Takaisin kokoomateoksen etusivulle

On helppoa todeta se, minkä niin moni muukin on jo tämän vuoden aikana todennut: korona ja kokoontumisrajoitukset ovat muuttaneet vapaa-aikaamme ja työelämää täysin, emmekä voi nauttia kulttuuri- ja urheilutapahtumista kuten ennen. Kulttuurin saralla epidemian aiheuttamat tappiot ovat järkyttävät. Onkin aika silmäillä miten kulttuurialan kulurakenne ja tulot ovat rakentuneet. Esimerkiksi festivaaleja jouduttiin jättää järjestämättä, ja myös useat teatterit ovat lomauttaneet työntekijänsä, joten kuluttajat eivät pääse nauttimaan varsinkaan kotimaisesta viihteestä kuten aiemmin.

Valokuvassa tyhjä teatterikatsomo.
Teattereiden katsomot pysyvät tyhjinä (kuva: Felix Mooneeram/Unsplash.com)

Urheilu on löytänyt uusia ratkaisuja

Urheilu ja kulttuuri tuottavat molemmat elämyksiä kuluttajille.
Jos vertaamme näitä kahta alaa ja niillä nähtyjä ratkaisuja epidemian aikana, on helppo todeta, että erot ovat valtavat. Tälläkin hetkellä urheilussa useat organisaatiot toimivat ja tekevät tulosta, vaikka stadionit ja hallit ovat suljettuna katsojilta. Monet urheiluliigat ovat raportoineet jopa katsojamäärien kasvusta vuoden aikana. NBA ja UFC ovat kertoneet tavoittaneensa huomattavasti enemmän katsojia vuoden 2020 kuluessa, ja sama trendi on jatkunut vuonna 2021.

On huomattavaa, kuinka nopeasti urheiluliitot ja -liigat reagoivat pandemian aiheuttamaan tilanteeseen. He myös etsivät luovia ratkaisuja, joilla pelaajat pääsevät tekemään töitään. Tämän kautta myös kuluttajat ovat voineet seurata tapahtumia kotoa.

Huippusuositun Pohjois-Amerikan koripalloliiga NBA:n viime kausi jouduttiin perumaan vuonna 2020. Tämä aiheutti miljardien dollareiden tappiot, ja 55 000 henkilöä jäi ilman työtä. Kauden peruminen ei koskenut vain pelaajia, vaan myös kaikkia organisaation työntekijöitä stadionin siivoojista lähtien. Joukkueet menettivät myös suuren summan tv- ja sponsorisopimusten tuomista tuloista, koska pelejä ei voitu käydä.

Jotta liigaa voitaisiin jatkossakin pelata, NBA valitsi todella luovan ratkaisun ja panosti e-urheiluun. He aloittivat e-sport-liigan tähtipelaajien kesken, mutta sen lisäksi he palkkasivat e-urheilutähtiä pelaamaan koripalloilijoita vastaan. Myös fanit voivat koota oman joukkueensa ja pelata omassa e-liigassa. Tämän NBA2K-liigan avulla katsojamääriä on pystytty kasvattamaan. Normaalisti kauden aikana on tavoitettu 297 miljoonaa katsojaa, mutta vuonna 2020 tämän artikkelin kirjoitushetkellä katsojia on ollut jo peräti 347 miljoonaa. [1]

Tämä tarkoittaa, että NBA on tavoittanut reilusti uusia katsojia, jotka eivät normaalisti seuraa koripalloa. Menetettyjä tuloja on pystytty tämän avulla korvaamaan noin miljardin verran, mikä tarkoittaa sitä, että liigan joukkueet saavat kausipalkkion normaalisti.

Katsojamäärien nousu on huomattu myös vähemmän suosittujen lajien kohdalla, kuten brasilialaisen jujutsun Suomen mestaruuskisojen kohdalla: kisoja seurasi tänä vuonna yli 3000 henkeä kotoa käsin, kun taas aiempina vuosina katsojia on ollut sekä paikan päällä ja verkossa molemmissa alle tuhat. Puhumme alle 5 000 harrastajan lajista. Ihmiset kaipaavat harrastuksiaan, ja ovat innokkaita seuraamaan tapahtumia poikkeusoloissa kotoa käsin.

Ajatuksia kulttuurialan toiminnasta

Kulttuuri ja urheilu antavat molemmat elämyksiä katsojille, mutta miksi toinen näistä pystyy tuottamaan huomattavasti enemmän digitaalista sisältöä? Jopa stadioneiden ollessa suljettuina urheilu pystyy tuottamaan miljardeja dollareita. Johtuuko tämä siitä, että urheilussa seurat ovat omavaraisia ja niillä on useita tulonlähteitä, kun taas kulttuurin alalla olemme tottuneet vain odottamaan apurahoja tai voimme käyttää saamiamme tukia vain tiettyihin tuotantoihin?

Kulttuurituottajien pitäisi ottaa vastuu siitä, että ihmiset voisivat seurata varsinkin kotimaista kulttuuria myös kotoa käsin. On melko ironista, että me luovan alan ammattilaiset emme kykene luoviin ratkaisuihin saadaksemme kassavirran pyörimään ja toimintaa omavaraisemmaksi. Meillä on nykypäivänä suuri määrä digitaalisia ratkaisuja, joita voisimme hyödyntää.

Ehkä koronan aiheuttama tilanne ravistaa kulttuurialankin hereille, ja pystymme tulevaisuudessa tekemään päätöksiä nopeammin sekä hyödyntämään teknologiaa, jota on tarjolla. Meidän tulisi myös tarkastella sitä, miten kulurakenne luovilla aloilla rakentuu ja tehdä kulttuurialasta mahdollisimman omavarainen, jotta meidän ei tarvitsisi odottaa tukia tai sponsorirahoja, jotka tietyllä tavalla myös rajoittavat luovuutta.

Kotimaisen kulttuurin jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että tuemme kulttuuria tänä vaikeana aikana, jotta pandemian päätyttyä meillä on edelleen paikkoja, joissa voimme nauttia erilaisten kulttuurialojen tuomista elämyksistä. Emme voi pelkästään jäädä odottamaan valtion antamaa elvytyspakettia, josta ei ole vielä edes varmuutta.

Kotimainen teatteri koetuksella

Kotimaiset teatterit ja konserttitalot ovat joutuneet koronarajoitusten vuoksi joko sulkemaan ovensa tai pitämään esitykset rajoitetuille yleisömäärille. Tällä on ollut murskaava taloudellinen vaikutus taidelaitosten toimintaan.

Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kautto kertoi syyskuussa 2020 Ylen haastattelussa, että teatteri tekee noin miljoonan euron tappiot koronarajoitusten vuoksi, eikä pieniä näyttämöitä ole varaa avata. Ensin jouduttiin karsimaan 200 freelance-työntekijän paikat, ja haastattelun aikaan myös vakiohenkilökunta oli lomautettuna ja YT-neuvottelut käynnissä. [2]

Teatterin tiedotuskeskuksen TINFOn mukaan kaikki teatterit Suomessa tekivät koronatoimenpiteiden vuoksi viikossa 1,7 miljoonan euron tappiot, ja kahdessa kuukaudessa summa kasvaa jopa 13,6 miljoonaan euroon (marraskuu 2020). TINFOn laatimien tilastojen mukaan (marraskuu 2020) peruuntuneita esityskertoja oli 3 879, ja toteutuneet 2 959 näytäntöä keräsivät yhteensä 577 545 katsojaa. Edellisvuoteen verrattuna esityskertojen määrä putosi siis 56 %, ja katsojia oli 57 % vähemmän. [3]

Tulojen menetys siis kulttuurialan, etenkin esittävän taiteen työntekijöille on ollut kestämätön. Suomen Näyttelijäliitto ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme ry) arvioivat, että näyttelijöiden osalta tulonmenetyksiä on 5–6 miljoonaa euroa ja 16–20 miljoonaa euroa teatteri-, tanssi-, sirkus-, elokuva- ja tv-tuotannon aloilla työskentelevien osalta.

Emme voi unohtaa myöskään näytelmäkirjailijoita, dramaturgeja sekä kääntäjiä, jotka usein työskentelevät freelancer-sopimuksella, jolloin tulot on sidottu prosenttiosuuksiin lipputuloista.

Ratkaisuksi suoratoisto ja verkkopalvelut myös ulkosuomalaisille?

Saisimme todennäköisesti helpostikin katettua asiakaspaikkojen rajoituksesta johtuvia tappioita sillä, että tarjoamme mahdollisuuden seurata teatteria livenä tai tallenteena kotona milloin katsojalle sopii. Emme myöskään rajoittaisi palveluitamme tiettyyn alueeseen, ikäryhmään tai tulojen perusteella.

TINFOn mukaan 15 teatteria kokeili näytäntöjen live-striimausta kevään 2020 aikana, ja 17 esityskertaa keräsi 21 641 katsojaa. Myös maailmalla on nähty kuinka suosittuja esittävän taiteen tallenteet ja live-striimaukset ovat. Näistä kahdesta tulisikin tehdä osa pysyvää ekosysteemiä myös kotimaisen esittävän taiteen alalle. [4]

Useaa ulkosuomalaista (25–40-vuotiaat) haastatellessa 95 % heistä vastasi, että he kaipaavat tällaisia ratkaisuja ja olisivat valmiita ostamaan vuosittaisen pääsyn palveluun, jotta voisivat seurata kotimaista viihdettä ja kulttuuria. Varsinkin 30–40-vuotiaat kaipaavat teatterin näytelmiä ja suosikkiartistien konsertteja.

Ulkosuomalaisia on yli 1,6 miljoonaa, joten kyseessä on suuri ryhmä, joka on valmis sijoittamaan kohtuullisen summan siihen, että saisi seurata suomalaista kulttuuria kotoa käsin ympäri maailmaa. Myös monet Suomessa asuvat nuoret kertoivat olevansa kiinnostuneita seuraamaan kotimaista kulttuuria kotoa käsin, koska heillä ei ole aina varaa lähteä teatteriin. Jos tarjolla olisi edullinen ratkaisu, he mielellään hyödyntäisivät palvelun. 14,95 euroa kuukaudessa oli heidän mielestään kohtuullinen kuukausittaisesta palvelusta sekä 5,90 euroa yksittäisestä katselukerrasta. Viikoittaisesta palvelusta ollaan valmiita maksamaan 9,90 euroa.

Pay-Per-View on todettu toimivaksi urheilussa, joten miksi emme hyödynnä sitä myös kulttuurin saralla? Mikseivät Tampereen Työväen Teatteri ja muut teatterit hyödynnä mahdollisuutta avata virtuaaliteatteria tai omaa suoratoistoista Pay-Per-View-palvelua? Tämän avulla tuhannet kulttuurinystävät voisivat nauttia näytelmistä kotoa, ja teatterit saisivat tehtyä tulosta. Kuten TINFOn alustavista luvuista jo näemme, on palvelulle selvästi kysyntää.

Teatterit voisivat lisätä esitettävään ohjelmistoon tallenteena myös menneiden vuosien menestysnäytelmiä, jotka ovat jääneet monilta näkemättä, koska heillä ei ole ollut aikaa tai varaa matkustaa toiselle paikkakunnalle katsomaan teatteria.

Myös taidegalleriat voisivat hyödyntää virtuaalikierroksia tehokkaammin sekä tarjota asiakkailleen mahdollisuuden sovittaa tauluja virtuaalisesti omaan kotiin. Tällaiseen käyttöön sopivia sovelluksia on jo useita, ja ne auttavat ostajaa näkemään taideteoksen kotona.

Opiskelijat apuun

Virtuaalisen sisällön rakentaminen ei ole enää tänä päivänä valtava sijoitus, ja usealla paikkakunnalla esimerkiksi kaupunginteatterit voisivat hyödyntää kulttuurituotannon yliopisto- ja AMK-opiskelijoita sekä audiovisuaalisen linjan ammatillisia opiskelijoita.

Nuorilla on varmasti näkemystä sekä kaikki tarvittava osaaminen luoda digitaalista sisältöä. Tässä olisi myös oiva tilaisuus alan opiskelijoille päästä rakentamaan portfoliota ja saada käsitys siitä, millaista elämä projektien täyteisellä kulttuurialalla on.

Tämä lisäisi myös kotimaisten kulttuurialan työntekijöiden verkostoitumista, jota tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa huomattavasti enemmän, jotta kotimainen kulttuuri saadaan elpymään.


Jeremejeff Tiia, opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurituottamisen ja luovan talouden tutkinto-ohjelma (YAMK)

Tötterström Jouko, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö



Lähteet

[1] Perez, P. 2020. Rethinking Live Sports in the Age of COVID-19. The Difffusion Group 16.4. Hakupäivä 3.11.2020. https://www.tdgresearch.com/rethinking-live-sports-in-the-age-of-covid-19/

[2] Alapirtti, S. 2020. Kautto Ylelle: TTT tekee miljoonan tappiot. Aamulehti 14.9. Hakupäivä 12.11.2020. https://www.aamulehti.fi/teatteri/art-2000007585689.html

[3] Koronakevään tuhot teattereissa. 2020. TINFO 19.11. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.tinfo.fi/fi/Koronakevaan-tuhot-teattereissa

[4] Teatterille erävoitto kotisohvasta ja katselulaitteen ruudusta. 2019. TINFO 13.6. Hakupäivä 3.11.2021. https://www.tinfo.fi/fi/Teatterille_eravoitto_kotisohvasta_ja_katselulaitteen_ruudusta