muun muassa hampaiden reikiintymiselle ja ientulehdukselle, etenkin jos sairauksille altistavia tekijöitä on suussa jo entuudestaan.

Raskaana olevan henkilökohtaisen terveyden lisäksi suun terveydentilalla on osoitettu olevan yhteys raskauden normaaliin etenemiseen. Hyvä suun terveys tukee raskauden normaalia kulkua, kun taas heikentyneen suun terveyden on tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä alhaiseen syntymäpainoon tai ennenaikaiseen synnytykseen. [1] [2]

Huolellisella ja tehostetulla suun omahoidolla voidaan edistää suun terveyttä raskausaikana. Tähän sisältyy terveellinen ja säännöllinen ruokavalio, hampaiden puhdistus sekä ksylitolin käyttö. Uudessa raskausajan suunhoito-oppaassa keskitytään näihin aiheisiin näyttöön perustuvasti ja käytännönläheisesti.

Idea suunhoito-oppaalle syntyi kirjoittajien kiinnostuksesta aiheeseen ja hyvinvointialueen tarpeesta päivitetylle, näyttöön perustuvalle terveysohjausmateriaalille. Opas on käytettävissä ammattilaisten työssään toteuttaman ohjauksen tukena sekä opiskelijoille oppimateriaalina.

Suunhoitotottumuksissa parantamisen varaa

Karies ja ientulehdus ovat yleisimpiä suusairauksia, ja niitä esiintyy suurella osalla suomalaisista. Karies on infektiosairaus, joka tarttuu syljen välityksellä yleensä vanhemmalta lapselle. Kariesbakteerit käyttävät ravintonaan hiilihydraatteja, joista ne muodostavat hammaskiillettä liuottavia happoja. Kiilteen liukenemisen myötä hampaat reikiintyvät. Ientulehdus saa alkunsa puutteellisesta suun puhdistuksesta, jolloin hampaiden pinnoille sekä ientaskuihin kertyvän bakteeribiofilmin mikrobit pääsevät aiheuttamaan ienkudoksessa tulehdusreaktion. [3] [4]

Sekä kariesta että ientulehdusta voidaan tehokkaasti ehkäistä suun päivittäisellä, oikeaoppisella puhdistamisella, terveellisillä ruokailutottumuksilla ja ehkäisemällä kariesbakteerin tarttumista lapselle. Tutkimusten mukaan suomalaisten suunhoitotottumuksissa on parantamisen varaa, sillä harjaussuositus ei toteudu suurimmalla osalla väestöstä. Lasten suun terveys on parantunut viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta esimerkiksi alle kouluikäisistä lapsista harjaussuositus toteutuu vain alle 50 prosentilla. Kuviossa 1 on esitetty eri ikäryhmien harjaustottumuksia prosenttiosuuksina. [5] [6] [7]

Kuviossta käy ilmi, että kahdesti päivässä hampaansa harjaa naisista 81 prosenttia, miehistä 57 prosenttia, lukiolaisista naisista 78 %. Myös lukiolaisista, ammatillisessa koulutuksessa olevista, 8.-9. luokkalaisista ja 4.-5.-luokkalaisista naiset harjaavat hampaansa kahdesti päivässä useammin kuin miehet.
KUVIO 1. Hampaansa kahdesti päivässä harjaavat (kuvio: Emmi Virtanen ja Anna Väyrynen).

Terveyskäyttäytyminen opitaan lähipiiriltä

Lapsena opitut tavat ja asenteet vaikuttavat yksilön terveyskäyttäytymiseen pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että terveyttä ja hyvinvointia edistävät tottumukset tulisivat osaksi lapsen elämää jo varhaisessa vaiheessa. Lähipiirin, etenkin perheenjäsenten, esimerkillä on suurin vaikutus opittuihin tapoihin, minkä vuoksi luotettavaa tietoa terveellisistä elämäntavoista olisi tärkeää tarjota perheille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suun omahoitotottumusten tarkastelu ja säännöllisen suunhoitorutiinin luominen viimeistään odotusaikana edistävät odottavan perheen suun terveyttä luoden samalla edellytykset tulevan lapsen suun hyvinvoinnille.

Muutokset terveyskäyttäytymisessä eivät tapahdu itsestään, vaan niiden toteutumiseen vaikuttavat motivaatio, ympäristö sekä yksilön kyvykkyys. Motivaatioon vaikuttaa yksilön käsitys siitä, miten paljon uudet toimintatavat hyödyttävät häntä itseään suhteessa muutoksen vaatimiin ponnisteluihin. [8] Hammasvälien päivittäinen puhdistus vaatii sitoutumista mutta ehkäisee toteutuessaan kiinnityskudossairauksia ja parantaa koettua suun terveyttä.

Taloudelliset mahdollisuudet, kuormittava elämänvaihe ja lähipiirin suhtautuminen ovat esimerkkejä ympäristön vaikutuksesta. Hampaiden aamuharjaus voi olla haastavaa toteuttaa arjen kiireessä, mutta kumppanin kannustus tai yhteinen tavoite voivat auttaa rutiinin luomisessa. Kyvykkyys kattaa yksilön tiedot ja taidot, esimerkiksi perustiedot terveellisestä ravinnosta tai oikeaoppisen harjaustekniikan. Lisäksi kyvykkyyteen liittyy psyykkistä pystyvyyttä, kuten oman toiminnan suunnittelua muutoksen toteuttamiseksi sekä sinnikkyyttä tavoitteessa pysymiseen.

Visuaalinen tietopaketti omahoidon tukena

Suunhoito-opas on haluttu toteuttaa visuaalisesti ja nykyaikaisesti, käyttämällä havainnollistavia kuvia ja videoita, jotka tekevät oppaasta lukijalle mielekkään lukukokemuksen. Oppaassa käydään läpi kattavasti suun muutokset raskausaikana sekä suun terveyden vaikutuksia raskauden etenemiseen. Oppaaseen on koostettuna tietoa raskausajan ruokavaliosta, päihteiden käytöstä sekä raskausajan neuvolapalveluista. Omahoidon ohjauksen tukena ovat sekä kuva- että video-ohjeet. (Kuva 1.)

Kuvakaappaus raskausajan suunhoito-oppaan etukannesta. Oppaan sisältö on raskausajan suun terveys, ravitsemus, suun omahoito, raskausajan neuvolapalvelut ja lähteet.
KUVA 1. Raskausajan suunhoito-opas odottaville perheille -oppaan etusivu.

Opas on toteutettu sähköisessä muodossa. Liikkuminen oppaassa on mahdollista nuolinäppäimin tai hiiren avulla, ja oppaan käyttö on pyritty tekemään käyttäjälle selkeäksi etusivulle luotujen ohjeiden avulla. Jokaiselle oppaaseen valikoidulle aihealueelle on omat painikkeet, josta painamalla saa aiheesta lisää tietoa. Oppaasta löytyy lukijalle mielenkiintoisia ”Tiesitkö tätä?” -mainintoja, jotka tuovat helppoja vinkkejä arkeen. (Kuva 2.)

Kuvakaappaus oppaan sivusta miksi suun puhdistaminen on tärkeää. Sivulla käsitellään plakkia ja hammaskiveä, hampaiden reikiintymistä, iensairauksia ja eroosiota.
KUVA 2. Esimerkkikuva oppaan sisällöstä. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Kohderyhmän kiinnostus uudenlaiseen oppaaseen nousi esiin Oulun ammattikorkeakoululla toteutetussa neuvolatapahtumassa, jossa opasta esiteltiin tapahtumaan osallistuville. Kommentteja kerättiin anonyymisti odottavilta perheiltä Webropol-kyselyn avulla. Seuraavana muutamia nostoja kohderyhmän antamasta palautteista:

Loistava opas!
Erityismaininta selvästi panostettuun
ulkonäköön ja esitysmuotoon,
ei mikään massa PowerPoint-esitys.

Erittäin kattava opas.
Visuaalisesti hienosti toteutettu.

Opasta hyödynnetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella suun terveydenhuollossa potilasohjauksessa ja terveydenhoitajien koulutuksissa. Oppaasta hyötyvät terveydenhuollon ammattilaisen ja odottavien perheiden lisäksi suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelman opiskelijat, sillä opasta tullaan käyttämään osana suunhoidon opetusta Oulun ammattikorkeakoulussa.

Terveyden edistäminen on yhteinen tavoite

Suun terveyden vaikutus raskauden normaaliin etenemiseen on osoitettu monissa tutkimuksissa, joten suun terveyttä ei tulisi unohtaa odotusajan terveydenhoidossa. On myös tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset puhuvat asiakkailleen niin sanotusti samaa kieltä, ja että ohjaus perustuu ajankohtaiseen tietoon ja yhteisiin hoitolinjoihin. Näin asiakkaan on helpompi muistaa annetut ohjeet sekä toimia niiden mukaisesti.

Suunhoito-oppaaseen koottu tieto on ajankohtaista ja perustuu tutkittuun tietoon. Suun terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi opasta käytetään hyvinvointialueella osana terveydenhoitajien koulutuksia. Ajankohtainen tieto yhtenäistää potilasohjausta suun terveydenhuollon ammattilaisten ja äitiysneuvolan antaman ohjauksen välillä.

Moniammatillisesta yhteistyöstä on hyötyä myös eri ammattiryhmien väliselle yhteistyölle ja oppimiselle. Moniammatillista yhteistyötä on kuvattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielestä edellytyksenä toimivalle asiakaslähtöiselle työskentelylle, jolloin parhaimmillaan yhteinen tiedon jakaminen, työn päällekkäisyyksien vähentyminen sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen kasvavat työyhteisön sisällä. Moniammatillinen yhteistyön avulla rakennetaan yhtenevä ymmärrys asiakkaan tilanteesta, tarpeista, jatkosuunnitelmista sekä ongelman ratkaisusta. [9]

Osana koulutuksen aikana tekemiämme harjoitteluja tutustuimme neuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien työnkuvaan. Kysyimme heidän tavastaan toteuttaa suunhoidon ohjausta ja kerroimme omasta tavastamme. Keskustelut olivat antoisia ja osaamista jaettiin puolin ja toisin. Esiin nousi myös toive yhteisten koulutusten sekä moniammatillisen yhteistyön toteuttamisesta laajemminkin.

Ohjauksen tuella kohti pysyviä muutoksia

Terveelliset elintavat opitaan siis jo varhaisessa vaiheessa perheen mallien mukaisesti. Huolellisella suunhoidolla voidaan ehkäistä monia suusairauksia tehokkaasti. Suun terveys onkin parantunut Suomessa, mutta tehostusta suunhoitotottumuksiin kaivataan yhä. Terveellisten elintapojen omaksumiseen tarvitaan riittävästi tietoa ja motivaatiota, jotta terveyttä edistävät rutiinit muodostuisivat pysyviksi osiksi päivittäistä arkea.

Terveysohjausta odottaville perheille antavat suunhoidon ammattilaiset sekä terveydenhoitajat. Moniammatillinen yhteistyö lisää asiakkaan etua ja ohjauksen vaikuttavuutta, kun eri ammattiryhmien antama ohjaus on yhtenevää. Tekemämme suunhoito-opas on hyödynnettävissä osana odottavien perheiden suunhoidon ohjausta hyvinvointialueella sekä uusien suuhygienistiopiskelijoiden koulutuksessa. Odottaville perheille tekemämme kyselyn perusteella suun terveyteen liittyvää ohjausta saaneet perheet kokivat tietonsa aiheesta hyviksi ja oppaan tarpeelliseksi etenkin alkuraskauden aikaan. Näin ollen voidaankin todeta, että suunhoidon ohjaus Oulun alueella toimii, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.



Emmi Virtanen
Opiskelee suuhygienistiksi Oulun ammattikorkeakoulun suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelmassa

Anna Väyrynen
Opiskelee suuhygienistiksi Oulun ammattikorkeakoulun suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelmassa

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Virtanen, E. & Väyrynen, A. 2023. Raskausajan suunhoito-opas odottaville perheille. Oulun ammattikorkeakoulu. Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529598

Lähteet

[1] Shanthi, V., Vanka, A., Bhambal, A., Saxena, V., Saxena, S. & Kumar, S. S. 2012. Association of pregnant women periodontal status to preterm and low-birth weight babies: A systematic and evidence-based review. Dental Research Journal 9 (4), 368–380. Hakupäivä 28.9.2022. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23162575

[2] Pussinen, P., Salminen, A., Pietiäinen, M. & Paju, S. 2021. Ientulehdus ja parodontiitti terveysriskeinä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 137 (7), 737–744. Hakupäivä 7.12.2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo16157

[3] Tenovuo, J. 2019. Karieksen etiologia. Teoksessa J. H. Meurman, H. Murtomaa, Y. Le Bell & H. Autti (toim.) Therapia Odontologica – Hammaslääketieteen käsikirja. Helsinki: Academica-Kustannus Oy. Duodecim. Terveysportti. Vaatii käyttöoikeuden. Hakupäivä 7.12.2023. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tod/article/tod13002?toc=3660

[4] Parodontiitti. Käypä hoito -suositus. 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Hakupäivä 7.12.2023. https://www.kaypahoito.fi/hoi50086

[5] Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. 2023. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Hakupäivä 9.2.2023. https://www.kaypahoito.fi/hoi50127#K1

[6] Matikka, A., Helenius, J. & Ervasti, E. 2023. Vanhempien tukea tarvitaan 4. ja 5. -luokkalaisten arjessa ja myös terveellisten elintapojen vahvistamisessa. Kouluterveyskysely 2023. Tutkimuksesta tiiviisti 47/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 9.11.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-153-5

[7] Helenius, J. & Kivimäki, H. 2023. Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023. Moni nuori ei syö arkisin aamupalaa tai koululounasta. Tilastoraportti 51/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 9.11.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124238

[8] Linnansaari, A. & Hankonen, N. 2019. Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Teoksessa S. Sinikallio (toim.) Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus, 89–134.

[9] Sandström, S., Keiski-Turunen, A., Hassila, L., Aunola, E. & Alahuhta, M. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuvaamana. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 44. Hakupäivä 9.11.2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018061225734

Post Views: 508