Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.

Digipeda-kolumnisarja logo.

Tämä työkaveri oli ihan tuttu ihminen. Olin palaveerannut hänen kanssaan monet kerrat Teamsissa, usein ihan kameran kanssa. Yhtenä päivänä kun istun samaan lounaspöytään, en tunnista tätä Teams-tuttua vaan alan esitellä itseäni kuin ventovieraalle. Teams on kokonaan oma vuorovaikutusmaailmansa ja lounaspöydän kasvojentunnistus erikseen.

Oulun ammattikorkeakoulusta työelämään siirtyvän opiskelijan pitää osata niin verkkoviestintä kuin vuorovaikutus kasvotustenkin sekä sujuvat siirtymät ympäristöstä toiseen. Työelämä palkitsee sen, jolla on vahvojen digitaitojen lisäksi kykyä kohdata kasvokkain, keskustella, perustella, tulkita sanattomia viestejä ja koskettaa.

Laadukas koulutus vastaa molempiin haasteisiin. Kun digiopiskelu on laadukasta, opiskelijan verkkoviestintätaidot kehittyvät substanssin hallinnan rinnalla. Mitä monipuolisemmin opiskelussa käytetään digitaalisia välineitä, sitä paremmat valmiudet meiltä valmistuneella on viestiä tehokkaasti työelämänsä tulevissa digiympäristöissä, vaikkapa sosiaali- ja terveysalan etäohjaustehtävissä.

Moni kantaa kuitenkin huolta siitä, mitä etäopetus tekee vuorovaikutustaidoille. Miten katsotaan kannustavasti verkossa? Antaako monologi dialogille tilaa? Unohdammeko verkkohiljaiset? Jääkö ahkera etäopiskelija yksinäiseksi?

eAMKin verkkokoulutuksen laatukriteerit nostavat vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen, toisilta oppimisen ja kokemusten jakamisen isoon rooliin. Kun verkko-opetus on laadukasta, se siis vahvistaa myös opiskelijan vuorovaikutusvalmiuksia. Jos opetus tarjoaa ”yhteisöllisen työskentelyn ja tiedon rakentamisen mahdollisuuksia”, ollaan oikean asian äärellä.

Verkko-opinnot on hyvä tilaisuus harjoitella niitä digiviestintätaitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Yhteiskirjoittaminen verkossa vaatii erilaista kirjoitus- ja palautteenantotaitoa kuin yksinäinen raportin tuottaminen. Verkkokeskustelutaidot ja visuaalisen esittämisen taidot ovat työelämässä arvokkaita, puhumattakaan niistä globaalien verkostojen rakentamismahdollisuuksista, jotka verkko avaa.

Korona-ajan siirtymä etäopetukseen näkyy opiskelijapalautteissa mielenkiintoisella tavalla. Valmistuneiden opiskelijoiden vastausten takaa löytyy aika monta etäopetukseen väsynyttä mutta myös sen puoltajia:

Olisin toivonut enemmän opintojaksoilla vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajan välillä, koska verkkoluennot voivat olla puuduttavia välillä.

Koko opiskeluni Oamkissa tuntuu lähinnä kirjekurssilta.

Pandemia-aikana yleistynyt etäopetus on toiminut hyvin, ja sitä voisi mahdollisesti lisätä vaihtoehtoisena opiskelumuotona jatkossakin.

Verkko-opintoja voisi lisätä.

Tähän opiskelijan puutumis- ja väsymisvaaraan on paras vastata laadulla. Laadukkaalla hybridiopetuksellakin on paikkansa, vaikka sana saattaa jo ärsyttää. Kalevan lukijat äänestivät marraskuussa inhokkisanoista, ja TOP10-listalta jostain jaxuhalin hänniltä löytyy hybridikin. Se on selvää, ettei laadukas ”se opetus, jossa osa ryhmästä osallistuu etänä ja osa lähitapaamisessa” onnistu sormia napsauttamalla. Siksi Oamkin hybridiopetusluokille on kysyntää.

Lähiopetuksen painoarvo kasvaa, kun sen määrä vähenee. Lähitapaamisten tähtihetkissä vahvistetaan sitä kasvokkain viestimisen osaamista, jota tarvitaan työelämässäkin, kun siirrytään Teamsista työpaikalle: yhdessä kehittämistä, kohtaamista, keskustelu- ja esitystaitoa, silmiin katsomista, hymyä ja huumoria. Samalla rakennetaan oamkilaista yhteisöllisyyttä.


Tarja Paukkeri

Valokuvassa Tarja Paukkeri.
Tarja Paukkeri (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu)


Kirjoittaja työskentelee Oamkissa Kielikeskuksen yksikönjohtajana.

Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Kurttila Jukka: Digipedagogiikkaa tuetaan, kehitetään ja jalkautetaan yhteistyössä ja koordinoiden

 Laitinen Jyrki: Vanhassa pitäytyminen ei ole kestävä ratkaisu

– Karjalainen Asko: Digioppimisen pitää tuntua hyvältä