Yhteisöllinen asuminen on yleistynyt viime vuosina myös Suomessa. Tarkasteltaessa ilmiötä koko Euroopan laajuisesti, on se Suomessa vielä melko uutta. Yhteisöllisen asumisen trendin puhutaan tulleen jäädäkseen, joten myös asuinympäristöissä on alettava kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden tukemiseen julkisten ja puolijulkisten tilojen tapaan. Tässä blogitekstissä käsitellään yhteisöllisen asumisen tukemista yhteisörakennuksen suunnittelun näkökulmasta ja perehdytään tehtyihin suunnitelmiin.

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, jossa suunniteltiin ja toteutettiin yhteiskäyttörakennuksen pienoismalli mallinnusohjelmien avulla. Työssä tehtiin tilaohjelman pohjalta vyöhyketason pohjasuunnitelma. Luonnokset tehtiin kahdessa vaiheessa. Luonnos 1 -vaiheessa laadittiin pienoismalli ja luonnos 2 -vaiheessa piirustukset mallinnus- ja visualisointiohjelmilla. Piirustukset laadittiin Archicad 26:lla ja visualisointikuvat Lumion 12.5 Student -ohjelmalla. Työssä perehdyttiin myös yhteisöllisen asumisen ekotehokkuuteen ja elinkaariajatteluun.

Yhteisöllisyys ja yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat välttämättömiä asioita ihmisen elämässä. Yhteisyyden tunne muotoutuu yksilön ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Perinteisesti yhteisöksi mielletään perhe, suku, heimo tai kylä. Nykyään ”heimoja” syntyy esimerkiksi netin virtuaaliyhteisöissä jonkin toiminnan pariin tai saman ajattelutavan tai harrastuksen omaavien henkilöiden välille. [1]

Monet pitävät yksinasumisesta, sen rauhasta ja vapaudesta, mutta kuitenkin samalla yksinäisyys valtaa ihmisten elämiä. Yhteisöllinen asuminen voi olla monenlaista, mutta lähes aina siihen liittyy jotenkin talonsisäistä yhteistä toimintaa ja jonkin verran jakamistaloutta. [2] Yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja kehittää lisäämällä puolijulkisia yhteisiä jaettuja tiloja esimerkiksi taloyhtiöihin ihmisten kohtaamisten lisäämiseksi. Yhteisöllisiä tiloja voivat olla esimerkiksi etätyöskentelytilat, kokoontumis-, leikki- ja kerhotilat, saunaosastot, yhteiskeittiöt sekä kuntoilutilat. Yhteisöllinen asuminen ei siis tarkoita vain yhdessä asumista samassa asunnossa, kuten se yleensä mielletään.

Suunnitelmat

Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella yhteiskäyttörakennus, joka tukisi yhteisöllisyyttä arkkitehtuurin avulla. Suunnitellusta rakennuksesta haluttiin avara ja valoisa, jossa voi viettää muun muassa illanistujaisia, juhlia ja kokouksia ympäri vuoden. Suunnittelussa huomioitiin niin esteettömyys, valon kulku ja pienet lapset kuin ikääntyneetkin. Haluttiin, että rakennuksesta löytyy erilaisia tiloja ja oleskelupaikkoja. Työtiloja suunniteltiin yhteiskäyttöön kaksi ja niissä voi myös majoittaa vieraita. Rakennuksesta löytyy saunaosasto, josta on käynti vilvoitteluterassille.

Pienoismallin avulla rakennukselle saatiin hahmo ja massa sekä tiloista mittakaavaltaan luonnolliset. Ikkunoiden sijoittelulla saatiin erilaisia näkymiä ja tunnelmia. Esimerkiksi lasten leikkitilan ikkuna on lapsen tasolla ja siitä muodostuu näkymä pihalle puutarhaan. Yläreunan ikkunanauhat tuovat valoa läpi rakennuksen ja tekevät katon olemuksesta leijuvan. (Kuvat 1, 2 ja 3.)

Kuva talon pohjapiirustuksesta.
KUVA 1. Pohjapiirustus (kuva: Jenni Myllynen, 2023).
Visualisointi rakennuksesta.
KUVA 2. Visualisointikuva rakennuksen pohjoispuolelta. Iso ulokkeellinen puuverhoiltu ikkuna tehtiin leikkitilaan lapsen tasolle. Pitkät ikkunanauhat keventävät rakennuksen korkeaa massaa. Rimoitukset julkisivussa sekä sisäänkäynnin käytävämäinen katos luovat kontrastia valkoiselle rappaukselle. (Kuva ja mallinnus: Jenni Myllynen, 2023.)
Visualisointi rakennuksesta.
KUVA 3. Rakennuksen eteläpuolella työhuoneiden kohdalla on tiiliverhous, joka elävöittää ja rikkoo rakennuksen muuten pelkistettyä tyyliä. (Kuva ja mallinnus: Jenni Myllynen, 2023.)

Työn tulokset

Rakennus suunniteltiin kuvitteellisesti Oulun asuntomessualueelle neljän pientalon tontille. Lisäksi perehdyttiin yhteiskäyttörakennuksen toimivuuteen elinkaarinäkökulmasta.

Rakennuksesta on pyritty suunnittelemaan monikäyttöinen, muuntojoustava ja arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus (kuva 4). Työ esiteltiin opinnäyteseminaarissa, ja esiin nousivat seuraavat kysymykset: Jos yhteiskäyttörakennus ei olekaan toimiva konsepti, miten siitä irtaannutaan? Miten rakennukselle löydetään uusi käyttötarkoitus?

Visualisointi rakennuksen eteisaulasta.
KUVA 4. Rakennuksen eteisaula sisäänkäynniltä päin visualisoituna (kuva ja mallinnus: Jenni Myllynen, 2023).

Myös rakennuksen elinkaarta ja ekotehokkuutta mietittiin. Tulevaisuudessa rakennuksen voisi muuttaa esimerkiksi asuinkäyttöön tai toimistotiloiksi. Esimerkiksi vaikka saunaosasto onkin tilava, se ei olisi liian suuri asuinkäytössäkään. Pukuhuoneen voi muuttaa helposti kodinhoitohuoneeksi.


Jenni Myllynen
Opiskelee rakennusarkkitehdiksi Oulun ammattikorkeakoulussa

Kai Tolonen
lehtori
Tekniikka
Oulun ammattikorkeakoulu

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Myllynen, J. (2023). Yhteisöllisyyden vahvistaminen arkkitehtuurin avulla. Yhteiskäyttörakennus Oulun Hartaanselänrannan Lehtokylän pientaloalueelle [opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534278

Lähteet

[1] Sitra. (2023). Yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys ruokkii uusia toimintatapoja. https://www.sitra.fi/aiheet/yhteisollisyys/

[2] Osváth, J. (25.10.2017). Yhteisöllinen asuminen: trendi, joka on tullut jäädäkseen. Sato verkkojulkaisu. https://www.sato.fi/fi/kotona/kotikulmat/yhteisollinen-asuminen-trendi-joka-on-tullut-jaadakseen/18333619

Post Views: 222