Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Vanhanen ja Sanna Ronkainen.

Soten YAMK-tutkintoja käsittelevän kolumnisarjan logo.

Näytön käyttöönottoa suunniteltaessa ja vietäessä käytäntöön tulee aina huomioida ympäristö, johon käytäntöä ollaan viemässä. Kliininen asiantuntija YAMK-opiskelijat harjoittelivat pedagogiikkaa näytön käyttöönoton vahvistamiseksi omalla asiantuntijuusalallaan. Opiskelijat suunnittelivat opiskelijaryhmittäin simulaatioskenaarion, jonka he toteuttivat joko Oamkin SimLab -simulaatioympäristössä tai etänä verkkototeutuksena.

Opiskelijat arvioivat Likert-asteikolla (5=erittäin hyvä – 1=erittäin heikko) pedagogisen osaamisensa simulaatioharjoitusten jälkeen paremmaksi (ka 3,9) kuin ennen simulaatioharjoituksia (ka 2,6). Opiskelijapalautteen (n=23) perusteella oma oppiminen arvioitiin hyväksi uuden tiedon saamisessa pedagogiikasta (ka 4,3), valmiuksissa toteuttaa simulaatioharjoituksia käytännössä (ka 4,6), myönteisempänä käsityksenä kouluttajana toimimisesta (ka 4,4) ja ideoiden saamisessa pedagogiikan hyödyntämiseksi hoitotyön kehittämisessä (ka 4,4).

Opiskelijat aikovat hyödyntää hankkimaansa pedagogista osaamistaan toteuttamalla koulutuksia työpaikoillaan suunnittelemalla, toteuttamalla sekä arvioimalla simulaatiossa tapahtuvaa osaamisen kehittämistä simulaatiopedagogiikan perusperiaatteiden mukaisesti. Osalla opiskelijoista oli kokemusta simulaatioiden vetämisestä työpaikoilla, mutta opintojen myötä heidän ammatillinen osaamisensa vahvistui ja pedagogisen näkökulman esiin nostaminen toi lisää ymmärrystä ja osaamista osaamisen kehittämiseen omassa työssään.

Panostaa enemmän pedagogisiin näkökulmiin kouluttamisessa ja simulaatioiden vetämisessä.

Olen jatkossa tarkempi siitä, että harjoitukset etenevät pedagogisesti oikeaoppisesti, erityisesti debriefingin vetämiseen kiinnitän huomiota.

Debriefingiin sai paljon paukkuja.

Osa opiskelijoista ei ollut aiemmin suunnitellut eikä toteuttanut simulaatioita. Opinnoistaan he saivat rohkeutta ja valmiuksia kehittää myös oman yksikkönsä osaamista simulaatiopedagogiikan keinoin. Myös ymmärrys siitä, että pedagogisella ilmapiirillä voi olla suurempi vaikutus oppimiskokemukseen kuin hienoilla nykyaikaisilla simulaatiotiloilla, vahvistui.

Hyödynnän saatua osaamista ja oppia omassa työssäni sekä opinnoissa ja tulevissa simulaatiotilanteissa.

Aion ottaa simulaatio-opetuksen esille omassa työpaikassani.

Työpaikalla on nyt tämän jälkeen helpompi toteuttaa harjoituksia.

Voi hyödyntää monella osa-alueella.

Voisin esimerkiksi olla järjestämässä simulaatioita työpaikallani.

Pedagogisen osaamisen kehittymisen myötä opiskelijat kokivat myös kehittämisosaamisessaan vahvistumista. Opiskelijat toivat esille muitakin näkökulmia, joihin pedagogisen osaamisen kehittäminen antaa valmiuksia. Positiivisen oppimisilmapiirin jalkauttaminen työyhteisöihin koettiin tärkeäksi.

Työssäni työyhteisössä hyödyllinen osaaminen muiden opettamisessa.

Toivottavasti pääsen kouluttamaan kollegoita joskus.

Työssäni kiinnitän huomiota esimerkiksi opiskelijoiden ohjaamisessa (motivoiva ohjaus, positiivinen näkökulma).

Osa opiskelijaryhmistä toteutti koulutuksen etätoteutuksena Zoom-yhteydellä. Opiskelijat pitivät kokemusta etäopetuksesta arvokkaana muun muassa hyvinvointialueilla järjestettävissä koulutuksissa, joihin osallistujilla on pitkät välimatkat. Koulutuksen myötä opiskelijat innovoivatkin erilaisia etäkoulutuksen mahdollisuuksia myös oman työyhteisönsä näkökulmasta. Maantieteellisesti laajemmalle alueelle koulutuksen pitäminen nähtiin etäkoulutuksen vahvuutena.

Etäsimulaatioita ainakin aion hyödyntää, mikäli haluan tavoittaa mahdollisimman monta toimijaa esimerkiksi eripuolilla maakuntaa.

Kokemus etäopetuksesta toi myös konkreettista, käytännön läheistä osaamista koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen.

Etäryhmäläisiä pystyy hyvin hyödyntämään osana oppimistilannetta, jos heille annetaan selkeä tehtävänkuva.

Kliinisen asiantuntijan on vastattava työelämän kehittämisen osaamistarpeisiin, jotka ovat muuttuvia ja substanssialakohtaisia. Kliininen asiantuntija YAMK-koulutuksessa pedagogiikan harjoitteleminen vastaa näihin tarpeisiin.


Minna Vanhanen, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Valokuvassa Minna Vanhanen.
Minna Vanhanen (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu)

Sanna Ronkainen, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Valokuvassa Sanna Ronkainen.
Sanna Ronkainen (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu)


Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yliopettaja Kati Immonen.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
 Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
 Ruotsalainen Heidi & Kurttila SannaNäyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
 Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
 Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta

– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla