Terveydenhuollossa vallitsee heteronormatiivinen ajattelutapa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat kokeneet syrjintää ja jopa joutuneet vaihtamaan terveydenhuollon asiantuntijaa negatiivisen reaktion vuoksi. Terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattilaisten tulisi kasvattaa omaa tietämystään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä taatakseen kaikille tasa-arvoisen ja yksilöllisen kohtelun.
Euroopan Unionin perusoikeusvirasto tuotti vuonna 2020 LGBTI-kyselytutkimuksen. Kyselyssä kartoitettiin eurooppalaisten LGBTI-henkilöiden kokemuksia viharikoksista ja syrjinnästä. LGBTI on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä käytetty lyhenne (lesbo, homo, bi, trans, inter). Kyseinen tutkimus on laajin koskaan toteutettu sateenkaariväestöön kohdistuvia viharikoksia ja syrjintää koskeva tutkimus.
Kyselyyn vastanneista transihmisistä 23 % oli kokenut syrjintää sosiaali- ja terveydenhuollossa edeltäneen vuoden aikana. Vastanneista 8 % oli joutunut vaihtamaan terveydenhuollon asiantuntijaa negatiivisen reaktion takia ja 21 % oli luopunut hoidosta syrjinnän pelossa. Oikeusministeriön ja ulkoministeriön teettämässä selvityksessä lähes kaikki selvitykseen osallistuneet intersukupuoliset ihmiset nostivat esiin sen, etteivät heidän kohtaamansa terveydenhuollon asiantuntijat useinkaan tienneet intersukupuolisuudesta. [1]
Myös muilla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöillä on tutkimusten mukaan negatiivisia kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollosta. Negatiivisia kokemuksia on aiheuttanut muun muassa erityistarpeiden huomiotta jättäminen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvien oletusten tekeminen, sukupuolen turha korostaminen ja epäasiallinen kohtelu. [2]
Setan projektissa ”Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa?” tutkittiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien 15–25-vuotiaiden hyvinvointia. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että trans-nuorilla esiintyy masennusta ja ahdistuneisuusoireita enemmän kuin cis-nuorilla. Tämän lisäksi tiedetään, että osa transihmisistä luopuu hoidosta syrjinnän pelossa. Näiden faktojen valossa on siis todella tärkeää ammattilaisena panostaa siihen, että vähemmistön edustajan hakeutuessa terveydenhuoltoon hänelle tarjotaan syrjintävapaa ja turvallinen ympäristö. [3]
Ammattilaisilta toivotaan asiakkaan kunnioittamista, parempaa osaamista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiseen sekä seksuaalista suuntautumista tukevaa ammatillista asennetta. Viimeisellä tarkoitetaan tasa-arvoista kohtelua, riittävää koulutusta vähemmistöistä, avoimuutta ja asiallista kielenkäyttöä. Terveydenhuollon henkilökunnalle kaivataan jatkuvaa koulutusta, jotta he osaavat antaa vähemmistöille ajankohtaista tietoa aktiivisesti. [2] [4]
Tiedostamisesta tekoihin
Asiakkaan yksilölliseen kohtaamiseen valmistautuminen alkaa aina jo ennen asiakkaan tapaamista. Saatamme muodostaa huomaamattamme ennakko-olettamuksia yhteiskuntamme heteronormatiivisuuden ohjaamana henkilöstä esimerkiksi nimen tai sosiaaliturvatunnuksen perusteella. Onkin tärkeää tiedostaa ja ymmärtää heteronormatiivisuuden käsite ja sitä kautta myös omat ajatukset. Tämän jälkeen voimme lähteä kehittämään omaa toimintaamme. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen asiakkaan kohtaamista asiakkaasta ja tämän elämästä ei tulisi tehdä minkäänlaisia olettamuksia. [5]
Askel kohti tasa-arvoisempaa kohtaamista on antaa asiakkaalle mahdollisuus määritellä itsensä. Keinoja antaa tilaa asiakkaalle sukupuolen määrittämiseen on esimerkiksi käyttämällä neutraaleja termejä (puoliso, kumppani, lapsi, sisarus) tai kysymällä suoraan, millä nimellä asiakas haluaa tulla kutsutuksi ja kunnioittaa asiakkaan toivetta. Henkilön sukupuolta ei tulisi olettaa ulkonäön perusteella, joten on tärkeää puhutella ilman oletuksia sukupuolesta. Omaa puhetta on hyvä mukauttaa asiakkaan kielenkäytön mukaiseksi käyttämällä asiakkaan käyttämiä termejä. Huomioitava asia on myös, että muun muassa ruotsin ja englannin kielessä on mahdollista käyttää sukupuolineutraalia pronominia (englanniksi they, ruotsiksi hen). [5]
Harvemmin hoitotyössä tulee tilanteita, joissa potilaan seksuaalisella suuntautumisella on merkitystä. Mikäli tieto on kuitenkin hoidon kannalta oleellista, aiemmin mainitut ohjenuorat pätevät myös näihin tilanteisiin. Mikäli seksuaalinen suuntautuminen tulee potilastilanteessa puheeksi, oletuksia ei kuitenkaan tulisi tehdä henkilön suhteista tai seksielämästä tämän perusteella. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi ehkäisyneuvontaa antaessa. [5]
Hyvään ammattitaitoon sisältyy halu kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti. Itsensä jatkuva kouluttaminen ja ajankohtaisen tiedon hakeminen on tärkeää muistaa siksi myös vähemmistöihin liittyvissä asioissa. Jos ammattilaisena kokee, että oma tieto vähemmistöistä ei ole ajan tasalla, on sitä hyvä päivittää hankkimalla omaa alaa koskevaa ajantasaista sateenkaaritietoutta ja päivittämällä sitä systemaattisesti. Sateenkaariasioiden sanoittaminen positiiviseen sävyyn viestimällä ääneen kunnioitusta ja arvostusta edesauttaa osaltaan luottamuksellisen ilmapiirin saavuttamista. [5]
Hyvä ammattilainen kuuntelee ja kehittyy
Jokainen ammattilainen voi teoillaan ja puheillaan edistää tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvoa säädetään myös perustuslaissa: ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen perusteella. [6] Hyvä ohjenuora tasa-arvon edistämiseksi on kuunnella ja kunnioittaa asiakasta. On tärkeää tiedostaa, että yhden kokemuksen perusteella ei voi yleistää, vaan kaikilla yksilöillä on omat tarpeensa ja toiveensa.
Tässä artikkelissa esitetyt konkreettiset toimintatavat ovat ammattilaiselle lopulta hyvin pieniä ja helposti toteutettavia tekoja, mutta niiden merkitys vähemmistöön kuuluvalle ihmiselle on korvaamattoman suuri. Uusien toimintatapojen omaksuminen voi tapahtua milloin vain. Hyvä tapa lähteä kasvattamaan omaa sateenkaaritietouttaan on tutustua termistöön.
| Hetero | Vetovoiman kohteena vastakkaisen sukupuolen edustaja. |
| Homo | Vetovoiman kohteena oman sukupuolen edustaja. Voidaan käyttää sukupuolesta riippumatta, mutta yleisimmin kuvastaa miehistä kiinnostunutta miestä. |
| Lesbo | Nainen, joka on kiinnostunut naisista. |
| Biseksuaali | Henkilö, joka tuntee emotionaalista ja/tai seksuaalista vetovoimaa sekä miehiä että naisia kohtaan. Ihastuu ihmiseen sukupuolesta riippumatta. |
| Panseksuaali | Henkilö, joka tuntee seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole merkitystä. |
| Aseksuaali | Henkilö, joka kokee hyvin vähän tai ei koe lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia kohtaan. Aseksuaalit voivat kokea muunlaista, esimerkiksi romanttista vetovoimaa. |
| Queer | Henkilö, joka ei halua määrittää omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan. Myös poliittinen ajattelumalli, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. |
| Androseksuaali | Henkilö, joka kokee viehätystä maskuliinisuutta kohtaan. Termi ei määrittele vetovoiman kokijan tai viehätyksen kohteen sukupuolta. |
| Gyno- tai femmeseksuaali | Henkilö, joka kokee viehätystä femiinisiin piirteisiin. Termi ei määrittele vetovoiman kokijan tai viehätyksen kohteen sukupuolta. |
| Cissukupuolinen | Henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Cis-ihmiset ovat sukupuolienemmistöä. |
| Transsukupuolinen (transnainen, transmies) | Henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transihmiset ovat sukupuolivähemmistöä. |
| Muunsukupuolinen | Henkilö, joka voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolelta. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muillekin ei-binäärisille sukupuoli-identiteeteille, esimerkiksi gender fluid, gender queer ja sukupuoleton. Muunsukupuoliset ovat sukupuolivähemmistöä. |
| Intersukupuolisuus | Joukko erilaisia kehon variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla nainen, mies, intersukupuolinen, muunsukupuolinen tai jotain muuta. Intersukupuoliset ovat sukupuolivähemmistöä. |
| Transvestiitti | Henkilö, jolla on tarve ilmaista eläytymällä, pukeutumalla tai laittautumalla toista sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty. Transvestiitille on tärkeää, että hänet kohdataan siinä sukupuolessa, jota hän kulloinkin ilmentää. Transvestiitit ovat sukupuolivähemmistöä. |
| Sukupuoliristiriita | Henkilön oma sukupuoli-identiteetti ei vastaa muiden ihmisten näkemää sukupuolta. |
| Cisnormatiivisuus | Cisnormatiivisuudela tarkoitetaan ajattelutapaa, jossa henkilön tulisi olla jompaakumpaa kahdesta sukupuolesta (mies tai nainen) tai tämän ajattelutavan normina pitämistä. |
| Heteronormatiivisuus | Heteronormatiivisuus on normi, jonka mukaan ihmisten oletetaan jakautuvan sukupuoleltaan miehiin ja naisiin, sekä tuntevansa seksuaalista vetoa vastakkaista sukupuolta kohtaan. |
| HLBTIQ | Kirjainlyhenne, jota käytetään kuvatessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Lyhenne muodostuu sanojen homot, lesbot, bi, trans, inter ja queer alkukirjaimista. |
Kemppainen Katriina, kätilöopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu
Keränen Alma, kätilöopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu
Korpi Pinja, kätilöopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu
Pohjola Katariina, kätilöopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu
Rainto Satu, kätilötyön lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu
Lähteet
[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Palvelut ja sukupuoli. Hakupäivä 27.4.2021. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/palvelut-ja-sukupuoli
[2] Merikari, S. 2019. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia kohtaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tampereen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.4.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151697
[3] Alanko, K. 2014. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Hakupäivä 15.9.2021. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf
[4] Mäntylä, S. & Tuokkola, T. 2013. Seksuaalivähemmistöjen kohtaaminen terveydenhuollossa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.4.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060112308
[5] Karvonen, M. & Venesmäki, E. 2019. Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Oikeusministeriö, Helsinki. Hakupäivä 28.4.2021. https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/14323821/HLBTI-opas+viranomaisille/9175485d-682f-5b16-674e-4fe407024ade/HLBTI-opas+viranomaisille.pdf
[6] Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Hakupäivä 3.5.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.