ProKuntoutus-verkkokoulutuksen toinen toteutus käynnistyy syyskuussa 2021 avoimina korkeakouluopintoina. Opinnot toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutus vastaa keskeisiin kuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämistarpeisiin ja toteutuu tutkimus- ja työelämäperustaisesti. Painopisteenä on erityisesti vastata muuttuneisiin yhteiskunnan tarpeisiin ja kehittää kuntoutukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista.

Valokuvassa kuntoutetaan kättä.
Kuntoutuspalveluiden tulee olla kuntoutujalle merkityksellisiä ja vaikuttavia (kuva: Karolina Grabowska/Pexels.com)

Kuntoutusasiakkaiden palveluiden tarpeet ovat moninaisia ja eri ammattilaisten osaamista vaativia. Palveluiden tulee olla oikea-aikaisia, kuntoutujalle merkityksellisiä, näyttöön perustuvia ja kustannusvaikuttavia. Kuntoutusalan ammattilaisilta vaaditaan osaamista työskennellä asiakkaiden ja yhteisöjen kanssa moniammatillisesti asiakkaiden tavoitteiden suuntaisesti.

Kuntoutuspalveluiden asiakkaat tarvitsevat usein myös vaativia, syvän erikoisosaamisen palveluita, kuten terapiaa, hoitoa, ohjausta ja koulutusta. Myös kuntoutusteknologialla on merkittävä rooli toimintakyvyn edistämisessä. Kuntoutuksen merkitys on kiistatonta ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemisessa eri ikäkausina ja konteksteissa.

Kuntoutus on yhteiskunnan kannalta erittäin merkittävää. Merkitystä voi tarkastella esimerkiksi lasten ja perheiden hyvinvoinnin, nuorten syrjäytymisen ehkäisyn, työurien pidentämisen sekä ikäihmisten kotona asumisen tukemisen ja laatupainotteisten elinvuosien kannalta.

Kuntoutusalan koulutuksen on oltava asiakkaiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tarpeisiin mukautuvaa, ennakoivaa, monialaista ja -tieteistä. Koulutuksen on tuotettava sekä laaja-alaista yhteistä kuntoutusosaamista että syvää erikoisosaamista kuntoutuspalvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen. ProKuntoutus 2.0 -koulutuksessa huomioidaan tämä laaja kokonaisuus.

Yhteiskunnan ja eri asiakasryhmien kuntoutuksen tarpeisiin liittyen on julkaistu kansallinen kuntoutuksen toimeenpanosuunnitelma [1]. Julkaisussa otetaan kantaa myös kuntoutuksen koulutukseen. Toiminnan keskiössä ovat korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laajentuva yhteistyö sekä jatkuvan oppimisen edistäminen. Kehittäminen liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen 2030 tiekarttaan.

ProKuntoutus 2.0 uudet painopisteet

ProKuntoutus-koulutushanke toteutui ensimmäisen kerran opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana vuosina 2019–2021. Tavoitteena oli tuottaa täydentävää kuntoutuksen alan asiantuntijaosaamista sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilla monitieteisesti ja työelämäläheisesti. Koulutukseen haki yli 80 kuntoutusalan ammattilaista eripuolelta Suomea, mikä osoittaa, että koulutukselle on tarve myös jatkossa.

Ensimmäisen ProKuntoutus-koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden toteuttamat oppimistehtävät vastasivat vaativiin kuntoutuksen kehittämistarpeisiin. Opiskelijoiden toteuttamat tutkimus- ja kehittämistyöt tapahtuivat yrityksissä, säätiöissä tai julkisia palveluja tuottavissa organisaatioissa.

ProKuntoutus 2.0 -koulutuksen painopisteenä on vastata erityisesti yhteiskunnan muuttuneisiin tilanteisiin sekä etäkuntoutusosaamisen haasteisiin ja kehittää kuntoutuspalveluja osana uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluita. Koulutus vahvistaa kuntoutusalan ammattilaisten tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteuttamista osana laajempaa verkostoyhteistyötä.

Koulutus tukee jatkuvan oppimisen periaatteita

Kuntoutusalan ammattilaisten koulutus ei toteudu vain yhden tieteenalan näkökulmasta, vaan tarvitaan laajaa eri tieteiden ja ammattialojen välistä yhteistyötä ja keskustelua. Kuntoutusosaamisen edistäminen vaatii laajaa eri hallinnolliset ja organisaatiorajat ylittävää toimintaa. Tästä esimerkkinä on muun muassa yhteistyö koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien järjestöjen ja yhdistysten välillä.

Kuntoutuksen koulutus vaatii ympärilleen vahvan, monitieteisen ja keskustelevan verkoston, jossa kuntoutuksen tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen ovat keskiössä. Näihin haasteisiin ProKuntoutus-hankkeen aikana on tartuttu ja suunnitelmallisesti ryhdytty edistämään erityisesti kuntoutuksen koulutuksen tutkimusta.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä kuntoutuksen koulutus toteutuu tällä hetkellä eri koulutusasteilla toiselta asteelta korkeakoulutukseen, myös tohtorintutkintoon. Osaavien ammattilaisten kouluttamisessa sujuvat koulutuspolut ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta osaaminen saadaan käyttöön. Kuntoutuksen koulutuksen kehittämistä tukee koulutuksen yhteydessä toteutettu monimenetelmällinen tutkimus.

Ensimmäisen toteutuksen yhteydessä havaitsimme ProKuntoutus-opiskelijoiden keskuudessa innostusta jatkaa kuntoutuksen opintojen parissa ylemmissä korkeakoulututkinnoissa (EQF7), joihin opinnot voi sisällyttää. ProKuntoutus-koulutus tukee myös jatkuvan oppimisen ajattelua tarjoamalla opinnot avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston kautta. Nyt tämä on mahdollista ProKuntoutus 2.0 osalta, sillä ilmoittautuminen opintoihin on jo käynnissä.


Ruotsalainen Heidi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaaliala- ja kuntoutus

Kivistö Heikki, yliopistonopettaja
Jyväskylän avoin yliopisto

Siira Heidi, yliopisto-opettaja
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Saarela Kaisa-Mari, yliopisto-opettaja
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Korpi Hilkka, tuntiopettaja, yliopettaja
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Vaasan ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala

Sjögren Tuulikki, yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, fysioterapiatieteen oppia-ala sekä MOKUVE- monitieteisen kuntoutuksen verkosto tutkimus- ja kehityshanke


Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Hakupäivä 31.8.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8443-1