Hoitotyön opintoihin sisältyvä käytännön harjoittelu tukee opiskelijan valmiuksia kehittyä sairaanhoitajan ammattiin hoitotyön asiantuntijaksi. Opettajan roolilla opiskelijan ohjaajana on merkittävä vaikutus harjoittelun onnistumiseen. Kyselytutkimuksessa selvitettiin hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia opettajalta saadusta ohjauksesta.
Suomessa hoitotyön opinnot ammattikorkeakoulussa ovat kokonaisuus, johon sisältyy sekä teoreettisia opintoja että käytännön harjoittelua. Sairaanhoitajan ammatissa käytännön taitojen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja opintoihin sisältyvät harjoittelut antavat valmiuksia toimia sairaanhoitajan ammatissa itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana [2]. Hoitotyön opettajan tehtävänä on hoitotyön oppimisen tukeminen sekä teoriaopinnoissa että käytännön harjoitteluissa. Opettajan rooli opiskelijan harjoittelun ohjaamisessa on merkittävä ennen harjoittelun alkua ja harjoittelun aikana. [3]
Ammattikorkeakouluille laaditut terveysalojen harjoitteluiden laatusuositukset kuvaavat opettajan roolia eri vaiheissa. Näiden suositusten tavoitteena on varmistaa opiskelijan laadukas harjoittelu, yhtenäistää harjoitteluprosessia, taata harjoitteluun liittyvien tehtävien läpinäkyvyys opiskelijan, opettajan ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta, tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ja jatkuvaa oppimista sekä sujuvoittaa koulutuksen ja harjoittelupaikan välistä yhteistyötä opiskelijan ohjaamisen kannalta. [4]
Hyvä ohjaus on jokaisen opiskelijan perusoikeus, ja ohjausta annetaan yhteistyönä niin koulun kuin harjoittelupaikankin toimesta. Jotta opiskelija saa parhaan mahdollisen tuen harjoitteluunsa, tulee ohjauksen olla laadukasta ja oppilaan yksilöllisiä tavoitteita parhaiten tukevaa. Hyvä ohjaus tukee oppimisen ja kehittymisen prosessia, joka taas auttaa ohjattavaa tuottamaan uusia näkökulmia, ratkaisuja ja kannanottoja. [5] Opettajan tarjoaman ohjaukseen liittyviä kokemuksia harjoittelun aikana on tutkittu suhteellisen vähän, kun taas harjoittelupaikan toteuttamaa ohjausta on tutkittu enemmän.
Opinnäytetyönä tehdyssä kyselytutkimuksessa [6] haluttiin selvittää, mitä opiskelijat ajattelevat opettajalta saamastaan harjoittelun ohjauksesta ja miten sitä voisi kehittää.
Kyselytutkimuksen avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Millaisena hoitotyön opiskelijat kokevat opettajiltaan saamansa ohjauksen opintoihinsa kuuluvien harjoitteluidensa aikana?
- Millaisia odotuksia ja kehitysideoita opiskelijoilla on opettajan kanssa käytyihin ohjauskeskusteluihin liittyen?
Kutsu vastata kyselyyn lähetettiin sähköpostitse niille Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten kampuksen hoitotyön opiskelijoille, jotka olivat aloittaneet opintonsa syksyn 2021 jälkeen, kuitenkin viimeistään syksyllä 2023 (N=174). Rajaamalla kohderyhmä opintojen aloitusajankohdan perusteella varmistettiin, että vastaajaryhmän opintoihin on sisältynyt jo vähintään yksi käytännön hoitotyön harjoittelu ja näin vastaajilla on kokemusta opettajan roolista harjoitteluun liittyen. Sähköpostikutsu ja muistutukset vastata kyselyyn lähetettiin yhteensä kolme kertaa kahden viikon kuluessa. Aineisto kerättiin Webropol-lomakkeella. Kyselylomake sisälsi yhden monivalintakysymyksen ja neljä avointa kysymystä. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin ja teemoitettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia mukaillen [7] [8].
Opiskelijat arvostavat tukea ja kannustusta
Kyselyyn vastasi yhteensä 21 hoitotyön opiskelijaa, joista 43 prosenttia oli toisen vuoden opiskelijoita, 33 prosenttia kolmannen vuoden opiskelijoita, 19 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 5 prosenttia neljännen vuoden opiskelijoita.
Kokemukset opettajilta saadusta tuesta jakautuivat kahteen ryhmään, joista toiseen sisältyvät kokemukset opettajan roolin hyödyllisyydestä ja toiseen taas kokemukset roolin hyödyttömyydestä. Suurin osa vastaajista koki, että opettajasta ja tämän roolista on hyötyä opiskelijalle ennen harjoittelua tai sen aikana.
Harjoittelun ohjauksen hyödyllisyyden osalta esiin nousi viisi eri teemaa, jotka olivat 1) ohjauksen aiheet ja sisällöt, 2) kokemus siitä, että on joku, joka huolehtii opiskelijasta, 3) opettajalta saatu tuki ja kannustus, 4) tieto siitä, että opettaja on tarvittaessa apuna ja 5) yksilöllinen kokemus ohjauksen oikeasta ajankohdasta. Pieni osa vastaajista koki, ettei opettajan roolista ole hyötyä eikä merkitystä harjoitteluun liittyen (kuvio 1).
Tärkeinä aiheina koettiin harjoittelun käytäntöihin liittyvät tekijät kuten opettajalta saadut selkeät aikataulut harjoitteluun liittyen sekä ohjeistuksen siitä, miten harjoittelu rakentuu. Opettajan apua kaivattiin myös harjoittelun sisällön ja arviointikriteerien selkeyttämiseen sekä harjoitteluun sisältyvien tehtävien ohjaukseen.
Käytännön asioissa neuvomisen,
kuten harjoittelun oppimistehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien asioiden ohjaamisen. (Vastaaja 10)
Erityisen merkittävään rooliin vastauksissa kokemuksiin liittyen nousivat opettajalta saatu tuki ja kannustavat kommentit, joita vastaajat kaipasivat myös ohjauskeskusteluiden ulkopuolella esimerkiksi viestillä lähetettäväksi.
Noin puolet kyselyyn vastanneista ei osannut nimetä yhtään asiaa, joka ei toimisi ohjauskeskusteluissa. Vastauksissa kuitenkin toivottiin vapaamuotoista keskustelua sen sijaan, että ohjauskeskustelu käytiin lomakkeen tai arviointikaavakkeen mukaisesti.
Vain papereista luku arvioinnin suhteen.
Sama dokumentti palautetaan Moodleen, joten
miksi se pitää käydä myös puhelimitse läpi,
jos ei muuta keskustelua ole loppuarvioinnissa. (Vastaaja 21)Välillä arviointikaavake on hyvin jäykkä
eikä vastaa käytäntöä juurikaan ja keskustelu
mennään kohta kohdalta läpi. (Vastaaja 15)
Opiskelijat kaipaavat yksilöllisiä ohjausratkaisuja ja aitoja kohtaamisia
Opiskelijoita pyydettiin kertomaan odotuksiaan ja kehitysideoitaan opettajalta saatavasta ohjauksesta käytännön harjoitteluissa. Vastaajat esittivät monipuolisesti erilaisia ajatuksia, jotka jakautuivat kuuteen eri teemaan. Teemat olivat 1) harjoittelupaikan varaaminen, 2) harjoitteluun valmistautuminen, 3) ohjeet ja neuvot, 4) emotionaalinen tuki, rohkaisu ja kannustus, 5) ohjauksen toteutustavat ja joustavuus ja 6) harjoittelun arviointi (kuvio 2).
Monet opiskelijat toivoivat yksilöllistä ohjausta ja joustavuutta jo harjoittelupaikan varaamiseen ja harjoitteluun valmistautumiseen. Apua kaivattiin harjoittelun konkreettisten tavoitteiden asettamiseen ja harjoittelun tehtäviin.
Toivoisin harjoitteluihin liittyen enemmän
joustavuutta, Pohde on pienentänyt palveluita
raa’alla kädellä ja harjoittelupaikkoja on todella tiukassa saada muualta kuin Oulusta tai Oulaisissa. Toivoisin siis enemmän tukea opettajilta ja koululta paikkojen hankkimiseen, kerrottaisiin eri vaihtoehdoista, mahdollisesti joustavammin saisi valita oman mielenkiinnon kohteen mukaan paikkoja. (Vastaaja 19)
Harjoittelun aikana opettajalta erilaisiin asioihin ja tilanteisiin saadut ohjeet ja neuvot olivat monelle vastaajalle tärkeä asia. Myös emotionaalisen tuen tarve ja merkitys nousi esiin useammassa vastauksessa. Samaan aiheeseen liittyen vastaajat toivoivat, että opettaja tarjoaisi mahdollisuuden keskustella erilaisista mieltä painavista asioista tarpeen mukaan ennalta sovittujen ohjauskeskusteluiden ulkopuolellakin.
Henkistä tukea ei välttämättä harkkapaikassa saa,
niin olisi hyvä, jos opettaja ottaisi sen roolin.
(Vastaaja 2)Ihan vaan mahdollisuus avautua. (Vastaaja 7)
Opettajan rooli kannustajana harjoittelun suorittamisessa koettiin vastaajien keskuudessa tärkeänä. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan opettajalta saatu kannustus auttaisi vahvistamaan opiskelijan omaa kokemusta harjoittelussa pärjäämisestä.
Kannustavaa, että opiskelija uskoo,
että pärjää harjoittelussa. Paremmin oppii asioita,
kun tsempataan. Neuvoja myös aina tarvitsee. (Vastaaja 8)
Kyselyyn vastanneista opiskelijoista muutama toivoi, että opettaja voisi joskus vierailla harjoittelupaikalla. Silloin opettajalta saatu ohjaus ja tuki voisivat tuntua konkreettisemmalta. Muita toiveita ohjaustavan suhteen ei noussut esiin, mutta opiskelijoille on selvästi tärkeää, että heillä on tarvittaessa mahdollisuus ottaa yhteyttä opettajaan harjoittelun aikana. Niin ohjaus- kuin arviointikeskusteluiden osalta opiskelijat toivoivat opettajilta joustavuutta keskustelun sisältöön eli keskusteluita ei toivota käytävän lomakkeeseen tai kaavakkeeseen perustuen, vaan keskusteluiden toivottaisiin olevan yksilöllisemmin kohdennettuja.
Kaipaisin opettajalta joustavuutta keskusteluun,
harjoittelupaikat ovat harvassa ja joudutaan
tekemään harjoitteluita erilaissa ympäristöissä, joten olisi hyvä, jos keskustelut ja arvioinnit, tavoitteet mietittäisiin, kuinka niitä konkreettisesti voidaan tehdä näissä muissakin paikoissa. (Vastaaja 15)
Vastauksissa nousi esiin myös toive siitä, ettei harjoittelujakso sisältäisi liikaa tehtäviä kuormittamaan harjoittelua. Opiskelijalla olisi tällöin enemmän voimavaroja keskittyä oppimaan asioita käytännössä sen sijaan, että harjoitteluajan ulkopuolella pitäisi vielä keskittyä kirjallisiin tehtäviin. Lisäksi toivottiin sitä, että joitain harjoittelussa hankittavia taitoja voisi kartuttaa koululla, koska aina opiskelijan saama harjoittelupaikka ei ole kaikkia kriteerejä täyttävä. Tämä voisi helpottaa harjoittelupaikan hankkimisesta koettavaa stressiä.
Valtaosa koki opettajan yksilöllisen tuen hyödylliseksi
Kyselytutkimuksessa kerättyjen vastausten perusteella voitaneen todeta, että opiskelijoiden kokemukset opettajan kanssa harjoittelun aikana käydyistä ohjauskeskusteluista olivat pääosin myönteisiä ja niitä pidettiin enimmäkseen hyödyllisinä. Opettajan rooli koettiin usein tärkeäksi, ja roolin merkittävimmäksi asiaksi nousivat opettajan joustava tavoitettavuus sekä tuki mahdollisissa ongelmatilanteissa. Monet esitetyistä kehitysideoista olivat sellaisia, jotka toisten vastaajien mukaan jo toteutuivat, kuten tuki, kannustus sekä erilaiset ohjeet ja neuvot.
Selkeästi merkityksellisenä teemana korostui yksilöllinen kohtaaminen kaikessa harjoitteluun liittyvässä alkaen harjoittelun suunnittelusta ja harjoittelupaikan varaamisesta aina ohjauskeskustelujen sisältöihin ja toteuttamistapoihin. Osa opiskelijoista kaipasi selvästi enemmän tukea ja yhteydenpitoa kuin toiset, ja myös keskustelujen aikataulutuksen ja sisällön tarve oli yksilöllinen. Yksilöllisyys on nostettu omaksi tavoitteekseen myös terveysalan verkoston laatusuosituksessa [4]. Laadukas ohjaus työharjoitteluissa voi parhaimmillaan edesauttaa opiskelijan urasuunnitelmia ja sujuvaa siirtymistä työelämään opintojen päätyttyä [9].
Yksilöllisyyden, henkilökohtaisen kohtaamisen sekä tuen ja kannustuksen merkitys on tärkeää pitää mielessä varsinkin nyt, kun opetuksen ja ohjaamisen toimintoja viedään enenevissä määrin verkkoon. Vaikka monille ohjaus voi olla sopivaa ja riittävää sähköpostiviestein toteutettunakin, on tärkeää, ettei niitä opiskelijoita unohdeta, joille esimerkiksi kasvokkain tapahtuva kohtaaminen on tärkeää. Yksilöllisyyden toteuttamiseksi olisi tärkeää pohtia sitä, miten kunkin opiskelijan yksilölliset tarpeet saadaan selville ja kuinka tarpeisiin vastaamiseksi voidaan ennalta suunnitella sopivia toimintatapoja.
Jatkossa voisi olla hyödyllistä tarkastella sitä, mitä kaikkea yksilöllisyys harjoittelun ohjauksessa konkreettisesti voisi tarkoittaa, miten yksilöllisyys toteutuu ja millaisia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulun opettajilla on toteuttaa joustavaa ja yksilöllistä ohjausta opiskelijoille käytännön harjoitteluiden aikana.
Anu Jaara
Valmistunut sairaanhoitajaksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun hoitotieteen tutkinto-ohjelmasta
Anne Hannus
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Kirsi Myllykangas
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Jaara, A. (2024). Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia harjoitteluiden ohjauskeskusteluista opettajan kanssa [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Hoitotyön tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314667
Lähteet
[1] Midjourney. (2024). Nursing student and her teacher. Simple illustration [kuva]. Midjourney. https://www.midjourney.com/home
[2] Opintopolku. (2024). Sairaanhoitaja (AMK). https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000000249
[3] Salminen, L., Koivula, M., & Saaranen, T. (2023). Hoitotieteen didaktiikasta kohti terveyspedagogiikkaa. Teoksessa T. Saaranen, M. Koivula, H. Ruotsalainen, C. Wärnå-Furu & L. Salminen (toim.), Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma.
[4] Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston laatusuositus -työryhmä, Jokelainen, M., Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Kylmälä, A., Lehtola, K., Ritsilä, J., & Suua, P. (2020). Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Savonia-amk. https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf
[5] Työterveyslaitos. (2024). Mitä on hyvä ohjaus?
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/kehita-tyota-verkossa-vuorovaikutteinen-kehittaminen-tekoalyn-tuella/mita-hyva-ohjaus
[6] Jaara, A. (2024). Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia harjoitteluiden ohjauskeskusteluista opettajan kanssa [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314667
[7] Kylmä, J., & Juvakka, T. (2007). Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy.
[8] Kyngäs, H. (2020). Inductive content analysis. Teoksessa H. Kyngäs, K. Mikkonen & M. Kääriäinen (toim.), The Application of Content Analysis in Health Research (s. 23–30). Springer Nature Switzerland AG 2020. https://doi.org/10.1007/978-3-030-30199-6
[9] Opetushallitus. (2023). Hyvän ohjauksen kriteerit. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Hyv%C3%A4n%20ohjauksen%20kriteerit_0.pdf
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.