70-luku sujui keskikoulussa, yläasteella ja
lukiossa. Kesällä 1974 olin rippileirillä Utajärven Rokualla. Sieltä mieleeni
palautuu muisto samasta tytöstä, joka 3-luokalla kansakoulua hyppi minun päälläni. Istuin
muutaman tytön ja parin pojan kanssa tyttöjen majoitustilojen ulkopuolella. Yhtäkkiä
keskellä kirkasta päivää, tähdet alkoivat loistamaan silmissäni. Elisabet oli
läimäyttänyt minua olan takaa keskelle otsaani. Siitä toivuttuani kysyin, että mistä
nyt kiikasti. Hän totesi herttaisesti hymyillen, ettei saattanut katsoa, kun sääski imi
minua otsasta. Minusta se olisi taas saanut imeä minua vaikka kuinka pitkään.
Ajokortin sain vuonna 1977 ja armeijaan menin 1979.
Näin jälkeen päin muisteltuna armeijassa oli ihan hauskaakin. Pottuteatterissa olin
viidesti ja tiskissä kymmenen kertaa, kun en aina osannut olla hiljaa.
Minut ja pari muuta kaveria valittiin ryhmänjohtajien
tuvan siivoajiksi, kun me aina olimme WC:ssä siivouspalvelun aikana.
Kun ryhmänjohtajien tupaa meni siivoamaan, piti pokerina
repiä seuraava ilmoitus: "Herra alikersantti, Ikimiesten siviilisalongin sipaisijat
saapuneet! Saameko sipaista?" Aamusiivoukseen kuului tietysti yhden aamun
vähentäminen nippanapasta, mutta sitäkin ennen piti repiä ilmoitus herra Nippanapalle:
"Herra Nippanappa alokas Jokinen. Saanko vähentää yhden aamun?" Siivous
päätettiin ilmoitukseen: "Herra alikersantti, Ikimiesten siviilisalongin sipaisijat
sipaisseet! Saammeko poistua aamujen tupaan?"
|