Digitalisaatio edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä erityisosaamisvalmiuksia tunnistaa digitalisaatioon liittyviä kehittämis- ja uudistamistarpeita sekä käyttöönottaa ja arvioida näiden ratkaisujen ja palveluiden vaikutuksia. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän muuttuvaan työelämän tarpeeseen. Tulevaisuutta yhä enemmän ennakoiden tutkinto-ohjelmaan tehtiin opetussuunnitelmauudistus, joka mahdollistaa tiimioppimisen ja tiiviimmän yritysyhteistyön.

Valokuvassa kaksi ihmistä ja kaksi tietokonetta pöydällä.
Digitaitojen lisäksi tiimitaidot ja yritysyhteistyö ovat tulevaisuuden tärkeitä työelämätaitoja myös sote-alalla (kuva: Scott Graham/unsplash.com).

Digitalisaation ja hyvinvointiteknologian kehittymisen seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö ja alan osaamisvaatimukset muuttuvat. Digitalisaatio edellyttää sosiaali- ja terveysalan digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämiseen liittyvää kokonaisprosessin hallintaa ja uudistusten johtamiseen liittyvää erityisosaamista. Lisäksi digitalisaatio edellyttää tietoturvanäkökulmien ja eettisten kysymysten hallintaa [1].

Tulevaisuudessa vaaditaan myös yhä enemmän kykyä ennakoida globaalin kehityksen ja ilmiöiden vaikutuksia sekä mahdollisuuksia terveysalan digitaalisiin palveluihin. Sosiaali- ja terveysalan hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän työelämän osaamistarpeeseen.

Tutkinto-ohjelma on ollut Oamkissa hakukohteena vuodesta 2020 lähtien. Opiskelijat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Heillä on AMK- tai opistotason tutkinto, kuten sairaanhoitaja, sosionomi, terveydenhoitaja, kätilö, optometristi, ensihoitaja, röntgenhoitaja, bioanalyytikko, fysioterapeutti, suuhygienisti tai toimintaterapeutti. Tutkinto-ohjelmasta valmistunut työskentelee sosiaali- ja terveysalalla digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden asiantuntijana tai johtajana. Valmistuneiden ammattinimikkeitä ovat olleet esimerkiksi erityisasiantuntija, projektikoordinaattori, projektipäällikkö ja sote-tietojärjestelmäasiantuntija.

Opetussuunnitelmauudistus

Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmauudistus tehtiin opiskelijoilta saatuun lukuvuosipalautteeseen ja tutkinto-ohjelman kehittäjäopiskelijoiden tekemään kartoitukseen pohjautuen. Kartoitus tehtiin kansallisiin ja kansainvälisiin vastaaviin tutkinto-ohjelmiin benchmarkkausta hyödyntäen. Uudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa oppijakeskeisyyttä ja sujuvoittaa oppijan polkua. Lisäksi tavoitteena oli saavuttaa entistä motivoituneempia opiskelijoita.

Pääsin yhtenä kehittäjäopiskelijana osallistumaan
HYD:in sekä myös muiden YAMK-alojen opetussuunnitelmien uudistusten kehittämiseen. Keskeinen roolimme oli työelämä- ja opiskelijaymmärryksen lisääminen, joka saavutettiin keräämällä tietoa digitaalisella kyselyllä työelämästä ja YAMK-opiskelijatovereiltamme, jonka jälkeen tieto analysoitiin. Saimme vastuuta päättää ja toteuttaa tiedonkeruun sekä analysoinnin parhaaksi katsomallamme tavalla, joka tuki ammatillista kasvuani ja ajatustani toimia mahdollisesti soten kehittämistehtävissä tulevaisuudessa.
– Kehittäjäopiskelija

Opetussuunnitelmauudistuksen kehittämiskohteena olivat koulutukseen kuuluvat 20 opintopisteen laajuiset neljän opintojakson syventävät ammattiopinnot. Lähtökohtana oli, että opintojaksot täydentäisivät toisiaan yhä enemmän ja olisivat toistensa jatkumona. Jokainen opintojakso on yksi Hyvinvoinnin digitaalisten ratkaisujen asiantuntijuuteen liittyvä vaihe, joista muodostuu kokonaisuus.

Viiden opintopisteen laajuisen orientoivan opintojakson (opintojakso 1: Johdatus hyvinvoinnin digitalisaatioon) jälkeen opintojen prosessimaisen etenemisen keskiössä on uusien, käyttäjälähtöisten, kestävien ja taloudellisesti kannattavien terveysalan digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden 1) innovointi ja kehittäminen, 2) käyttöönotto, ja 3) vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi.

Aluksi opeteltavien asioiden kokonaisuutta
ei ehkä hahmottanut, mutta opintojen edetessä huomasi opintojaksojen sisältöjen suunnitellun yhteyden. Koin syventävät ammattiopinnot mielenkiintoisiksi ja tulevaisuusorientoituneiksi. Opintojaksoilla käsiteltävät asiat herättivät mielenkiinnon perehtyä asiasisältöihin tulevaisuudessa yhä syvällisemmin. Koin usealla opintojaksolla tapahtuvan ratkaisujen luovan innovoimisen ja kehittämisen omaksi jutuksi.
– Kehittäjäopiskelija

Uudistuksen myötä rakennettiin myös uusi työelämäyhteistyömalli, jossa tiivistetään erityisesti opintojen yritysyhteistyötä. Työelämäyhteistyömalli sisältää kolmen opintojakson kokonaisuuden (opintojaksot 2─4): Digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla (5 op), Digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden käyttöönotto sosiaali- ja terveysalalla (5 op) ja Digitaalisten ratkaisujen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi (5 op).

Mallissa projektille asetetaan selkeät ja tavoiteltavissa olevat työelämälähtöiset tavoitteet. Jokaisella tiimillä on oma työelämäyhteistyökumppani, jonka he voivat itse valita ensimmäisenä opintosyksynä annetuista vaihtoehdoista. Opettajatiimi etsii sopivat yhteistyökumppanit keväällä 2024, jotka sitoutuvat pidemmäksi ajaksi Oamk-yhteistyöhön.

Opiskelijat työskentelevät opintojaksojen aikana tiimeinä tiiviissä yhteistyössä oman yhteistyökumppaninsa kanssa. Toiminnassa hyödynnetään erilaisia yhteisöllisen työskentelyn alustoja. Projekti voidaan toteuttaa yhteistyössä yrityksen, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin kanssa. Työelämäyhteistyömallin tavoitteena on yhdistää aiempaa paremmin työelämän tarpeet ja kehittäminen koulutuksen sisältöihin sekä verkottaa opiskelijoita uudenlaisiin tehtäviin [2].

Tiimioppinen pedagogisena mallina

Koulutuksessa hyödynnetään tiimioppimisen sekä yhteisöllisen ja tutkivan oppimisen menetelmiä. Tiimimuotoinen opiskelu mahdollistaa opiskelijoille työelämässä tarvittavien tiimitaitojen harjoittelun, projektityötaitojen kehittymisen, oppijan aktiivisen roolin sekä sisäisen yrittäjyyden ja luovuuden hyödyntämisen. Innovatiivisuus perustuu innovaatiomenetelmien hallinnan lisäksi luovuuteen, joten tiimioppiminen tukee myös koulutuksen sisällöllisiä osaamistavoitteita ja työelämätaitoja. Tiimimuotoista opiskelua hyödynnetään tietoisesti myös erityisasiantuntijana kasvun tukemiseen ja oman osaamisen tuotteistamisen kehittämiseen portfolion avulla.

Koulutuksen aikana opiskelijat toimivat samassa tiimissä tiimioppimisen periaatteiden mukaisesti [3]. Tiimit ovat opettajien luomia ja mahdollisimman heterogeenisiä. Aiemmin tiimien muodostaminen opettajajohtoisesti oli sattumanvaraista, mutta nyt ryhmäjako tehdään vasta henkilökohtaisten opintosuunnitelmien eli HOPS-keskustelujen jälkeen. Tällä pyritään varmistamaan se, että jokaisessa ryhmässä on käytettävissä erilaista osaamista erilaisia tietoja ja taitoja omaavien jäsenten kautta.

Opintojen alussa kiinnitetään huomiota myös opiskelijoiden sisällöllisen osaamisen varmistamiseen tiimioppimisen pedagogiikan mukaisesti [3]. Syksystä 2024 alkaen ensimmäinen opintojakso eli Johdatus hyvinvoinnin digitalisaatioon toimii osaamisen varmistajana ennen seuraavien opintojaksojen tiimitehtävien tekemistä. Se toteutetaan pääosin ajasta ja paikasta riippumattomana. Opintojakso on niin sanotusti valmistautumisvaihe, jonka opiskelijat tekevät ensin yksin ja sen jälkeen jatkavat yhdessä tiimin kanssa kolmella muulla opintojaksolla. Opintojaksoon kuuluu lisäksi eHealth-päivä, jossa yhteistyötä tehdään alueen sidosryhmien ja hoitotyön opiskelijoiden kanssa.

Tiimi ratkoo oppimisteemaan liittyviä käytännön tehtäviä yhdessä. Tehtävän annot tulevat yrityksiltä ja lisäksi hyödynnetään asiantuntijanakehittymisen portfoliota. YAMK-opinnot nojautuvat taitoon etsiä ja hyödyntää tutkimustietoa teknologia- ja hyvinvointialan näkökulmat yhdistävissä tiimitehtävissä. Tehtävät ovat sellaisia, että niissä edellytetään tutkimustiedon hyödyntämistä käytännöstä tulevan ongelman tai haasteen ratkaisemiseksi. Tehtävien laadinnassa varmistetaan, että ne edistävät yksilön ja tiimin vastuullisuutta ja keskustelua tiimin sisällä ja myöhemmin tiimien välillä.

Yhteisöllisyys virtuaalikampuksella

Opinnot suoritetaan etänä niin sanotulla virtuaalikampuksella. Ryhmätehtävillä ja tiimimäisellä työskentelyllä pyritään myös lisäämään yhteisöllisyyden kokemusta opiskelijoiden kesken. Ajatusten jakaminen ja kuuluminen osaksi ryhmää on merkittävä osa oppimista.

Työskentelimme opiskelujen aikana
usealla opintojaksolla samassa pienryhmässä, joka tuki hyvin ryhmähengen muodostumista, ja ihmiset tulivat myös henkilökohtaisella tasolla tutuiksi. Työskentely tapahtui pääasiassa Teams-alustalla, mutta joillakin opintojaksoilla tapasimme myös kasvokkain ryhmätöiden merkeissä. Koin pienryhmän tuen tärkeäksi tekijäksi opintojen etenemiselle. Koko opiskeluryhmän kesken meillä oli lisäksi WhatsApp-ryhmä, josta saattoi kysellä mieltä askarruttavia asioita opiskeluhiin liittyen 24/7.
– Kehittäjäopiskelija

Myös vertaisarviointi on tärkeä osa itsenäisen ryhmän työskentelyä. Sen avulla ryhmäläiset saavat palautetta prosessista ja sisällöllisestä osaamisestaan, ja voivat palautteen perusteella kehittää omia tiimityöskentelytaitojaan. Vertaisarviointi tapahtuu dialogissa sekä Moodlessa erilaisin toiminnoin.

YAMK-tutkinto-ohjelman kehittäminen korkeakoulupolitiikka huomioiden

Korkeakoulupolitiikan yhtenä tavoitteena on koulutuksen kehittäminen vastaamaan joustavasti työelämän tarvetta. Koulutusorganisaatioiden tulee ennakoida ja reagoida työelämän uudistumiseen ja toiminnoillaan turvata osaavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Laadukkaampi ja vaikuttavampi koulutus edellyttää opetuksen sisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämistä digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. [4]

Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmauudistus vastaa korkeakoulupolitiikan tavoitteisiin tuottamalla uudistuvan työelämän tarpeeseen osaamista muun muassa antamalla opiskelijoille valmiuksia kehittää ja arvioida uusia käyttäjälähtöisiä kestäviä ja taloudellisesti kannattavia digitaalisia ratkaisuja ja palveluita tulevaisuutta ennakoiden. Uudistettu opetussuunnitelma korostaa yhä enemmän työelämässä vaadittavia tiimissä työskentelyn taitoja ja taitoa työskennellä yhteisöllisesti. Erilaiset yhteisöllisyyttä tukevat oppimisympäristöt lisäävät joustavasti ja monipuolisesti opetusta sekä opiskelijoiden ohjausta.

Lisäksi rakennettu työelämäyhteistyön malli tuo yhteistyön työelämän kanssa lähemmäksi koulutusta ja tiiviimmäksi yhteistyömuodoksi. Opetussuunnitelmauudistuksella pyrittiin profiloitumaan sekä tulevaisuutta ennakoiden säilyttämään oppimisympäristön vetovoimaisuus.


Outi Kajula
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Antti Hekkala
Opiskelee sairaanhoitajaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulussa

Satu Elo
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Lähteet

[1] Sosiaali- ja terveysministeriö. (2016). Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

[2] Brauer, S., Siklander, P., & Virolainen, M. (2020). Työelämänäkökulma opetussuunnitelmissa. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä (toim.), Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4

[3] Alaniska, H., Hurskainen, J., Kähkönen, T., Maikkola, M., Pihlaja, J., & Tauriainen, T-M. (Julkaisuaika tuntematon). Pedagogisia malleja. Oulun ammattikorkeakoulu. https://vanha.oamk.fi/emateriaalit/wp-content/uploads/pedagogisiamalleja.pdf

[4] Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Julkaisuaika tuntematon). Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. https://okm.fi/korkeakoulu-ja-tiedelinjaukset

Post Views: 354