Sain tilaisuuden työskennellä röntgenhoitajana rekrytointiyrityksen kautta Pohjoismaissa keväällä 2018. Minulle tarjottiin röntgenhoitajan keikkatyötä Tukholmasta Södermalmilla sijaitsevasta Södersjukhusetin sairaalasta, joka oli tuttu työpaikka vuosien takaa.
Työskentelin Södersjukhusetin sairaalassa vuosina 2000–2006, ja minusta oli mieluisaa palata sinne keikkatyöhön. Röntgenosaston toiminta ja laitekanta olivat laajentuneet huomattavasti alan nopean teknisen kehityksen ja kasvavan väestön tarpeiden vuoksi. Olin innoissani ja vähän jännittynytkin. Yrityksen kautta keikkahoitajana työskentely vaatii työkokemusta. Työnantaja on yritys, joka hoitaa rekrytoinnin, henkilöstöhallinnolliset tehtävät, asumisen ja matkat työkohteeseen. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin laajasti. Työkohde perehdyttää työntekijän työhön. Potilasturvallisuus, laadukas diagnostiikka ja potilaskeskeinen hoito ovat kaikkien osapuolien ykkösprioriteetti.
Koin työn antoisaksi. Nyt minulla oli tilaisuus käyttää kaikkea vuosien varrella kartuttamaani osaamista, koska työ oli erittäin itsenäistä. Ruotsissa arvostetaan suomalaista koulutusta ja osaamista, ja suomalainen röntgenhoitajakoulutus on hyväksytty Ruotsissa. Työskentely vaatii rekisteröinnin ja laillistamisen ammattihenkilöksi. Socialstyrelsen käsittelee Suomessa koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten anomukset.
Södersjukhuset perustettiin vuonna 1944, ja sen toiminta keskittyy yleisimpien kansantautien tutkimukseen ja hoitoon. Tutkimusta tehdään muun muassa sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä keuhko- allergiasairauksien parissa. Tutkimusta tehdään monipuoleisesti yhteistyössä pääorganisaation Karolinska Institutetin kanssa.
Södersjukhuset on yksi pohjoismaiden suurimmista päivystyssairaaloista. Työntekijöitä on yli 4 500 ja hoitopaikkoja 570. Vuonna 2020 Södersjukhusetillä rekisteröitiin 508 655 avohoitokontaktia ja 48 243 henkilöä sai hoitoa jossain sairaalan yksiköistä. Röntgenyksikössä tehdään monipuolisesti radiologisia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Yli puolet käynneistä on päivystysluonteisia.
Työ suurkaupungissa hetkisessä akuuttisairaalassa vaatii sopeutumiskykyä. Olen kaksikielinen, joten kieli ei tuottanut ongelmia. Kielitaito luo edellytyksen monipuoliseen kommunikaatioon ja näin ollen myös mahdollisuuden laajentaa osaamista. Kielitaito on aina etu, ja usean kielen osaamisen merkitys korostuu työelämässä jatkuvasti.
Mahdollisuus tutustua uuteen työkulttuuriin ja tapaan organisoida terveydenhuollon palveluja tuo uusia työkaluja omaan työhön, antaa varmuutta ja rohkeutta monipuoliseen ammatinharjoittamiseen sekä avaa näkökulmia ammattitaidon kehittämiseen. Se tuo myös rohkeutta tarttua yhteistyömahdollisuuksiin.
Toivon, että voin olla avuksi työyhteisössäni työtehtävissä, jossa tarvitaan sekä suomen että ruotsin kielen taitoa, esimerkiksi yhteistyöhankkeissa kotimaassa ja pohjoismaissa. Aion myös edistää opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja mahdollisuutta laajentaa osaamistaan jo opiskeluaikana.
Opinto- tai harjoittelujakson suorittaminen ulkomailla antaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia uusia ammatillisia, kielellisiä ja sosiaalisia taitoja sekä kykyä toimia erilaisessa kulttuurissa. Samalla opiskelijoiden mahdollisuudet työllistyä paranevat. Monipuolinen osaaminen edistää näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttamista terveydenhuollossa.
Ånäs-Enlund Anna-Maria, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lähteet
[1] Euroopan komissio. 2021. Kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö. Hakupäivä 24.10.2021. https://ec.europa.eu/education/policies/higher-education/mobility-and-cooperation_fi
[2] SÖS. Södersjukhuset. 2021. Välkommen till Södersjukhuset. Hakupäivä 24.10.2021. https://www.sodersjukhuset.se
[3] Turun yliopisto. 2021. Professoriluento Minna Lehtonen. Kaksikielisyys ja aivot. Hakupäivä 24.10.2021. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/kevat-2021/minna-lehtonen
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.