Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, data-analyytikko Seppo Pakanen ja suunnittelija Juho Vikman.

Kuvituskuva kestävän kehityksen teemoista. Kuvassa jalanjälkiä, maapallo, kierrätysmerkki, kädenjälki, polkupyörä, rakennus ja kasviksia.

Tavoitteenamme Oulun ammattikorkeakoulussa on pienentää hiilijalanjälkeämme 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja olla hiilineutraali vuonna 2030. Olemme laskeneet hiilijalanjälkeämme nyt kolmen vuoden ajan.

Laskemme hiilijalanjälkemme kolmessa eri luokassa, jotka ovat matkustaminen, kiinteistöt ja hankinnat. Hiilijalanjälkilaskennassa noudatamme Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä laskentamallia, jossa hiilijalanjälki lasketaan CO2-ekvivalentteina. Tämä mahdollistaa eri hiilijalanjälkiluokkien vertailun.

Hiilijalanjälkemme oli laskennan lähtötilanteessa vuonna 2019 yhteensä 3 155 tCO2e ja viimeisimmässä laskennassamme vuodelta 2021 se oli yhteensä 2 223 tCO2e (kuvio 1). Olemme siis pienentäneet hiilijalanjälkeämme yhteensä 992 tCO2e.

Kuviossa Oamkin hiilijalanjälki vuosina 2019, 2020 ja 2021. Vuonna 2019 se oli 3155, vuonna 2020 se oli 2271 ja vuonna 2021 hiilijalanjäljen suuruus oli 2223 tCO2e.
KUVIO 1. Hiilijalanjälki on kolmena laskentavuonna pienentynyt lähtötilanteesta yhteensä 992 tCO2e. Lähde: Power BI. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Hankintojen osuus on suurin hiilijalanjäljessämme

Vaikka hiilijalanjälkeä on seurattu vasta kolmen vuoden ajan, on havaittavissa jo muutostrendejä (kuvio 2). Kiinteistöjen osuus hiilijalanjäljessämme oli laskennan alkuvaiheessa suurin. Olemme siirtyneet kolmelta kampukselta kahteen, minkä lisäksi vuokranantajamme kompensoi Linnanmaan kiinteistön päästöt.

Kuviosta 2 käy ilmi, että vuodesta 2019 vuoteen 2021 kiinteistöjen ja matkustamisen hiilijalanjälki on Oamkissa pienentynyt, mutta hankintojen on kasvanut.
KUVIO 2. Oamkin hiilijalanjälki päästöluokittain vuosilta 2019–2021. Lähde: Power BI. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Kiinteistöjen hiilijalanjäljessä tärkein tekijä on lämmitys. Sitä on mahdollista vähentää esimerkiksi pienentämällä sisälämpötilaa, kiinnittämällä huomiota lämpimän veden kulutukseen ja siirtymällä lämmityksessä pois fossiileista polttoaineista ja turpeesta uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan lämmöntuottoon. Oulun alueella on mahdollista valita lämmitysmuodoksi hiilineutraali kaukolämpö.

Olemme mukana talkoissa, jossa tavoitteena on toimia vastuullisesti energiakriisissä ja välttää näin talven aikana energian säännöstely. Sisälämpötilaa Linnanmaan kampuksella on laskettu syksyllä noin 0,5–1 astetta, minkä lisäksi on tehty muita säästötoimenpiteitä, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon ja vesivirtaamien säätöjä.

Koronapandemian alku vähensi huomattavasti matkustamista. Koronarajoitusten vähennyttyä on matkustaminen kuitenkin kääntynyt pieneen nousuun. Matkustamisessa voimme vaikuttaa kiinnittämällä huomiota matkustamismuotoon: kotimaan matkoissa voimme suosia joukkoliikennettä, joista erityisesti juna on kestävä valinta.

Hiilijalanjäljen pienentyessä hankintojen osuus on kasvanut muihin verrattuna, ja hankinnat ovatkin tällä hetkellä suurin päästöluokkamme. Tämän vuoksi kestävän kehityksen mukaiset hankinnat ovat tärkeitä Oamkin hiilineutraalisuustavoitteessa. Esimerkiksi ravintolapalveluiden kilpailutuksessa kestävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Voimme tehdä myös valintoja tilaamalla ilmastoystävällisiä tarjoiluja kokouksiin ja erilaisiin tilaisuuksiimme. Annosten hiilijalanjäljestä on mahdollista saada tietoja kampusravintoloistamme.

Visualisoimme hiilijalanjälkeämme ymmärrettäväksi

Olemme kiinnittäneet huomiota tänä vuonna myös hiilijalanjäljen esittämiseen. Olemme luoneet Oamkille hiilijalanjälkiraportin, joka on informatiivinen ja helposti tulkittavissa sekä päivitettävissä. Hiilijalanjälkitiedot olemme keränneet tietokantaan ja visualisoimme ne Power BI -työkalulla.

Power BI on Microsoftin kehittämä työväline, jolla voidaan tuoda haluttu data näkyville erilaisten visualisointien avulla. Helppokäyttöisyytensä vuoksi työkalu on miellyttävä sekä raportin tekijälle että tarkastelijalle. Raportit ovat myös upotettavissa www-sivuille, ja yhteistyö muiden Office 365
-sovellusten kanssa on sujuvaa.

Hiilijalanjälkiraportissa olemme tuoneet näkyviin päästömme kiinteistöistä, matkustamisesta ja hankinnoista. Lisäksi olemme laatineet yleisnäkymän hiilijalanjälkemme kehittymisestä. Nähtävissä on laaja tarkastelu hiilijalanjäljestä luokittain ja ennuste päästöjen kehittymisestä nykyisten laskentatietojen perusteella. Ennusteessa on näkyvillä myös hiilijalanjälkemme kehitys vuositasolla ja prosentuaalinen vähennys edellisestä vuodesta. Ennuste tulee päivittymään datan lisääntyessä. Hiilijalanjälkemme on helposti kaikkien oamkilaisten nähtävillä ja tulkittavissa intrassa. Päivitämme raportin vuosittain.

Miten kampusarjestamme tulee entistä kestävämpi?

Hiilijalanjälkitiedot ovat yksi keino tuoda näkyväksi valintojen merkitystä kampusarjessa. Tällä hetkellä näkymä näyttää positiiviselta tavoitteidemme suhteen. Voimme kaikki vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että teemme entistäkin kestävämpää tulevaisuutta. Teemme valintoja sekä omassa että kampusarjessamme. Kierrättäminen, kestävä liikkuminen kampuksen ja kodin välillä sekä työmatkoilla, lämpimän veden kohtuullinen käyttö, tietokoneiden sammuttaminen työpäivän tai opiskelujen päätteeksi, jätteiden lajittelu ja ostokäyttäytymisemme sekä työssä, opinnoissa että vapaalla ovat esimerkkejä asioista, joilla on merkitystä. Jokaisella teollamme on aina vaikutuksia, joten tässäkin asiassa voimme yhdessä muuttaa maailmaa.


Sari Ahvenlampi
laatupäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Kehittäminen ja koulutuksen tuki, Laatu

Valokuvassa Sari Ahvenlampi.
Sari Ahvenlampi (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).

Seppo Pakanen
data-analyytikko
Oulun ammattikorkeakoulu, Kehittäminen ja koulutuksen tuki, Tietotuotanto

Valokuvassa Seppo Pakanen.
Seppo Pakanen (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).

Juho Vikman
suunnittelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Kehittäminen ja koulutuksen tuki, Tietotuotanto

Valokuvassa Juho Vikman.
Juho Vikman (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).


Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yksikönjohtaja Tiina Gallén. Hän kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Kosamo Joni & Kääriäinen Jouni: Kiertotalouden osaamista Pohjois-Suomeen uudella tutkinto-ohjelmalla
– Marttila-Tornio Kaisa: Kestävä kehitys osana opintoja
 Partanen Pirjo: Kieli- ja viestintätaidot luovat yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia
– Pousi Juha: Kestävyys ja vastuullisuus Amokin uudessa opetussuunnitelmassa
– Virranniemi Ulla & Skog Anu: Tasa-arvoista viestintää?
– Fagerholm Heidi: Vastuullisuus on valintojamme ja arkeamme

Lähteet

Finnair Oyj. 2022. Hyvitä lentosi hiilidioksidipäästöt. Vastuullinen matkustaminen. Hakupäivä 7.11.2022. https://www.finnair.com/fi-fi/vastuullinen-matkustaminen/finnairin-päästöhyvityspalvelu

Oulun Energia Oy. 2022. Top 5: Viisi syytä valita hiilineutraali kaukolämpö. Blogi 18.10.2022. https://www.oulunenergia.fi/ajankohtaista/blogi/top-5-viisi-syyta-valita-hiilineutraali-kaukolampo/

Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. Power BI.

Sitra. 2022. Hiilijalanjälki. Tulevaisuussanasto. Hakupäivä 7.11.2022. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/hiilijalanjalki/

Vattenfall. 2022. Kodin sähkönkulutus. Energianeuvonta. Hakupäivä 7.11.2022. https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/

———————————–
* Korjaukset 14.2.2023:

  • Pääotsikoista poistettu lähestyy-sana.
  • Leipätekstiä korjattu:
    o hiilijalanjäljen lähtötilanteen luku: 3 380 tCO2e -> 3 155 tCO2e
    o hiilijalanjäljen vuoden 2021 luku: 1 876 tCO2e -> 2 223 tCO2e
    o hiilijalanjäljen pienentämisestä kertova luku: 1 504 tCO2e -> 992 tCO2e
  • Leipätekstistä poistettu:
    o ”–ja tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme saavuttamassa puolittamistavoitteemme suunniteltua nopeammin.”
    o ”–, mikä vastaa noin 1 300 kaukolämmitetyn omakotitalon kaikkea sähkönkulutusta vuoden ajan. Päästöt vastaisivat myös nelihenkisen perheen lentämistä Suomesta Alicanteen ja takaisin 835 kertaa tai 146 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuodessa.”
  • Kuvio 1 vaihdettu ja kuvatekstin luku korjattu: 1 504 tCO2e -> 992 tCO2e.
  • Kuvio 3 poistettu.
  • Korjattu Juho Vikmanin nimikkeeksi suunnittelija.