Osaamisen arviointi

Tutkinnon suorittamisen aikana arvioimme osaamisesi kehittymistä.

Osaamisen arviointi perustuu opintojaksokuvauksissa esitettyihin osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointimenetelmät tukevat tavoitteellista osaamisen kehittymistä. Opettajan antaman arvioinnin ja palautteen lisäksi käytössä ovat opiskelijoiden itsearviointi ja vertaisarviointi. Opiskelijoidemme osaamisen arviointi ja saama palaute on ammattikorkeakoulussamme sekä numeraalista että laadullista.

• Tentit

  Tentteihin saavat osallistua Oamkin opinto-oikeuden omaavat ja läsnä olevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Suurin osa tenteistä järjestetään opettajan määräämänä aikana opintojakson puitteissa. Tarvittaessa voit tiedustella opettajalta mahdollisuutta osallistua tenttiin toisen ryhmän mukana. Lisäksi voit osoittaa osaamisesi sähköisen tenttijärjestelmä Examin avulla.

  Sähköinen tenttijärjestelmä Exam

  Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään sähköistä tenttijärjestelmä Examia. Tenttijärjestelmä mahdollistaa opiskelijoiden joustavan tenttimisen tenttipisteiden aukioloaikojen ja opettajien tenteille asettamien aikojen rajoissa. Katso opiskelijaohje (sisältää muun muassa tilojen aukioloajat).

• HOT-hyväksilukeminen

  Hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (HOT) tavoitteena on luoda opiskelijalle joustava ja motivoiva opintopolku sekä edistää opintojen etenemistä henkilökohtaisen opintopolun (HOPS) mukaan.

  Opiskelija päättää HOT-prosessin käynnistämisestä ja hän saa siihen ohjausta. Pepissä tehtävään HOT-hyväksilukeminen-hakemukseen opiskelija saa ohjausta opintovastaavalta, kampus-opolta, opettajatuutorilta tai opintojakson opettajalta. Lisäksi koulutuspalveluiden henkilöstö neuvoo hakemuksen tekemisessä. 

  Opiskelijan HOT-polku

  HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN OHJEET JA OHJAUS

  TUNNISTAMINEN

  Opetus­suunnitelmaan (ops) perehtyminen, osaamisen tunnistaminen ja peilaaminen opsiin

  OSAAMISEN OSOITTAMISEN SUUNNITTELU

  Toteutus­suunnitelma
  
  Osoittamisen tapoja

  KESKUSTELU (tarvittaessa)

  Yksi opintojakso: opettaja
  
  Useita opintojaksoja: opintovastaava

  OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN HAKEMINEN

  Peppi

  OSAAMISEN OSOITTAMINEN SOVITULLA TAVALLA

  ARVIOINTI

  Päätös

   

  HOPSIN PÄIVITYS

  Opintojen jouduttaminen tai aikataulun väljentäminen (HOPS)

  Käsitteet

  Tunnistamisessa opiskelija jäsentää eri tavoin hankkimaansa osaamista suhteessa osaamistavoitteisiin niin, että hän pystyy kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa. Opintovastaava tai opettaja(t) arvioi opiskelijan esittämän osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin. Tunnustaminen tarkoittaa virallista hyväksyntää opiskelijan osaamiselle.

  HOTissa osaaminen on voinut karttua ennen opintoja tai opintojen aikana muualla suoritetuista opinnoista, työkokemuksesta tai vapaa-aikaan liittyvistä toimista (katso kuvio 1.). HOTissa osaaminen hyväksytään pakollisina, vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina.KUVIO 1. Hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaihtoehdot

  Korvaaminen tarkoittaa, että opiskelijan HOPSissa oleva opintojakso korvataan muualla tai Oamkissa aiemmin suoritetulla opinnolla, työssä tai vapaa-ajalla hankitulla osaamisella. Jos HOPSista ei löydy vastaavaa opintojaksoa opinnot, työssä tai vapaa-ajalla hankittu osaaminen sisällytetään eli tuodaan sellaisenaan opintoihin.

  Osaamisen osoittamisen tavat

  Opinnoilla hankittu osaaminen osoitetaan todistuksella. Tarvittaessa sitä täydennetään alla mainituilla tavoilla.

  Työssä tai vapaa-ajalla hankittu osaaminen voidaan osoittaa yhdellä tai useammalla alla mainituista tavoista

  • osaamista yksilöivä työtodistus
  • työnäyte
  • artikkelin kirjoitus
  • kirjallinen tuotos, esim. essee, raportti
  • video ja nauhoite
  • osaamisportfolio tai -päiväkirja
  • asiantuntijapuheenvuoro esim. opetuksessa
  • haastattelu
  • kirjallinen tai suullinen tentti
  • opiskelijan itse ideoima tapa
  • opinnollistaminen

  Opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija hyödyntää opintoihinsa osaamista, joka hänelle karttuu työssä tai vapaa-ajalla. Opinnollistamisesta tehdään sovitun ohjaajan kanssa etukäteen suunnitelma, johon kirjataan tavoiteltu osaaminen ja sen laajuus opintopisteinä.

  Tunnistamis- ja tunnustamisprosessi

  Hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi (HOT) esitetään tiivistetysti kuviossa 2. Opintovastaava/opettaja(t) ja opiskelija sopivat keskenään osaamisen osoittamistavan.

  
  

  KUVIO 2. HOT-prosessi tiivistetysti

  Opintovastaava tunnustaa osaamisen opintokokonaisuuksiin, yksittäisiin opintojaksoihin tai niiden osiin. Opettaja voi tunnustaa osaamisen yksittäiseen opintojaksoon tai sen osaan. Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen päätös tai palaute täydentämisestä. Arvioinnin aikataulu noudattaa opintosuoritusten arviointimenettelyä. Osaamisen tunnustamisen jälkeen opiskelija päivittää HOPSin ja keskustelee siitä tarvittaessa opettajatuutorin kanssa. Mikäli päätös on kielteinen, opiskelija hankkii osaamisen osallistumalla opetukseen tai tekee oikaisupyynnön.

  Hankitun kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HOT)

  Aikaisemmin hankittu ja muualla hankittava kieli- ja viestintäosaaminen voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa (HOT). Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu osaamislähtöiseen ajatteluun. Ratkaisevaa on osaaminen, ei se tapa, miten ja missä tiedot ja taidot on hankittu. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisensa tunnustamista riippumatta siitä, miten se on hankittu, jos osaaminen vastaa tutkinnon opintojaksojen osaamistavoitteita.

  Opiskelija voi edetä kielten ja viestinnän opinnoissa

  • osallistumalla opintojaksototeutuksille
  • hakemalla hyväksiluvun muussa korkeakoulussa suorittamiensa kieli- ja viestintäopintojen perusteella
  • osoittamalla näytöllä muualla kuin korkeakouluopinnoissa (esim. työssä tai vapaa-ajalla) hankkimansa Oamkin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisen kieli- ja viestintäosaamisen
  • hyödyntämällä opintojen aikana työssä karttuvan kieli- ja viestintäosaamisensa (työn opinnollistaminen).

  Jos opiskelija on suorittanut vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan ja laajuudeltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan.

  Jos muualla suoritetut opinnot ovat toiselta alalta tai laajuudeltaan pienemmät, on opintoja täydennettävä. Alakohtaisuuden vaatimus koskee toista kotimaista kieltä sekä vierasta kieltä mutta ei suomenkielistä viestintää.

  Aiemmin korkeakoulussa arvioitua opintosuoritusta ei arvioida uudelleen. Jos opinto on aiemmassa korkeakoulussa arvioitu käyttäen arviointiasteikon 1–5 sijasta kolmiportaista asteikkoa 1–3, arvosana muunnetaan asteikolle 1–5 seuraavasti:
  

  • tyydyttävät 1, 1+ Oamkin arvosanaksi 1
  • tyydyttävä 1,5 Oamkin arvosanaksi 2
  • hyvät 2-, 2, 2+ Oamkin arvosanaksi 3
  • hyvä 2,5 sekä erinomainen 3- Oamkin arvosanaksi 4
  • erinomainen 3 Oamkin arvosanaksi 5.

  Aiemmin korkeakoulussa sanallisesti arvioitu tyydyttävä opintojakson suoritus merkitään Oamkin arvosanaksi 2 ja hyvä suoritus arvosanaksi 4.

  Jos opiskelijan on täydennettävä aiempaa suoritustaan, lisänäyttö arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä. Opiskelijalle annetaan arvosana aiemman suorituksen arvosanan perusteella. Opettaja voi arvioida lisänäytön numeerisesti, jos opiskelijan osaaminen on näytön perusteella parempi kuin alkuperäisen suorituksen arvosana. Tällöin arvosana määräytyy näytön perusteella.

  Koska toisen kotimaisen kielen osaaminen on arvioitava sekä suullisen että kirjallisen taidon osalta, sen arvioinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Jos edeltävä korkeakoulu ei ole merkinnyt toisen kotimaisen kielen taidosta erikseen suullisen ja kirjallisen taidon arviointia, hyväksiluvussa merkitään sama edeltävän korkeakoulun antama arvosana sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta.
  • Jos toisen kotimaisen kielen arviointi on aiemmassa korkeakoulussa kirjattu merkinnällä ”hyväksytty”, ”suoritettu” tai vastaavalla, opiskelijan tulee tehdä lisänäyttö suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta, joka arvioidaan numeerisesti.

  Arviointi ja muut HOT-linjaukset

  Aiemman tutkinnon opinnäytetyötä ei voida hyväksilukea suoritettavan tutkinnon opinnäytetyöksi. Aiemman tutkinnon opinnäytetyöllä voidaan kuitenkin hyväksilukea suoritettavan tutkinnon muita opintoja osaamistavoitteiden mukaisesti.
  

  Aiemmin korkeakoulussa arvioitua opintosuoritusta ei arvioida uudestaan. Jos hyväksiluettavan opintojakson/opintokokonaisuuden arvosana vastaa Oamkin numeerista tai sanallista arviointiasteikkoa, merkitään se sellaisenaan opiskelijan arvosanaksi. Perustelluista syistä voidaan käyttää hyväksytty-arvosanaa, vaikka aiemmat opinnot ovat arvoitu numeerisesti.

  • Esimerkki 1. Jos monella numeerisesti arvioidulla aiemmalla opinnolla haetaan hyväksilukua Oamkin yhteen opintoon, voidaan arvosanaksi merkitä hyväksytty (H)-arvosana. Vaihtoehtoisesti voidaan merkitä opintojaksojen laajuudet huomioiva numeerinen keskiarvo.
  • Esimerkki 2. Jos muualla suoritettu opintojakso on selvästi laajempi kuin hyväksiluettava opintojakso Oamkissa, käytetään kuitenkin aina numeerista arvosanaa. Halutessaan opiskelija voi osoittaa osaamisensa muulla kuin todistuksella ja saada paremman numeerisen arvioinnin.

  Jos opintojakso tai opintokokonaisuus on arvioitu muulla kuin Oamkissa käytössä olevilla arviointiasteikolla, arvosana merkitään opintojaksorekisteriin hyväksytty-arvosanalla.

  Vaihto- ja kaksoistutkinto-opiskelijoiden opintojen hyväksilukemisesta ja kv-harjoittelun suorittamisesta sovitaan etukäteen opiskelijan, lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun/harjoittelupaikan kesken. Saapuvien kaksoistutkinto-opiskelijoiden kotikorkeakoulussaan suorittamat opinnot hyväksiluetaan Oamkissa suoritettavaan tutkintoon tutkintovastaavan päätöksen mukaisesti. Jos kv-HOPS muuttuu opiskelijasta itsestään riippumattomista syistä, asiasta sovitaan opiskelijan, lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun kesken vaihdon kuluessa. Opiskelija esittää opintojen hyväksilukemista viipymättä vaihdon päätyttyä. Ulkomaan opintosuorituksissa muunnetaan ECTS-arvosanat vastaamaan numeerista asteikkoa ECTS-järjestelmässä käytössä olevan muuntotaulukon mukaisesti. Opiskelija esittää kv-harjoittelusta todistuksen ja harjoittelu rekisteröidään ulkomailla suoritetuksi harjoitteluksi.

  Hyväksiluetun opinnon arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksilukemismerkintää ei poisteta.

  Osaamisen osoittamisissa noudatetaan arviointiasteikkoa, joka on määritelty opetussuunnitelmassa. Perustelluista syistä voidaan käyttää hyväksytty-arvosanaa opetussuunnitelmasta poiketen.

  • Esimerkki 3. Mikäli työkokemuksella tai muulla kuin opinnoilla hankitulla osaamisella haetaan korvaamista, voidaan käyttää hyväksytty-arvosanaa Oamkin opetussuunnitelmassa olevan numeerisen arvioinnin sijaan, jos numeerinen arviointi ei ole tarkoituksenmukaista.

  Rekisteröidyt suoritukset näkyvät valtakunnallisessa tietovarannossa pysyvästi. Tarvittaessa osaaminen täydennetään uusimman opetussuunnitelman mukaan.

• Arviointikehikot

  Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä arvioidaan Oamkin arviointikehikkojen ja valtakunnallisten taitotasokuvausten avulla. Oamkissa on kehitetty ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijan ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijan substanssiosaamisen arviointikehikot. Niiden tarkoituksena on tunnistaa opiskelijan osaamisen kehittyminen.

  Arviointikehikot sisältävät arviointikriteerit. Arviointikehikot on tehty turvaamaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu ja helpottamaan opettajan työtä. Arviointikehikon avulla voidaan arvioida tiedollisen osaamisen lisäksi myös ammattitaitoa ja pätevyyttä. Esimerkiksi vastuullisuus ja kyky johtaa kuvaavat henkilön pätevyyttä.

  Yhteisen arviointikehikon avulla varmistetaan valmistuneiden opiskelijoiden osaamisen taso myös työelämää ajatellen. Kielitaitoa arvioidaan valtakunnallisten taitotasokuvausten mukaan. Opinnäytetyö arvioidaan Oamkin ohjeiden mukaan.

  Ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija

  Ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden sellaisiin valtion virkoihin ja julkisiin tehtäviin, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.

  Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on,että tutkinnon suorittaneella on (A 1129/2014):

  1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekäteoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;

  2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;

  3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseenoppimiseen;

  4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekäkansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

  Substanssiosaamisen arviointi

  Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan substanssiopintoihin liittyvää osaamista arvioidaan kaikille tutkinto-ohjelmille yhteisen osaamisen arviointikehikon avulla. Arviointikehikkoa käytetään kaikissa amk-tutkinto-ohjelmissa ja se toimii yhtenä laadunvarmistuksen välineenä. Arviointikehikossa tutkinnon myöntämisen taso on määritelty eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tason 6 mukaisesti. Arviointikehikon avulla pyritään varmistamaan, että jokainen tutkinnon saanut opiskelija on saavuttanut vähintään viitekehyksissä määritellyn osaamisen tason.

  Arviointikehikko auttaa opettajaa osaamisen kehittymisen ja osaamisen arvioinnin suunnittelussa, opiskelijoiden osaamisen arvioinnissa sekä tukee arviointimenetelmien kehittämistä. Opettaja määrittää opintojaksokohtaiset arviointikriteerit arviointikehikon avulla.

  Arviointikehikko auttaa opiskelijaa hahmottamaan osaamisen vaativuustasoja sekä helpottaa itsearviointia ja oman osaamisen kehittymisen suunnittelua. Yhteisen arviointikehikon avulla pyritään turvaamaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu osaamisen arvioinnin suhteen.

  Kielitaidon arviointi

  Ruotsi

  Ruotsin kielen arvioinnissa sovelletaan valtakunnallisia taitotasokuvauksia ja arviointikriteerejä.

  Englanti

  Englannin kielen arvioinnissa sovelletaan valtakunnallisia taitotasokuvauksia ja arviointikriteerejä.

  Suomi äidinkielenä

  Suomi äidinkielenä opintojaksoilla sovelletaan valtakunnallisia kompetenssi- ja osaamistasokuvauksia .

  Muut kielet

  Muissa kielissä (koskee myös suomea vieraana kielenä) käytetään Eurooppalaisen viitekehyksen Global Scale -taitotasokuvauksia ja niihin liittyviä arviointikriteerejä.

  Ammattitaitoa edistävän harjoittelun arviointi

  Ammattitaitoa edistävän harjoittelun arvioinnissa sovelletaan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan osaamisen arviointikehikkoa .

  Opinnäytetyön arviointi

  Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyö arvioidaan Oamkin opinnäytetyön arviointikriteereiden mukaisesti.

  Oamkin yhteiset osaamisalueet

  Oamkin yhteiset osaamisalueet ovat Kestävä kehitys, Kansainvälisyys, Luovuus, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä Viestintä ja vuorovaikutus. Kuvattu osaaminen on ns. tutkinnon saavuttamisen taso. Tällä tarkoitetaan, että jokaisen valmistuvan opiskelijan tulee saavuttaa yhteisille osaamisalueille määritelty osaamisen taso. Yhteisten osaamisalueiden tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan opintojaksojen sisällä. Yhden osaamisalueen osaamistavoitteiden arviointi voi jakaantua useampaan eri vaiheeseen sijoittuvaan opintojaksoon.

  Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija

  Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työelämän tarpeisiin. Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot antavat kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

  Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojentavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on (A1129/2014):

  1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedottoimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

  2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässäja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alantutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

  3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan omanammattitaidon kehittämiseen;

  4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekäkansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

  Substanssiosaamisen arviointi

  Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan substanssiopintoihin liittyvää osaamista arvioidaan kaikille tutkinto-ohjelmille yhteisen osaamisen arviointikehikon avulla. Arviointikehikkoa käytetään kaikissa ylemmän amk-tutkinto-ohjelmissa ja se toimii yhtenä laadunvarmistuksen välineenä. Arviointikehikossa tutkinnon myöntämisen taso on määritelty eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tason 7 mukaisesti. Arviointikehikon avulla pyritään varmistamaan, että jokainen tutkinnon saanut opiskelija on saavuttanut vähintään viitekehyksissä määritellyn osaamisen tason.

  Arviointikehikko auttaa opettajaa osaamisen kehittymisen ja osaamisen arvioinnin suunnittelussa, opiskelijoiden osaamisen arvioinnissa sekä tukee arviointimenetelmien kehittämistä. Opettaja määrittää opintojaksokohtaiset arviointikriteerit arviointikehikon avulla.

  Arviointikehikko auttaa opiskelijan itsearviointia ja oman osaamisen kehittymisen suunnittelua. Yhteisen arviointikehikon avulla pyritään turvaamaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu osaamisen arvioinnin suhteen.

  Opinnäytetyön arviointi

  Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyö arvioidaan Oamkin opinnäytetyön arviointikriteereiden mukaisesti (ks. Opinnäytetyön arviointi, Master -lomake).

  Oamkin yhteiset osaamisalueet

  Oamkin yhteiset osaamisalueet ovat Kestävä kehitys, Kansainvälisyys, Luovuus, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä Viestintä ja vuorovaikutus. Kuvattu osaaminen on ns. tutkinnon saavuttamisen taso. Tällä tarkoitetaan, että jokaisen valmistuvan opiskelijan tulee saavuttaa yhteisille osaamisalueille määritelty osaamisen taso. Yhteisten osaamisalueiden tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan opintojaksojen sisällä. Yhden osaamisalueen osaamistavoitteiden arviointi voi jakaantua useampaan eri vaiheeseen sijoittuvaan opintojaksoon.

  Arviointikehikot-kohdassa olevia tiedostoja pääsee päivittämään osoitteessa https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/osaamisen_arviointi...

  tiedostotaulun loppukoodi
• Arviointimenettely

  1 Arvioinnin toteuttaminen

  Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja, 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja ja 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua ja 4) muita opintoja. (A 1129/2014 § 2.) Tutkintoon ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluvien osien tavoitteet vahvistaa rehtori (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015).

  Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (A 1129/2014 § 7).

  Osaamisen arviointikehikot vahvistaa vararehtori. Opintojaksokuvaus sisältää muun muassa osaamistavoitteet ja tiedot arvioinnista. Opiskelija osoittaa osaamisensa opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteutussuunnitelman mukaisesti.

  Osaaminen voidaan osoittaa henkilökohtaisesti, parina tai ryhmänä. Osaamisen osoittaminen voi toteutua useampana tehtävänä (esimerkiksi viikkotehtävät) tai laajempana suorituksena. Esimerkkejä arviointikäytänteistä ovat harjoitus- tai projektityö, osaamisportfolio tai -päiväkirja, aineistotentti, suullinen tai valvottu kirjallinen tentti, essee, video, työnäyte, posteri, käsitekartta, mindmap, kuva, raportti, referaatti, tiivistelmä ja automaattisesti tarkistettavat kysymykset. Edellä mainittuihin voi sisältyä itse- ja vertaisarviointia.

  Opiskelija saa osallistua niiden opintojen arviointiin, joihin hänet on hyväksytty. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijan tulee olla läsnä oleva opiskelija, kun hän osallistuu arviointiin. Opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä, kun hän osoittaa osaamistaan. Jos osaamisen osoittaminen toteutuu valvotusti, opettaja määrittää käytettävissä olevat välineet ja materiaalit.

  Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (L 1173/2014 § 37.) Myös avoimen opintopolun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija voi esittää hyväksilukemista edellä mainituilla periaatteilla. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintaperiaatteet vahvistaa vararehtori.

  Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisestaan suullisesti tai kirjallisesti. Osaamisen arviointi mittaa opintojaksolle määriteltyjen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arviointi on tasapuolista, luotettavaa, kehittävää ja kannustavaa.

  Suorittamatta jäänyt opintojakso opiskellaan ja arvioidaan uusimman opetussuunnitelman mukaisesti. Jos opintojakson laajuus on muuttunut, henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään siten, että tutkintoon riittää sen laajuuden ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.

  Jos opiskelijalla on osasuoritus/-suorituksia opintojaksosta, josta ei enää järjestetä toteutuksia, opiskelijan osasuoritus/-suoritukset merkitään opintojaksoksi, jonka laajuus on kokonaisluku. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään siten, että tutkintoon riittää sen laajuuden ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.

  Avoimia ammattikorkeakouluopintoja tai tutkinnon osia erillisenä opintoina opiskelevien tulee tehdä opintojaksoon liittyvät suoritukset opintojaksolla annettuun määräaikaan mennessä.

  Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikorkeakoulu voi päättää, että tämän lisäksi opetus- ja tutkintokielenä käytetään jotain muuta kieltä. (L 932/2014 § 8.) Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai –kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai –kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta ja kypsyysnäytteestä päättää rehtori (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015). Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi. Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä koulusivistyksensä kielellä. Tutkinto-ohjelman kieli ei vaikuta heidän kohdallaan kypsyysnäytteen kieleen. Ulkomailla tai koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä englannin kielellä. Mikäli opiskelijalla on perusteita poiketa edellä mainitusta, hän hakee muutosta opinnäytetyönsä tai kypsyysnäytteensä kieleen. Asiasta päättää osaamisalajohtaja opintovastaavan esityksestä osaamisalansa opiskelijoiden osalta. Muutoin opiskelijan oikeudesta käyttää osaamisensa osoittamisessa muuta kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä päättää osaamisalajohtaja opintovastaavan esityksestä osaamisalansa opiskelijoiden osalta.

  Arvioinnin toteuttamista voidaan tarkentaa vararehtorin antamalla ohjeella.

  1.1 Arviointiasteikot ja niiden soveltaminen

  Opintojakson arvosana on numeerinen asteikolla 0 - 5:

  • hylätty (0)
  • välttävä (1)
  • tyydyttävä (2)
  • hyvä (3)
  • erittäin hyvä (4)
  • kiitettävä (5)

  tai sanallinen asteikolla hyväksytty (H) - hylätty (0). Hyväksytty-taso on vähintään sama kuin läpäisy-taso välttävä (1).

  Opintojaksokuvauksessa määritellään käytettävä arviointiasteikko. Opintojakso voidaan arvioida useina toteutuksen osina. Toteutuksen osan tulee olla vähintään yhden opintopisteen laajuinen. Opintojaksosta annetaan kuitenkin yksi arvosana. Toteutuksen osat arvioidaan edellä mainitulla numeerisella tai sanallisella asteikolla. Jos saman opintojakson toteutuksen osia on arvioitu molemmilla arviointiasteikoilla, opintojakson arviointiasteikko määräytyy sen mukaan, kumpaa asteikkoa on käytetty yli puolessa opintojakson laajuudesta. Toteutussuunnitelmassa määritellään toteutuksen osien painoarvo. Opintojakson numeerisen asteikon arvosana muodostuu painoarvot huomioivasta toteutuksen osien keskiarvosta, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3).
  

  Esimerkki 1. Malli-opintojakson laajuus on 5 op ja arviointiasteikko numeerinen asteikko 0–5. Malli-opintojaksossa osasuoritusten painoarvon määrää niiden laajuus.

  Osasuoritus I, 1 op, sanallinen asteikko hyväksytty -> varmistutaan hyväksytty-arvioinnin olemassa-olosta, mutta ei huomioida sitä opintojakson numeerisen asteikon arvosanaan
  Osasuoritus II, 1 op, numeerinen asteikko 5 -> painoarvo 1 op / (1 op + 3 op)
  Osasuoritus III, 3 op, numeerinen asteikko 2 -> painoarvo 3 op / (1 op + 3 op)

  ¼ x 5 + ¾ x 2 = 2,75 -> Opintojakson arvosana on 3.

  Tutkintotodistuksen englanninkielisessä liitteessä eli Diploma Supplementissa arvosanat ilmoitetaan seuraavasti:

  • 0 = Fail
  • 1 = Sufficient
  • 2 = Satisfactory
  • 3 = Good
  • 4 = Very good
  • 5 = Excellent
  • P = Pass

  Säädöksessä (A 1129/2014 § 7) mainittu kielitaito arvioidaan numeerisella asteikolla 0–5 (ks. tutkintosäännön mukainen rehtorin päätös opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta).

  Korkeakoulututkintoon sisältyvien kieliopintojen julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito (ruotsi) arvioidaan arvosanalla hyvä tai tyydyttävä (A 481/2003 §:t 16–17, 19). Edellä mainittu arvosana hyvä vastaa numeerisen asteikon arvosanoja 4 ja 5 sekä arvosana tyydyttävä arvosanoja 1, 2 ja 3. Mikäli opintoihin kuuluu useampi kuin yksi opintojakso tai toteutuksen osia, eikä opintojaksojen/toteutuksen osien painoarvoa ole määritelty, arvosana muodostuu näiden opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). Erinomainen kielitaito edellyttää, että opiskelijan koulusivistyskieli ja kypsyysnäytteen kieli on ruotsi (A 481/2003 § 15).

  Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0–5 ja kypsyysnäyte sanallisella asteikolla hyväksytty (H)–hylätty (0). Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen ohjeet, jotka sisältävät arviointikriteerit, vahvistaa vararehtori.
  

  1.2 Arvioinnista tiedottaminen ja tulosten rekisteröinti

  Opintojakson ja toteutuksen osan arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kolmen työviikon kuluessa arviointitilaisuudesta tai sovitusta suorituksen palautuspäivämäärästä. Mikäli opiskelija ei toimita suorituksiaan sovitusti, arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kuuden työviikon kuluessa. Mikäli arvioinnin tuloksia ei voida perustellusta syystä ilmoittaa mainitussa määräajassa, tiedotetaan tästä sekä uudesta ilmoittamisajankohdasta ennen määräajan päättymistä. Opiskelija voi ilmoittaa Koulutuspalvelut, Oamk-lähipalveluihin (), mikäli hän ei ole määräajan kuluessa saanut arviointia tai tietoa uudesta ilmoittamisajankohdasta. Arvioinnin tulosten julkistamisessa huomioidaan laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999).

  Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa (L 932/2014 § 37). Tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta opiskelijalle antaa arvioinnin tehnyt opettaja. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (L 932/2014 § 37.)

  Arvioija tallentaa opiskelijakohtaisesti tiedot opintojakson ja toteutuksen osan suorituksista opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kirjattavia tietoja ovat opintojakson/toteutuksen osan nimi, laajuus, arvosana, suorituspäivämäärä sekä arvioijan nimi.

  Mikäli opintojaksossa on toteutuksen osia, niiden yhteislaajuuden tulee vastata opintojakson kokonaislaajuutta. Kirjausmerkinnät tehdään jokaiseen toteutuksen osaan. Opintojakson kokonaisarvonasta vastaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja.

  Tutkintoa myönnettäessä Oamkissa suoritettuja opintoja ei poisteta opiskelijahallinto-ohjelmasta. Hyväksilukemisen merkintä voidaan poistaa opiskelijahallinto-ohjelmasta, jos opintojen myöhemmässä vaiheessa opiskelija opiskelee kyseisen opintojakson. Rekisteriin merkittyä numeerisen asteikon arvosanaa ei voida muuttaa sanallisen asteikon arvosanaksi.

  1.3 Arvosanan korottaminen ja arvioinnin oikaiseminen

  Opiskelijalla on oikeus korottaa hylättyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa. Korotusmahdollisuus on kahden seuraavan lukukauden aikana ensimmäisestä hylätystä arvosanasta. Opintovastaava päivittää tarvittaessa opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, mikäli opiskelija ei saa hyväksyttyä arvosanaa määräajassa.

  Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa kerran. Korotusmahdollisuus on kahden seuraavan lukukauden aikana. Arvosanoista paras jää voimaan.

  Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suorittelujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (Ks. L 257/2015 § 57 ja Johtosääntö 16.3.2015.) Tutkintolautakunnan toiminnalle on ohjesääntö (Ammattikorkeakoulun hallitus 9.2.2015 § 13).

  2 Vilppi

  Vastuullinen opiskelija ei tee vilppiä, ei edistä muiden vilppiä, toimii rehellisesti ja antaa itselleen ja opiskelutovereilleen mahdollisuuden hyvään oppimiseen.

  Opiskelussa vilppiä on mikä tahansa epärehellinen toiminta, jonka avulla opiskelija yrittää antaa väärän kuvan omasta ja/tai toisen osaamisesta pyrkimyksenä vaikuttaa opintosuorituksen hyväksymiseen ja sen arviointiin. Vilppi on kaikissa muodoissaan kiellettyä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla.

  Plagiointi, sepittäminen ja vääristely ovat vilppiä (ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta). Plagioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi toisen ihmisen ideoiden, ajatusten, tekstin, videon, ohjelmistokoodin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun, käännöksen tai keksintöjen kopiointia ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista ja/tai esittämistä ominaan. Plagiointi on epäeettinen ja/tai rikollinen teko, jossa hyvä tieteellinen käytäntö sivuutetaan.
  

  Esimerkkejä vilpistä ovat:

  • muistiinpanojen, lähdekirjallisuuden tai muiden apuvälineiden käyttäminen (esimerkiksi puhelimen) tentissä silloin, kun niiden käyttämisestä ei ole sovittu
  • lunttaaminen toisen opiskelijan vastauksesta tentissä
  • keskusteluyritys tai keskusteleminen toisen opiskelijan kanssa tentin aikana
  • toisen opiskelijan esseen tai harjoitustyön kopioiminen ja käyttäminen omana opintosuorituksena
  • opintosuorituksen ostaminen toiselta opiskelijalta tai muulta ulkopuoliselta taholta
  • opintosuorituksen tekeminen, esimerkiksi tenttiin osallistuminen tai harjoitustyön tekeminen toisen opiskelijan puolesta ja
  • oman harjoitustyön tai vastaavan antaminen toisen opiskelijan käyttöön tietäen, että tämä esittää sen omana suorituksenaan

  2.1 Vilppiepäilyn ilmoittaminen
  

  Opettajan/tentin valvojan tehtävänä on puuttua vilppiin sellaisen havaitessaan. Hänellä on harkittavana tilanteen mukaan kaksi toimintamahdollisuutta 1) suullinen huomautus tai 2) vilppitapauksen dokumentointi ja toimittaminen tutkittavaksi. Suullinen huomautus voidaan antaa esimerkiksi

  • keskusteluyrityksestä tentissä toisen opiskelijan kanssa. Tällöin opiskelijaa kehotetaan lopettamaan keskustelu ja ilmoitetaan, että opiskelijan tulee noudattaa tenttitilaisuutta koskevia sääntöjä.
  • lähdeviitteen merkitsemättä jättämisestä. Tällöin opiskelija ohjataan työskentelemään hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden mukaisesti.

  Jos tentissä huomataan ilmeinen vilppi tai vilpin yritys, opiskelijan tenttisuoritus keskeytetään. Tentin keskeyttäminen ja sen syy ilmoitetaan johtavalle koulutusasiantuntijalle (Koulutuspalvelut, Oamk-lähipalvelut). Tentin jälkeen havaittu vilppi tai muussa osaamisen osoittamisessa havaittu vilppiepäily perusteluineen ilmoitetaan johtavalle koulutusasiantuntijalle. Vilppitapaus toimitetaan tutkittavaksi viikon kuluessa siitä, kun epäily tuli tietoon. Opettaja/tentin valvoja ei itse lähde selvittämään asiaa eteenpäin opiskelijan kanssa.

  Jos opiskelija havaitsee tai epäilee toisen opiskelijan syyllistyneen vilpilliseen toimintaan, hän voi ilmoittaa viikon kuluessa asiasta kyseisen opintojakson opettajalle, tentin valvojalle tai johtavalle koulutusasiantuntijalle. Ilmiantoa ei voi tehdä anonyymisti, mutta ilmianto käsitellään aina luottamuksellisesti. Nimettömiä ilmiantoja ei tutkita. Opiskelijalta pyydetään tarvittaessa tarkempi selvitys hänen havaitsemastaan toisen opiskelijan vilpillisestä toiminnasta.

  Muun henkilön esittämä vilppiepäily ohjataan johtavalle koulutusasiantuntijalle. Vilppiepäily tulee yksilöidä. Esimerkiksi jos epäillään plagiointia hyväksytyssä opinnäytetyössä, tulee osoittaa, mistä lähteestä on plagioitu ja osoittaa yhteydet opinnäytetyön tekstin ja lähteen välillä.

  2.2 Vilppiepäilyn tutkinta
  

  Vilppiepäilyt tutkitaan aina. Johtava koulutusasiantuntija ilmoittaa välittömästi vilppiepäilystä osaamisalajohtajalle. Tutkinta tapahtuu siinä yksikössä, jonka järjestämään opetukseen vilppiepäily liittyy.

  Opiskelijan opintosuorituksen arviointi ja mahdollinen tutkinnon hakemisen prosessi keskeytetään, kunnes vilppiepäily on tutkittu. Vilppitutkinta voidaan käynnistää myös sen jälkeen, kun opintosuorituksen hyväksymisestä on jo tehty päätös, mikäli epäily vilpistä herää vasta tässä vaiheessa.

  Valmistuneen opiskelijan osalta tutkitaan opinnäytetyöhön liittyvät vilppiepäilyt. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöihin kohdistuvat epäilyt tutkitaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-menettelyohjeen mukaisesti. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöihin kohdistuvat epäilyt tutkitaan tämän päätöksen mukaisesti.
  
  Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023, Hyvä tieteellinen käytäntö: ”Perustutkintojen [ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto] opintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä HTK-loukkausepäilyjä ei kuitenkaan käsitellä HTK-ohjeen kuvaamassa prosessissa vaan korkeakoulujen sisäisten prosessien ja ohjeistusten mukaisesti.”
  
  Johtava koulutusasiantuntija ilmoittaa opiskelijalle/valmistuneelle vilppiepäilystä ja pyytää häneltä kirjallisen vastineen. Vastine käsitellään kokouksessa, johon johtava koulutusasiantuntija on kutsunut opiskelijan/valmistuneen, opettajan ja osaamisalajohtajan. Kokous on viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun vilppiepäily on toimitettu tutkittavaksi. Määräaika voi olla pidempi, jos vilppiepäilyn tutkiminen, asianomaisten tavoittaminen, opettajan vapaajakso tai valmistuneen opiskelijan yhteystietojen selvittäminen sitä edellyttävät. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti viimeistään viisi työpäivää ennen kokousta.

  Jos vilppiepäilyn selvittämisen yhteydessä on syytä epäillä, että useampi opiskelija on tehnyt vilppiä yhdessä, esimerkiksi opiskelija on käyttänyt toisen opiskelijan tuotosta omanaan tämän luvalla tai yksilöllinen opintosuoritus on tehty vastoin ohjeistusta ryhmätyönä, asia tutkitaan kaikkien opiskelijoiden osalta vilppiepäilynä.

  2.3 Päätös vilppiepäilystä

  Opiskelijan kirjallisen vastineen puuttuminen ja opiskelijan kokoukseen osallistumattomuus katsotaan vilpin myöntämiseksi. Vilppiepäilyn tutkinnan jälkeen osaamisalajohtaja tekee päätöksen toteen näytetystä vilpistä tai vilppiepäilyn raukeamisesta. Opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua tutkintolautakunnalta edellä mainittuun päätökseen.

  Päätöksen seuraamukset	Arviointia ei ole tehty	Arviointi on tehty
  Toteen näytetty vilppi	Opiskelija osoittaa osaamisensa uudelleen kokonaan tai osittain	Aiempi arviointipäätös oikaistaan
  Vilppiepäilyn raukeaminen	Alkuperäinen opintosuoritus arvioidaan	Alkuperäinen arviointi säilyy

  Osaamisalajohtajan päätökseen dokumentoidaan vilppiepäilyn synty, käsittely ja kuulemistilaisuuden lausumat. Päätöksen liitteenä on opiskelijan kirjallinen vastine, jos se on ollut käytettävissä. Päätös tiedotetaan asianosaisille. Osaamisalajohtajan päätös arkistoidaan.

  Mikäli osaamisalajohtaja harkitsee vilpin vakavuuden erityiseksi, hän vie asian rehtorin käsiteltäväksi.
  

  2.4 Vilpin seuraamuksena annettava kurinpitorangaistus

  Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi (L 932/2014 § 39).

  Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, jos hän menettelee vilpillisesti (L 932/2014 §:t 38–39).

  Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, ammattikorkeakoulun hallitus voi erottaa hänet ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi (L 932/2014 §:t 38–39).

  Päätökseen kirjallisesta varoituksesta tai määräaikaisesta erottamisesta haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Valitus tulee käsitellä kiireellisenä. (L 932/2014 § 58.) Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää (L 932/2014 § 59). Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla (L 932/2014 § 60).

• Tutkintolautakunta

  Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoululla on tutkintolautakunta, jonka jäsenet ammattikorkeakoulun hallitus nimittää. Oikaisupyyntö käsitellään tutkintolautakunnassa, jos opiskelija on tyytymätön päätökseen, jonka hän on saanut tekemäänsä oikaisuun arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä. Oikaisua voi hakea tutkintolautakunnalta ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen sekä täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina järjestettyjen tutkintojen osia sisältävän koulutuksen opintojaksojen arvosanoihin.

  Oikaisuprosessin eteneminen

  1. Opintojakson arvosanaan, muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija pyytää suullista tai kirjallista oikaisua siihen opettajalta tai hyväksilukemispäätöksen tehneeltä. Opintojakson arvosanaa koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opettaja/hyväksilukemispäätöksen tehnyt vastaa oikaisupyyntöön viimeistään 14 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. Määräaika ei kulu vapaajakson aikana.
  2. Jos sopuun ei päästä, opiskelija kertoo tilanteen opintovastaavalle. Opintovastaava on välittäjänä asiassa ja tarvittaessa ottaa asian käsittelyyn mukaan opettajan/hyväkäsilukemispäätöksen tehneen esihenkilön.  Mikäli oikaisuvaatimus kohdistuu opintovastaavan arviointiin tai hyväksilukemispäätökseen, opiskelija asioi opintovastaavan esihenkilön kanssa.
  3. Jos edellä kerrottu ei johda opiskelijaa tyydyttävään tulokseen, hän saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnössä on ilmoitettava, miten päätöstä tulisi oikaista ja millä perusteilla oikaisua vaaditaan. Oikaisupyyntö ja sen mahdollinen keskeyttäminen lähetetään Oamkin kirjaamoon: . 
  4. Tutkintolautakunta kokoontuu 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta lukuun ottamatta kesä- ja heinäkuussa saapuneita oikaisupyyntöjä, jotka otetaan käsittelyyn viimeistään syyskuussa. Tutkintolautakunta noudattaa toiminnassaan ohjesääntöä (katso etenkin 2 Päätöksenteko ja kokousmenettely).
  5. Opiskelijalle tiedotetaan tutkintolautakunnan päätös.
  6. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.

  Lisätietoja

  • Ammattikorkeakoululaki 932/2014 §:t 15, 19, 57 ja 60
  • Tutkintosääntö 16.3.2015
  • Tutkintolautakunnan puheenjohtaja, lehtori Raija Rajala

  • Tutkintolautakunnan varapuheenjohtaja, lehtori Markku Koivisto

  Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oamk.fi.

  Tutkintolautakunnan jäsenet

  (Ammattikorkeakoulun hallitus 14.12.2022)

  Tutkintolautakunnan kokoonpano vuosina 2023 ja 2024 on seuraava

  Tutkintolautakunnan puheenjohtaja, lehtori Raija Rajala
  Tutkintolautakunnan varapuheenjohtaja, lehtori Markku Koivisto
  Opiskelijajäsen Fanni Heikkinen
  Varajäsen, opiskelija Hanna Kilponen
  Opiskelijajäsen Julia Isopahkala
  Varajäsen, opiskelija Tiia Ruotsalainen
  Opettajajäsen, lehtori Anssi Kirkonpelto
  Varajäsen, lehtori Suvi Röytiö
  Opettajajäsen, lehtori Markku Koivisto
  Varajäsen, yliopettaja Ari Korhonen
  
  Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oamk.fi.