Maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat ja -opiskelijat kokevat, että heidän integraatiotaan suomalaiseen työelämään tulisi tukea enemmän. Jo opiskelijat kokevat, ettei heille avaudu samanlaisia mahdollisuuksia opinnoissa ja uralla etenemisessä kuin kantasuomalaisille muun muassa puutteellisen kielitaidon vuoksi. Maahanmuuttajataustaiset kohtaavat työelämässä myös syrjintää. Miten lisätä kulttuurisesti monimuotoistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kulttuurista osaamista?
Tarve kouluttaa sekä opiskelijaohjaajia että lähiesihenkilöitä on ilmeinen. Miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täydennyskoulutusta tulisi toteuttaa aikakautena, jossa koronapandemia, työtaistelut ja sota Euroopassa heikentävät osallistujien mielenkiintoa ja työnantajan mahdollisuuksia antaa resurssia tämänkin tärkeän osa-alueen kehittämiseen? Pohjois-Suomessa kulttuurisen osaamisen kehittäminen aiheena voi tuntua vielä kaukaiselta tulevaisuuteen satsaamiselta, kun taas Etelä-Suomessa monikulttuuriset työyhteisöt, hyötyinen ja haasteineen ovat jo arkipäivää.
KulttuuriOsaaja-hankkeen yksi työpaketeista tarttui haasteeseen laatimalla KulttuuriOsaajaksi! MOOC (Massive Open Online Course) -koulutukset Moodle-oppimisympäristössä kulttuurisen osaamisen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjaajille ja heidän lähiesihenkilöilleen. Erityisenä painopisteenä toimi ammatillisen kielitaidon kehittymisen tukeminen, sillä kielitaidon puute koetaan puolin ja toisin suureksi haasteeksi.
Digitalisaation pitäisi yhdenvertaistaa oppijoita, sillä parhaimmillaan se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Sosiaali- ja terveysalalla esimerkiksi Terveysportissa olevia oppimismateriaaleja hyödynnetään perehdytyksen tukena. Oppiminen mahdollistuu työaikanakin, sillä ne on mitoitettu suoritettavaksi työvuoron aikana. Todennäköisesti ainakin suurilla työnantajilla on käytössään jokin digitaalinen oppimisympäristö. Sote-alan henkilökunta on siis jo harjaantunut digitaaliseen oppimiseen, joten MOOC voisi toimia täydennyskoulutuksessa.
Innokkaasti hankkeen puitteissa tehty henkilökohtainen digiloikka alkoi pian tuntua mahalaskulta. Osallistujien saaminen koulutusten pilotointeihin oli äärimmäisen haastavaa. Hankesuunnitelmassa määritetyt koulutuslaajuudet (0,5–2 op) ja valittu oppimisympäristö alkoivat tuntua rajoittavilta. Vaatimus siitä, että oppimismateriaalit olisivat ilmaisia, avoimia ja laadukkaita, alkoi tuntua saavuttamattomalta. Haasteiden edessä pedagoginen luovuus pääsi valloilleen ja kahden pilottikoulutuksen myötä sisältö ja oppimistehtävät löysivät yhteisen digitaalisen sävelen.
Onnistuimme laatimaan yhtenäiset koulutuskokonaisuudet, jossa pedagogisen vertaisarvioinnin ja osallistujapalautteiden perusteella oli selkeä rakenne ja laadukas sisältö. Avointen oppimateriaalin kirjasto (aoe.fi) tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta jakaa koulutuskokonaisuudet vapaaseen käyttöön Moodlen omaaville koulutuksen järjestäjille. Tällöin materiaali ei ole kaikkien saavutettavissa, sillä yksittäinen oppija työelämästä tai eläkkeeltä ei pysty suorittamaan koulutusta itsenäisesti. Koulutuksen osia voidaan hyödyntää myös jo olemassa olevissa kontakti- ja verkkokoulutuksissa.
Mitä opimme tästä henkilökohtaisesta digiloikasta, mahalaskusta ja sieltä ylös nousemisesta? Jos koulutuksen aihe on pilkottavissa tarpeeksi pieniin pedagogisesti tyydyttäviin teemoihin, joista voisi kehittää osaamismerkin, tee se. Mikäli osaamista voi kehittää ja osoittaa hyödyntäen H5P-työkalua, aina parempi. Mikäli sinulla on mahdollisuus sisällyttää mukaan vuorovaikutuksellisuutta, VR-simulaatiota ja pelillisyyttä, munit pian kultamunia. Kokemuksemme mukaan Moodlekin taipuu hyvin myös pakopeliksi. Jos vielä muistaisit selkokielen alusta asti, saavutettavuus on saavutettavissasi.
Älä pelkää digiloikkaa tai haastavaa koulutusaihetta. Aina tarvitaan tulevaisuuteen katsojia, innovaattoreita, jotka innostavat tarttumaan niihinkin aiheisiin, joiden tarpeellisuuteen herätään toisinaan liian myöhään. Uudet pedagogiset toimintatavat ja ratkaisut voivat lähentää tutkintoon johtavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta. Digiloikkaa suoritetaan nyt, ota hyöty irti myös käynnissä olevista hankkeista!
Paula Kotivesi
lehtori
KulttuuriOsaaja-hankkeen hankevastaava (TP3)
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Anne-Maria Pöyskö
lehtori
KulttuuriOsaaja-hankkeen asiantuntija (TP3)
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.