Säännöt

  • Järjestyssäännöt

    Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston järjestyssäännöt

    1 § Soveltamisala 

    Oulun korkeakoulujen (Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oy) järjestyssäännöt ovat voimassa kampusalueilla ja soveltuvin osin muualla, missä järjestetään yliopiston tai ammattikorkeakoulun opetukseen ja tutkimukseen liittyvää toimintaa. 

    Järjestyssäännöt koskevat koko korkeakouluyhteisöä, opiskelijoita, henkilökuntaan kuuluvia, sekä soveltuvin osin muita kampusalueilla vierailevia ja työskenteleviä henkilöitä. Henkilökuntaa koskevia asioita sääntelee myös työlainsäädäntö. Näiden järjestyssääntöjen lisäksi on otettava huomioon voimassa olevat lait ja asetukset. 

    Järjestyssäännöllä turvataan korkeakoulujen yleinen turvallisuus, työ- ja opiskeluviihtyvyys sekä edistetään tasapuolista kohtelua. Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva tutustuu itseään koskeviin ohjeisiin ja noudattaa niitä. 

    Korkeakoulut ovat sitoutuneet opetuksessa ja tutkimuksessa noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaista hyvää tieteellistä käytäntöä. 

    2 § Yleinen järjestys ja turvallisuus 

    Vastuu hyvästä käyttäytymisestä kuuluu kaikille. Korkeakouluyhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen, yhdenvertaiseen sekä tasa-arvoiseen opiskelu- ja työympäristöön. Korkeakoulujen tiloissa käyttäydytään asianmukaisesti ja jokaisen tulee noudattaa korkeakoulujen turvallisuudesta annettuja ohjeita. Kiellettyä on uhkaava ja väkivaltainen käytös, yleistä järjestystä häiritsevä ja väkivaltaisuuteen viittaava toiminta, fyysinen ja sanallinen uhkailu sekä henkilöön tai erilaisiin ryhmittymiin kohdistuva syrjintä, kiusaaminen ja häirintä. Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito on kielletty korkeakoulujen alueilla. 

    Sopimattomaksi käyttäytymiseksi katsotaan esimerkiksi yleistä järjestystä häiritsevä tai väkivaltaisuuteen viittaava toiminta, syrjintä, kiusaaminen ja häirintä, toisen fyysinen tai sanallinen uhkailu sekä toisen työn esittäminen omanaan ja muu opiskeluvilppi. Epäasiallinen käyttäytyminen tulee saattaa henkilökunnan ja esihenkilöiden tietoon. 

    3 § Korkeakoulu julkisena tilana 

    Kampuksen aukioloaikoina rakennukset ovat julkista tilaa, jossa voi liikkua ja oleskella vapaasti, kun ei aiheuta muille häiriötä. Sähkökäyttöisten potkulautojen ja -pyörien käyttö on kielletty sisällä, kuten myös niiden akkujen lataaminen. 

    Osaan työskentelytiloihin, kuten tietokoneluokkiin, laboratorioihin ja erityisopetustiloihin, pääsy on rajoitettu opiskelijoille ja henkilökunnalle kulkutunnisteella tapahtuvan tunnistamisen avulla. Aukioloaikojen ulkopuo­lella kaikkiin korkeakoulujen tiloihin kuljetaan kulkutunnisteella. Rajoitetun kulkuoikeuden tiloihin ja korkea­koulujen tiloihin aukioloaikojen ulkopuolella ei tule päästää omalla kulkutunnisteella tuntemattomia henkilöi­tä, joiden kulkuoikeudesta ei ole tietoa. 

    Kampusaluetta ja yhteisiä tiloja seurataan kulunvalvonnan lisäksi kameravalvonnan avulla turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä väärinkäytösten jälkikäteiseksi todentamiseksi. Korkeakoulut voivat luovuttaa hallussaan olevaa kuvamateriaalia esitutkintaviranomaisille rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvonta on vain lain sallimissa paikoissa ja laajuudessa. 

    4 § Korkeakoulun tilojen käyttö ja omaisuus 

    Korkeakoulujen tilat ja laitteet on tarkoitettu käytettäväksi opiskeluun, tutkimukseen ja korkeakouluihin liittyvien työtehtävien suorittamiseen. Tiloja voidaan vuokrata tai varata vain sellaiseen käyttöön, joka tukee näitä toimintoja.

    Korkeakouluun liittymätön kaupallinen, poliittinen, uskonnollinen ja muu julistava toiminta on kiellettyä kampuksen käytävillä. Yleisten valtiollisten vaalien alla voidaan yliopiston ja ylioppilaskunnan tai ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan aloitteesta kampuksilla järjestää vaalikeskusteluja sekä äänestämiseen kannustavia vaalitapahtumia.

    Mielenosoituksen järjestäminen ulkona yleisellä paikalla on jokaisen perusoikeus. Mielenosoitukseen ei tarvita lupaa, mutta siitä on ilmoitettava kokoontumispaikkakunnan poliisille viimeistään 24 tuntia etukäteen. Kampusten sisätiloissa mielenosoituksille ei myönnetä lupaa.

    Korkeakoulujen alueella olevaa, yhteisessä käytössä olevaa omaisuutta käsitellään huolellisesti ja varovaisesti. Jokainen on velvollinen korvaamaan tahallisesti tai varomattomuuttaan korkeakoulujen omaisuudelle tai tiloille aiheuttamansa vahingon. Jokainen huolehtii osaltaan myös tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä. Julisteita ja opasteita on sallittua kiinnittää vain ilmoitustauluille. Korkeakoulujen kampusalueelle tilapäinenkin majoittuminen on kielletty.

    5 § Päihteet ja tupakointi 

    Korkeakoulujen alueella ei saa esiintyä päihtyneenä. Päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyvä tai häiritse- västi käyttäytyvä henkilö voidaan poistaa opetuksesta ja korkeakoulujen alueelta. Päihteiden nauttiminen on sallittu kuitenkin erikseen luvan saaneissa tapahtumissa, sekä ravintoloiden anniskelualueilla ravintoloiden ohjeiden mukaisesti. Päihteiden käyttö ei saa edellä mainituissakaan tilanteissa aiheuttaa häiriötä. 

    Kun opiskelijan epäillään olevan päihtynyt tai huumaavan aineen vaikutuksen alainen, hänen osallistumisensa opetustilanteeseen voidaan estää tai tarvittaessa keskeyttää. Henkilöstön osalta menetellään korkeakoulujen päihdeohjelmien mukaisesti. 

    Tupakointi on sallittu vain tupakointiin varatuilla paikoilla. Tupakkapaikkoja ei ole kampuksella, jos tupakka- laki kieltää tupakoinnin alueella. 

    6 § Rikkomukset ja seuraamukset opiskelijalle ja henkilökunnalle 

    Järjestyssääntöjen rikkomuksista on erikseen määritelty seuraamukset. Opiskelijoiden kohdalla mahdolliset seuraamukset ovat huomautus; opetustilanteesta tai korkeakoulun tiloista poistaminen; rehtorin kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 

    Henkilökunnan kohdalla mahdolliset seuraamukset ovat huomautus ja varoitus sekä joissain tapauksissa työntekijän irtisanominen tai työsuhteen purkaminen. Henkilökunnan työnantajan ohjeista poikkeavan toi- minnan seuraamukset on kuvattu erikseen henkilöstön ohjeissa.

    7 § Pysäköinti ja pelastustiet  

    Ajoneuvot on pysäköitävä pysäköintipaikoiksi osoitetuille paikoille. Pelastustiet on pidettävä ehdottomasti vapaana ja esteettömänä. Virheellisestä pysäköinnistä voi seurata rangaistus tieliikennelain nojalla.

    Voimaantulo

    Tämä järjestyssääntö tulee voimaan 26.11.2021 ja on voimassa toistaiseksi.
    Järjestyssäännön §4 päivitetty 11.12.2023. 

  • Tutkintolautakunnan ohjesääntö

    Ammattikorkeakoulun hallitus 22.9.2021 
    Tutkintovastaavan tehtäviä hoitaa 1.1.2024 alkaen opintovastaava.

    1 Tutkintolautakunta ja sen tehtävät

    Ammattikorkeakoulussa tulee olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin, joka käsittelee opintosuorituksia koskevat oikaisupyynnöt (L 932/2014 § 15, 19). Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) on yksi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten.

    Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla yliopettaja tai lehtori. Tutkintolautakunnan muina jäseninä on ammattikorkeakoulun opettajia ja vähintään yksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. (L 932/2014 § 19.) Ammattikorkeakoulun hallitus nimittää tutkintolautakunnan puheenjohtajan, kaksi opettajaa ja kaksi opiskelijaa sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajasta ja opettajaedustajista sekä heidän henkilökohtaisista varajäsenistään esityksen tekee rehtori. Opiskelijaedustajista ja heidän varajäsenistään esityksen tekee Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Kokouspalkkiot maksetaan Oamkin kokouspalkkiokäytänteen mukaisesti.

    Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opiskelija saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta, jos hän on tyytymätön edellä mainitun oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen. (L 257/2015 § 57.) Opiskelija voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen sekä täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina järjestettyjen tutkintojen osia sisältävän koulutuksen opintojaksojen arvosanoihin. 

    2 Päätöksenteko ja kokousmenettely

    Asian eteneminen ennen tutkintolautakunnan käsittelyä:

    • Opiskelijan on tehtävä opintojakson arvosanaa koskeva suullinen tai kirjallinen oikaisupyyntö opettajalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelijan on tehtävä hyväksilukemista koskeva suullinen tai kirjallinen oikaisupyyntö hyväksilukemispäätöksen tehneelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (L 257/2015 § 57.) Oikaisupyyntöön on vastattava viimeistään 14 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. Määräaika ei kulu vapaajakson aikana.
    • Jos sopuun ei päästä tai opiskelija ei saa vastausta määräajassa oikaisupyyntöönsä, opiskelija kertoo tilanteen opintovastaavalle. Opintovastaava on välittäjänä asiassa ja tarvittaessa ottaa asian käsittelyyn mukaan opettajan/hyväkäsilukemispäätöksen tehneen esihenkilön. Opintovastaava kirjaa oikaisuvaatimuksen käsittelyyn liittyvät ajankohdat ja sisällöt. Mikäli oikaisuvaatimus kohdistuu opintovastaavan arviointiin tai hyväksilukemispäätökseen, opiskelija asioi opintovastaavan esihenkilön kanssa. 

    Jos edellä kerrottu ei johda opiskelijaa tyydyttävään tulokseen, hän saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa (434/2003). (L 257/2015 § 57.) Oikaisupyynnössä on ilmoitettava, miten päätöstä tulisi oikaista ja millä perusteilla oikaisua vaaditaan. Oikaisupyyntö ja sen mahdollinen keskeyttäminen lähetetään Oamkin kirjaamoon. 

    Tutkintolautakunta käsittelee ja ratkaisee oikaisupyynnöt kokonaisuudessaan kokouksessaan. Tutkintolautakunnan puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta lukuun ottamatta kesä- ja heinäkuussa saapuneita oikaisupyyntöjä, jotka on otettava käsittelyyn viimeistään syyskuussa. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta. Kokousta varten puheenjohtaja pyytää arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemispäätöksen tehneeltä vastineen. Samoin hän pyytää opintovastaavalta tai hänen esihenkilöltään kuvauksen oikaisupyynnön käsittelystä. Vastine ja kuvaus tulee antaa 14 päivän kuluessa pyynnöstä.

    Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja, yksi opettajajäsen ja yksi opiskelijajäsen ovat läsnä. Kokouksessa käsitellään opiskelijan tekemä oikaisupyyntö ja oikaisupyynnön kohteena olevan arvioijan tai hyväksilukemispäätöksen tehneen kirjallinen vastine sekä opintovastaavan/hänen esihenkilönsä kuvaus oikaisun käsittelystä. Tutkintolautakunnan jäsenillä on oikeus tutustua kaikkiin tutkintolautakunnan käsiteltävänä oleviin asiakirjoihin. Tutkintolautakunta voi kuulla ennen asian päättämistä asianosaisia ja asiantuntijoita. Tutkintolautakunta perustaa päätöksen säädöksiin, tutkintosääntöön ja opintosuoritusten arviointimenettelyyn sekä oikaisupyyntöön liittyvään aineistoon. Jos tutkintolautakunta ei ole päätöksessään yksimielinen, ratkaisu tapahtuu enemmistöpäätöksellä tai äänten mennessä tasan puheenjohtajan päätöksen mukaisesti. 

    Jos tutkintolautakunta toteaa opiskelijan oikaisupyynnön oikeutetuksi, se palauttaa opintosuorituksen tai hyväksilukemisen sekä oikaisuprosessin aikana syntyneen lisätiedon arvioijalle tai hyväksilukemispäätöksen tehneelle uudelleen arvioitavaksi. Uudelleenarviointi on toteutettava kolmen viikon kuluessa tutkintolautakunnan päätöksestä. Kolmen viikon määräaika ei kulu vapaajakson aikana. Uudelleenarviointi toimitetaan tutkintolautakunnan puheenjohtajalle. Jos kyseinen arvioija tai hyväksilukemispäätöksen tehnyt ei muuta alkuperäistä arviointiaan, tutkintolautakunta pyytää opintosuorituksesta tai hyväksilukemisesta toisen/-ten arvioijan/-ien arvioinnin. Tarvittaessa toisten arvioijien arvioinneista lasketaan keskiarvo. Kyseinen arviointi jää voimaan, mikäli se on sama tai korkeampi kuin alkuperäinen arviointi. 

    Opintosuoritusten arviointia ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (L 932/2014 § 60).

    3 Päätösten allekirjoittaminen ja asiakirjoihin tutustumisoikeus

    Asiakirjojen oikaisuprosessin aikaisesta säilyttämisestä huolehtii tutkintolautakunnan puheenjohtaja. Kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat tutkintolautakunnan puheenjohtaja ja kokouksessa olleet jäsenet. Tutkintolautakunta toimittaa prosessin päätyttyä pöytäkirjat sekä muut siihen liittyvät asiakirjat Oamkin kirjaamoon. Tutkintolautakunnan päätös tiedotetaan opiskelijalle, opettajalle/hyväksilukemispäätöksen tehneelle ja opintovastaavalle sekä heidän esihenkilöilleen, mikäli he ovat osallistuneet oikaisun käsittelyyn. Asiakirjat arkistoidaan.

    4 Voimaantulo

    ​Tämä tutkintolautakunnan ohjesääntö korvaa ammattikorkeakoulun hallituksen 9.2.2015 § 13 hyväksymän ohjesäännön. Päivitetty ohjesääntö tulee voimaan välittömästi.  

  • Tutkintosääntö

    Ammattikorkeakoulun hallitus 16.3.2015 § 11
    Rehtorin päätös 8.4.2015 § 30

    1 Johdanto

    Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014) sekä sen jälkeen tulleet muutokset lakiin ja asetukseen antavat yleiset lainsäädännölliset perusteet ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysalan ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi huomioidaan, mitä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) ja asetuksessa (564/94) sekä sen jälkeen tulleissa muutoksissa lakiin ja asetukseen.

    Tutkintosääntö täsmentää Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tehtävää ja annettavaa opetusta, opiskelijavalintaa, ilmoittautumista ja opiskeluoikeutta, opetuksen ja opintojen järjestämistä, opiskelua, tutkintojen hyväksymistä ja todistuksia sekä muita määräyksiä. Tutkintosäännössä mainituissa asioissa päätöksentekotahoja ovat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tämän tutkintosäännön mukaisesti.

    2 Ammattikorkeakoulun tehtävät ja annettava opetus

    Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. (L 932/2014 § 4.)

    Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta (L 932/2014 § 10). Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus). (L 932/2014 § 8.)

    Oamkin koulutusvastuut 1.1.2015 1.1.2017 alkaen ovat toimiluvan (11.12.2014 Dnro OKM/7/533/2014 15.12.2016 Dnro OKM/11/533/2016) perusteella seuraavat

    Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

    • kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto: medianomi (AMK), musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK), tanssinopettaja (AMK)
    • liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK), joka täsmentyy seuraaviin aloihin liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala
    • luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto: agrologi (AMK)
    • sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto: bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), kätilö (AMK), optometristi (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK), toimintaterapeutti (AMK)
    • tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK), rakennusarkkitehti (AMK), rakennusmestari (AMK) – tutkintonimike täsmentyy seuraaviin aloihin energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka

    Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

    • kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: medianomi (ylempi AMK), musiikkipedagogi (ylempi AMK), muusikko (ylempi AMK), tanssinopettaja (ylempi AMK)
    • liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (ylempi AMK)
    • luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: agrologi (ylempi AMK)
    • sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: bioanalyytikko (ylempi AMK), ensihoitaja (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), kätilö (ylempi AMK), optometristi (ylempi AMK), röntgenhoitaja (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), suuhygienisti (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), toimintaterapeutti (ylempi AMK)
    • tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: insinööri (ylempi AMK)

    Ammatillinen opettajankoulutus

    Ammattikorkeakoululla on oikeus järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta.

    Lisäksi ammattikorkeakoulu voi järjestää erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta (L 1173/2014 § 10). Maahanmuuttajille voidaan järjestää maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten (L 932/2014 § 10).

    3 Opiskelijavalinta

    Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Jos ammattikorkeakoulun määrällisiä tavoitteita ei saada valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteen sovitetuiksi, opetus- ja kulttuuriministeriö voi kuultuaan ammattikorkeakoulua yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. (L 932/2014 § 42.) Ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden määrästä (L 932/2014 § 16). Tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat tutkinto-ohjelmille ja erikoistumiskoulutuksen aloituspaikat vahvistaa rehtori.

    Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa (L 932/2014 § 28, L 257/2015 § 28 a). Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin tämän lain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. (L 932/2014 § 28.) Otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkaviin koulutuksiin yhteishaun asemasta erillisvalintaa voidaan käyttää otettaessa

    1. opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;
    2. opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;
    3. opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;
    4. siirto-opiskelijoita
    5. opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella (L 257/2015 § 28 a).

    Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. (L 257/2015 28.) Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa (L 932/2014 § 28). Otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulun on yhteishaussa varattava osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Opiskelupaikkoja ei kuitenkaan tarvitse varata 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valittaessa opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen tai sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen taikka koulutukseen, johon ammattikorkeakoulu valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen varaaminen asettaisi hakijat kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Ammattikorkeakoulu voi varata osan opiskelupaikoista 1 momentissa tarkoitetuille hakijoille myös erillisvalinnoissa. Ammattikorkeakoulun tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. (L 257/2015 § 28 b.) Opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen perusteella hakevilta lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Maksun suorittaminen on hakemuksen käsittelemisen edellytys. Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten testien suorittamista. (L 257/2015 § 12.) Opiskelijavalinnan perusteet ja muun opiskelijavalinnan toimeenpanon vahvistaa rehtori.

    Opiskelijaksi hakenut saa vaatia ammattikorkeakoulun toimielimeltä oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta (L 257/2015 § 57). Opiskelija osoittaa kirjallisen oikaisun rehtorille (Oamkin johtosääntö 16.3.2015).

    Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu (L 257/2015 § 28). Opiskelijaksi ottamispäätöksen tekee rehtori.

    Säädös (L 257/2015 § 28) määrittelee siirto-opiskelua 1.8.2015 alkaen. Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu.

    Syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkavissa koulutuksissa hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista. (L 257/2015 § 28 c.)

    Mikäli tutkinto-ohjelmien suuntautumisvaihtoehtojen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen, tutkintojen osia sisältävien erillisten opintojen, erillisen opiskeluoikeuden myöntäminen, siirto-opiskelijavalinnan, täydennyskoulutuksen tai maahan-muuttajille suunnatun koulutuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää karsintamenettelyä, siitä päättää rehtori.

    4 Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus

    Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. (L 257/2015 § 29.) Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna:

    1. suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua;
    2. on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
    3. on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. (L 325/2015 § 29.)

    Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittanut opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan (L 932/2014 § 30, L 325/2015). 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneen opiskelijan opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi 29 §:n mukaisesti. (L 325/2015 § 30). Ilmoittautumisen menettelytapaohjeista päättää rehtori. Opiskeluoikeus on läsnäolevilla opiskelijoilla.

    Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa (L 932/2014 § 30, L 325/2015 § 30). Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (L 932/2014 § 32). Edellä mainitun menettelytavan vahvistaa rehtori. Muun kuin kokopäiväopiskelijan opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä (L 932/2014 § 30, L 325/2015 § 30). Muun kuin kokopäiväopiskelijan opiskeluoikeusaika määräytyy hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

    Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot saa suorittaa vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa. (L 932/2014 § 30, L325/2015 § 30.) Ohjeet menettelytavasta, jolla opiskelijalle voidaan myöntää poikkeus opiskeluoikeusaikaan antaa rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoilla ei ole poissaolo-oikeutta kuten tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoilla.

    Ammattikorkeakoulu myöntää hakemuksesta 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, mikäli hän ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa. Opiskelija esittää hakemuksessa tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiseksi. Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Ammattikorkeakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. (L 325/2015 § 30 a.)

    Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. (L 257/2015 § 30 ja 32.)

    Opiskelija menettää opiskeluoikeuden, jos hän ei ole ilmoittautunut säädetyllä tavalla. Jos hän haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskelija menettää opiskeluoikeuden myös, jos hän ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. (L 932/2014 § 32.) Ilmoittautumisen laiminlyönti merkitään opiskelijarekisteriin. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, lisäajassa tai hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, kirjataan eronneeksi. Eropäiväksi merkitään opiskeluoikeuden päättymisen jälkeinen päivä. Menettelytapaohjeet opiskeluoikeuden palauttamiseen antaa rehtori.

    Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 29 §:ssä säädetyllä tavalla tai joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa tai 30 a §:n mukaisessa lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta 28 §:ssä tarkoitettuun opiskelijavalintaan (L 325/2015 § 32). Edellä mainittua säädöstä sovelletaan 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneisiin opiskelijoihin.

    Opiskelija saa vaatia ammattikorkeakoulun määräämältä toimielimeltä oikaisua ammattikorkeakoululain 32 §:n mukaisesti annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 257/2015 § 57). Opiskelija osoittaa kirjallisen oikaisun rehtorille (Oamkin johtosääntö 16.3.2015).

    Opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lähtien, kun hän on jättänyt päivätyn ja allekirjoitetun eroilmoituksen opiskelijapalveluihin. Menettelytapaohjeet opiskelijan eronneeksi kirjaamisesta antaa rehtori. Mikäli eronnut opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hän voi osallistua yhteishakuun tai hakea erillistä opiskeluoikeutta rehtorin määräämällä tavalla.

    Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden (L 932/2014 § 10). Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa ja tutkintojen osia sisältävissä erillisissä opinnoissa opiskeluoikeusaika määritellään arviointimenettelyohjeessa. Erikoistumiskoulutuksiin opiskelija saa ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden, jonka menettelystä päättää rehtori.

    5 Opetuksen ja opintojen järjestäminen

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella (L 932/2014 § 11). Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (L 1173/2014 § 11 a). Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014 ja A 1438/2014) määritellään suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen, opintojen rakenne, mitoitus, laajuus ja tavoitteet sekä säädetään todistuksista, kielitaidosta, kypsyysnäytteestä, Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten huomioinnista sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kaikki tutkintoon johtava koulutus järjestetään tutkinto-ohjelmina.

    Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja, 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja ja 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua ja 4) muita opintoja. (A 1129/2014 § 2.) Tutkintoon ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluvien osien tavoitteet vahvistaa rehtori.

    Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista (L 932/2014 § 14, L 325/2015 § 14). Tutkinto-ohjelmissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja jotka vahvistaa rehtori. Tutkintoon kuuluvien osien laajuudet vahvistaa rehtori huomioiden, että ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan harjoittelun laajuus on vähintään 30 opintopistettä (ks. A 1129/2014 §3). Opetussuunnitelmat ja opintojaksojen kuvaukset sekä opintojen hyväksymismenettely vahvistetaan rehtorin määräämällä tavalla.

    Oamkin opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englanninkielellä toteutettavia opintojaksoja tai – kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai – kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään.

    Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Opetuksen maksuttomuus ei estä ammattikorkeakoulua järjestämästä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetusta, johon liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun. Muussa opetuksessa voidaan periä maksuja. (L 257/2015 § 12.) Erikoistumiskoulutuksista, avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta, tutkintojen osia sisältävistä erillisistä opinnoista ja täydennyskoulutuksesta perittävistä maksuista päättää rehtori huomioiden asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (vrt. L 932/2014 § 13 ja A 1440/2014 § 1).

    6 Opiskelu

    Lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. (257/2015 § 29.) Opetuksen jaksotusajat päättää lukuvuosittain rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnoissa noudatetaan valtakunnallisesti yhteisesti sovittuja ajanjaksoja.

    Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa (L 325/2015 § 30). Kyseinen säädös tulee voimaan 1.8.2015.

    Henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen menettelystä päättää rehtori.

    Opintosuoritusten arviointimenettelyn vahvistaa rehtori (vrt. L 932/2014 § 37). Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin (L 932/2014 § 15, 19, 60 ja L 257/2015 § 57). Oamkin johtosäännön (16.3.2015) mukaan opintosuorituksia koskevia oikaisupyyntöjä käsittelee tutkintolautakunta. Tutkintolautakunnan ohjesäännön vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.

    Ammattikorkeakoulu päättää ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. (A 1129/2014 § 7.) Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita säädettyä kielitaitoa (A 1129/2014 § 8). Opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta ja kypsyysnäytteestä päättää rehtori.

    7 Tutkintojen hyväksyminen ja todistukset

    Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. (L 1173/2014 § 10.) Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (A 1129/2014 § 10).

    Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen (ks. L 932/2014 § 11, A 1129/2014 § 1 ja A 1438/2014 § 10). Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa (A 1129/2014 § 7).

    Tutkintojen hyväksymismenettelyn, tutkintotodistuksen sekä sen liitteiden muodon ja allekirjoittamisen vahvistaa rehtori.

    Erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus (A 1438/2014 § 10). Erikoistumiskoulutuksen, avoimen ammattikorkeakouluopintojen, tutkintojen osia sisältävien erillisten opintojen ja muusta koulutuksesta annettavien todistusten sekä niiden liitteiden muodosta ja allekirjoittamisesta päättää rehtori.

    8 Muut määräykset

    Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA) – säädökset (L 932/2014 § 26–27, 31, 33–36, 38–40, 58–59) koskevat mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Niin kutsuttujen sorasäädösten tavoitteena on ammattikorkeakoulujen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantaminen. Sorasäädösten soveltamisohjeen vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.

    Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 16.3.2015.

    Lakilähteet:

  • Johtosääntö

    Johtosääntö

    Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.

    Ammattikorkeakoululakiin perustuen Oulun ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

    Lain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.

    1 § Hyväksyntä, voimassaolo ja soveltamisala

    Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön kokouksessaan 14.12.2022, 12§. Johtosääntö on voimassa 1.1.2023 alkaen.

    Tätä johtosääntöä sovelletaan Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n toimintaan, hallintoon ja talouteen. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöön sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006), jollei ammattikorkeakoululaissa (932/2014) toisin säädetä.

    Ammattikorkeakoulun toimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003) ja lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) julkisten hallintotehtävien osalta. Julkiset hallintotehtävät sisältävät ammattikorkeakoulun lakisääteisten tehtävien toteuttamisen ja sitä koskevan päätöksenteon.

    Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa lukuun ottamatta hallintolain yhteisöjääviyttä ja yhteisöjääviyden poikkeusta (hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdat), joita sovelletaan ammattikorkeakouluun sekä ammattikorkeakoulun muodostamaan kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuun konserniin kuuluvaan yhteisöön vain asiassa, jossa ammattikorkeakoulun ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen käsittely sitä edellyttää.

    Ammattikorkeakoulun toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta eli ns. julkisuuslakia noudatetaan ammattikorkeakoulun toiminnassa sen käyttäessä julkista valtaa.

    2 § Nimitykset

    Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä käytetään jäljempänä nimitystä Oamk.

    3 § Johtosäännön perusteena olevat säädökset ja päätökset

    Johtosäännön perusteina ovat yhtiökokouksen päättämä yhtiöjärjestys sekä osakkeenomistajien allekirjoituksin hyväksymä osakassopimus. Johtosääntö perustuu seuraaviin säädöksiin ja myöhemmin tehtyihin muutoksiin:

    • ammattikorkeakoululaki (932/2014)
    • valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014)
    • osakeyhtiölaki (624/2006)
    • työsopimuslaki (55/2001)
    • laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
    • yhteistoimintalaki (1333/2021)
    • työturvallisuuslaki (738/2002)
    • laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
    • työterveyshuoltolaki (1383/2001) laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006).

    Lisäksi johtosäännön perusteina ovat seuraavat asiakirjat:

    • valtioneuvoston Oamkille myöntämä toimilupa (Dnro OKM 11/533/2016) ja siihen liittyvät sopimukset.
    • Oamkin osakassopimus 7.6.2018
    • Oamkin yhtiöjärjestys 2.1.2015
    • Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto

    4 § Strategiatyö

    Oamkin strategia asettaa Oamkille yhteiset päämäärät ja ohjaa näiden avulla oamkilaisten toimintaa. Strategia tehdään neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sen valmisteluun osallistuvat johtoryhmän lisäksi henkilöstön ja opiskelijakunnan edustajat. Strategiasta päättää hallitus.

    Strategiakauden sisällä Oamkissa tehdään vuosittain toimintasuunnitelma, joka tarkentaa strategian toteutuksen painopisteet. Strategian ja vuosittaisen toimintasuunnitelman toteutumista sekä tulosten kehittymistä seurataan johtoryhmässä säännöllisesti ja siitä raportoidaan osavuosikatsauksissa, jotka toimitetaan hallitukselle ja julkaistaan henkilöstöintrassa.

    5 § Laatutyö  

    Oamkissa toiminta on tarkoituksenmukaista, kustannustehokasta ja tuottaa korkeatasoista osaamista, joita eri sidosryhmät arvostavat. Laadukkuus ohjaa kaikkea oamkilaisten toimintaa ja on keskeinen osa johtamista. Toimintaa kuvataan ja johdetaan päätösten, ohjeiden ja prosessien avulla.  

    Laatujärjestelmä on kaikille oamkilaisille avoin ja kattaa koko toiminnan. Se kuvaa roolit, vastuut ja yhteiset tavat toimia. Laatujärjestelmä tukee strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa tietoa johtamiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Oamkissa suunnitellaan, arvioidaan, kehitetään ja dokumentoidaan toimintaa systemaattisesti.  Oamkissa toimitaan Oamkin arvojen mukaisesti vaikuttamalla avoimesti ja vastuullisesti. Tämä tarkoittaa arjessa avointa vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria, jossa koko korkeakouluyhteisöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Kaikessa toiminnassaan Oamk on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen. Laatujärjestelmään kuuluu palautteen kerääminen opiskelijoilta ja henkilöstöltä toiminnan kehittämiseksi.

    Laatujärjestelmästä vastaa vararehtori. Johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta toiminnan tuloksista, sujuvuudesta, arvioinnista ja kehittämisestä sekä sovittujen toimintatapojen noudattamisesta, käytäntöönpanosta ja niistä viestinnästä.  

    Esihenkilöt vastaavat oman tiiminsä laadukkaasta toiminnasta sekä Oamkissa määriteltyjen yhteisten toimintatapojen toteuttamisesta. Jokainen työntekijä vastaa oman työnsä laadusta.  

    Oamkin johtamisen, koulutuksen ja tki-toiminnan tavoitteet, toimintakäytänteet, seuranta, arviointi ja kehittäminen kuvataan Oamkin sisäisessä henkilöstöintrassa. Sinne myös dokumentoidaan ydintoimintojen keskeiset linjaukset ja tulokset. 

    6 § Organisaatio

    Oamkin organisaation päälinjauksista ja toimintamallista päättää hallitus. Muilta osin organisoitumisesta päättää toimitusjohtaja-rehtori. Organisaation toimintaa arvioidaan säännöllisesti.

    7 § Hallitus

    Hallitukseen kuuluu 7-9 jäsentä, mukaan lukien puheenjohtaja. Hallituksen jäsenten tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta. Hallituksen jäsenillä tulisi olla alueen työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta sekä sellaista osaamista ja kokemusta, joka edistää Oamkin toimintaa ja sen kehittämistä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osaamista. Hallituksesta on tarkemmin sovittu Oamkin osakassopimuksessa.

    Hallituksen jäsenet valitaan osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisessa yhtiökokouksessa lukuun ottamatta ammattikorkeakouluyhteisön edustajia. Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat ammattikorkeakoulun opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.

    Vaalisäännössä määritellään henkilökunnan äänioikeus, vaalikelpoisuus ja vaalitoimituksessa noudatettavat menettelyohjeet Hallituksen jäsenen vaalissa. Vastaavasti opiskelijakunnalla on omat sääntönsä opiskelijakunnan edustajan valintaan.

    Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölaissa säädetyn lisäksi ammattikorkeakoululain mukaan:

    1. päättää ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;
    2. päättää ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;
    3. huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä;
    4. vastata ammattikorkeakoulun varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille;
    5. hyväksyä ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot ammattikorkeakoulua koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;
    6. hyväksyä 42 §:n mukainen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävä sopimus ammattikorkeakoulun puolesta;
    7. valita rehtori ja erottaa rehtori;
    8. hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä ja toimintaa koskevat määräykset sekä päättää ammattikorkeakoulun toimintarakenteesta;
    9. päättää rehtorin esittelystä ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden määrästä. 

    Hallituksen tehtävänä on lisäksi hyväksyä suoraan toimitusjohtaja-rehtorin alaisuudessa toimivan johtoryhmän jäsenten valinta.

    Edellä mainittuja hallituksen tehtäviä ei voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan. Osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien oikeudesta päättää hallituksen toimivaltaan kuuluva asia ja 6 luvun 7 §:ää asian siirtämisestä yhtiökokoukselle ei sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.

    Hallituksen esittelijänä toimii osakeyhtiön toimitusjohtajana toimiva ammattikorkeakoulun rehtori tai hänen estyneenä ollessaan vararehtori tai muutoin hänelle määrätty sijainen.

    8 § Toimitusjohtaja-rehtori

    Osakeyhtiön toimitusjohtajana toimii ammattikorkeakoulun rehtori. Rehtori johtaa ja kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa, huolehtii hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Rehtorin estyneenä ollessa toimintaa johtaa vararehtori, joka toimii myös toimitusjohtajan varahenkilönä.

    Ammattikorkeakoululain mukaan rehtorin tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen tehtävien lisäksi:

    • johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi;
    • vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
    • vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta;
    • päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.

    Lisäksi toimitusjohtaja-rehtori vastaa

    • Oamkin strategian mukaisten Oamkin päätehtävien toteutumisesta, toiminnan ohjauksesta ja tuloksellisuudesta,
    • antaa Oamkia koskevat lausunnot ja vastaa viestinnästä
    • vahvistaa tulosyksiköiden sisäisen organisaation
    • vahvistaa tulosyksiköiden talousarviot
    • käsittelee opiskelijaksi hakeneen oikaisut ja opiskelijan oikaisut opiskeluoikeuden menettämisestä (ks. Oikaisumenettely L932/2014 § 57, 1 -2 mom)

    Toimitusjohtaja-rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian ammattikorkeakoulun muun toimielimen tai henkilöstöön kuuluvan ratkaistavaksi. Toimitusjohtaja-rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa ammattikorkeakoulun kaikkien toimielinten kokouksissa.

    9 § Johtoryhmät

    Ammattikorkeakoulussa voi toimintojen kehittämistä, suunnittelua ja yhteensovittamista varten olla johtoryhmä, jonka jäsenet nimittää rehtori. Johtoryhmä tukee ja avustaa rehtoria ammattikorkeakoulun johtamisessa.

    Rehtorin päätöksellä voidaan perustaa muita Oamk-tasoisia johtoryhmiä tai muita työryhmiä, joiden jäsenet rehtori nimittää. Niissä ryhmissä, joissa käsitellään opiskelijoita koskevia asioita, on mukana myös opiskelijoiden edustaja.

    10 § Liiketoiminta

    Ammattikorkeakoulu voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee ammattikorkeakoululain 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.

    Liiketoiminnalla on taloudellisen hyödyn lisäksi myös muuta hyötyä kuten osaamisen kehittäminen ja korkeakoulun oman osaamispääoman kasvattaminen.

    11 § Opiskelijakunta

    Ammattikorkeakoululain tarkoittamana opiskelijakuntana toimii Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO. Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan työnjaosta ja oikeuksista säädetään ammattikorkeakoululaissa ja sovitaan Oamkin ja OSAKOn välillä tarkemmin keskinäisessä yhteistyö- ja rahoitussopimuksessa.

    12 § Yhteistoiminta

    Yhteistoiminta Oamkissa perustuu henkilöstön ja työnantajan säännölliselle vuoropuhelulle. Tälle vuoropuhelulle järjestetään erilaisia foorumeita. Koko Oamkin tasolla on koko henkilöstölle pidettäviä tilaisuuksia, minkä lisäksi voi olla erityinen yhteistoimintatyöryhmä, jossa työntekijöiden edustajat ja johto käyvät keskustelua yhteistoimintalain mukaisista asioista. Lisäksi vuoropuhelua käydään eri organisaatiotasoilla ja tulosyksiköissä sen mukaan, mikä on kulloisenkin aiheen kannalta tarkoituksenmukaista.

    Yhteistoiminnan käytänteistä voidaan sopia erikseen henkilöstön edustajien kanssa.

    13 § Työsuojelutoimikunta

    Työsuojelutoimikunta käsittelee asiat, jotka laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) määrää yhteistoiminnassa käsiteltäviksi.

    14 § Tutkintolautakunta

    Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta, joka koostuu opettaja- ja opiskelijajäsenistä. Opintosuoritukset pitävät sisällään myös hyväksi lukemista koskevista päätöksistä tehdyt oikaisupyynnöt. (L 932/2014 § 15, 19 ja 57.)

    Tutkintolautakunnalla on ohjesääntö, jonka ammattikorkeakoulun hallitus vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset tutkintolautakunnan kokoonpanosta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta.

    Tutkintolautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaavat puheenjohtaja ja sihteeri. Tutkintolautakunta voi kuulla lisäksi asiantuntijoita.

    15 § Alumnineuvottelukunta

    Alumnineuvottelukunta on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen foorumi, jonka tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta Oamkin ja työelämän välillä, kehittää ja lisätä työelämäyhteistyötä, välittää työelämän näkemyksiä ja odotuksia koulutuksen ja tki-toiminnan kehittämiseen, auttaa harjoittelu- ja opinnäyteyöpaikkojen saamisessa, antaa tukea koulutuksen markkinointiin, osallistua varainhankintaan ja edistää Oamkin vaikuttavuutta.

    Neuvottelukunnan jäsenet koostuvat Oamkin alumneista ja rehtorin määräämistä Oamkin edustajista.

    Neuvottelukunnan toimikausi määritellään erikseen alumnineuvottelukuntaa koskevalla rehtorin päätöksellä.

    16 § Opettajien ja muun henkilöstön tehtävät

    Opettajien ja muun henkilöstön tehtävistä määrätään Oamkin sisäisissä ohjeissa, jotka toimitusjohtaja-rehtori vahvistaa.

    17 § Opettajien kelpoisuusvaatimukset

    Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

    Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan. Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

    Yliopettajan ja lehtorin tulee lisäksi kolmen vuoden kuluessa toimeen nimittämisestä suorittaa vähintään 35 opintoviikon tai 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jollei hänellä sellaista ole toimeen nimitettäessä.

    Ammatillisen opettajankoulutuksen yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

    Erityisestä syystä ammatillisen opettajankoulutuksen yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.

    Ammatillisen opettajankoulutuksen yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

    18 § Varautuminen

    Ammattikorkeakoululaki (66§) velvoittaa ammattikorkeakouluja valmiussuunnitteluun ja Oamkissa varautumiseen sisältyy myös kriisi- ja turvallisuusohjeet ja toimivat turvallisuusorganisaatiot sekä normaali- että kriisitilanteessa. Rehtori nimittään turvallisuusorganisaation jäsenet ja on päävastuussa valmiussuunnittelusta.

    19 § Estyneenä oleminen

    Toimitusjohtaja-rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa vararehtori. Muuhun henkilöstöön kuuluvan ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa hänen esihenkilönsä määräämä henkilö.

    20 § Työnantajan edustaminen

    Työnantajan johdon edustajina toimivat toimitusjohtaja-rehtori, vararehtori, sekä muut johtoryhmän jäsenet, lisäksi rehtori voi erikseen nimittää henkilön toimimaan työnantajan edustajana joko tilapäisesti tai vakituisesti.

     

    Johtosäännön käsittelyprosessi:

    • Johtosääntö on käsitelty OSAKOn hallituksessa 17.10.2022
    • Johtosääntö on käsitelty yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa 22.11.2022
    • Oulun ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi johtosäännön kokouksessaan 14.12.2022
    • Johtosääntö tulee voimaan 1.1.2023 alkaen