Tietomallinnus on ollut Suomessa käytössä jo vuosia niiltä osin kuin sitä on haluttu hyödyntää. Eduskunta on 1.3.2023 hyväksynyt ilmastonmuutoksen torjunnan ja rakentamisen digitalisaatiota edistävän rakentamislain. Uusi rakentamislaki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvää toimittamaan rakennusvalvonnalle hanketta koskevat suunnitelmat ja erityissuunnitelmat tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa. Tästä johtuen tietomallinnus tulee lain nojalla osaksi rakennusalan ammattilaisten arkea, mutta myös rakennusvalvontojen on vastattava muutokseen. Lakimuutos edellyttää sekä luvanhakijalta että rakennusvalvontaviranomaiselta ohjelmistoresursseja tietomallien vastaanottamiseen ja kykyä käsitellä tietomalleja.

Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025 [1]. Sen 61 §:n mukaan rakentamislupaa haettaessa hankkeen rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijoiden tulee toimittaa hanketta koskevat rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat rakennusvalvontaviranomaiselle tietomallimuodossa tai muuten koneluettavassa muodossa. IFC eli Industry Foundation Classes on yleinen tietomallinnuksen kaava ja yleinen tietomallien käsittelyohjelmien tukema tiedostomuoto. Kyseessä on jatkuvasti kehittyvä, kansainvälinen tiedonsiirtostandardi. Sen kehityksestä vastaa BuildingSmart [2].

Suomessa IFC-formaatti on hyväksytty arkistoitavaksi tiedostomuodoksi [3] ja se onkin yleisesti käytetty tietomallintamisen muoto. Rakennuksen IFC-tietomalli voi sisältää tietoa esimerkiksi rakennuksen materiaaleista ja sen käyttötarkoituksesta tai sitä voidaan havainnoida visuaalisesta näkökulmasta, suunnittelijan tai asiakkaan tarpeiden mukaan [4].

Muuttuva lainsäädäntö tulee vaikuttamaan suunnittelijoiden totuttuihin työmenetelmiin, mutta myös kuntien rakennusvalvontoihin. Jotta rakennuslupa voidaan myöntää tietomallin perusteella, kunnilla on oltava valmiudet vastaanottaa ja käsitellä tietomalleja. Tämä vaatii ohjelmisto- ja laitteistohankintoja ja henkilökunnan kouluttamista. Sama pätee myös alan suunnittelijoihin.

Vaikka rakennuslupahakemuksen oikeanlainen täyttäminen on hankkeeseen ryhtyvän vastuulla, hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen on vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin tai pyrittävä ohjaamaan asiakas toimivaltaiselle viranomaiselle. Tietomallinnukseen perehdytetty rakennusvalvontaviranomainen voi vastata tietomallinnusta koskeviin kysymyksiin niin, että asiakaspalvelu voidaan toteuttaa sujuvasti ja laadukkaasti.

Tietomallipohjaisen rakennuslupaprosessin kehitystyö Oulun rakennusvalvonnassa

Oulun rakennusvalvonnalle on toimitettu jo rakennuksen IFC-tietomalleja esimerkiksi ennakkoneuvontaa varten. Trimblen tarjoama Oulun rakennusvalvonnan sähköinen asiointipalvelu, tuttavallisemmin ePermit, pystyy vastaanottamaan IFC-tiedostoja rakennusluvan liitteeksi, mutta niiden sisältöä se ei vielä lue rakennuslupahakemukselle.

Oulun rakennusvalvonta on ollut mukana RAVA3Pro-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää rakennuslupaprosessin digitalisaatiota ja automatisoitua prosessia [5]. Hankkeessa määritellään rakennuslupaprosessin vaiheet, jotka voidaan läpiajaa digitaalisesti automatisoituna sekä kaikille kunnille yhteinen standardoitu tarkastussäännöstö.

Hankkeessa määriteltiin IFC-tietomallille tietosisältövaatimukset, joiden mukaan rakennuslupahakemukselle saadaan luettua hankkeen RH1- ja RH2-lomaketiedot suoraan IFC-tietomallista. Tällä edistetään tietomallien hyödyntämistä rakennuslupaprosessissa ja kehitetään automatisoitua rakennuslupaprosessia. Oulun rakennusvalvonnassa tehtiinkin tiivistä yhteistyötä Trimblen ohjelmistokehittäjien kanssa, jotta RH1- ja RH2-lomaketiedot saatiin luettua sähköiselle rakennuslupahakemukselle. Päivitetty asiointipalvelu, viralliselta nimeltään Asiointi.fi – rakennusvalvonta, avataan tulevaisuudessa julkiseksi palveluksi.

Oulun rakennusvalvonnassa päätettiin suunnittelijoille luoda ohjeistus siitä, miten rakennushankkeen RH1- ja RH2-lomaketiedot lisätään IFC-tietomalliin, josta ne voidaan automatisoidusti lukea sähköiselle rakennuslupahakemukselle. Ohjeistuksella tuetaan lomaketietojen osalta sujuvaa siirtymistä tietomallipohjaiseen rakennuslupaprosessiin. Ohjeistuksissa päädyttiin keskittymään kahteen suosittuun mallinnusohjelmaan (Revit ja Archicad), joiden osalta tutkittiin IFC-tietomallintamisen periaatteita sekä sitä, miten tietoa tulisi malliin syöttää.

Ohjeistuksen laatimisen ohella tutustuttiin laajalti IFC-tietomallinnuksen periaatteisiin ja ohjelmistojen yksilöllisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena oli luoda selkeä ja yksinkertainen ohje, jota on helppo noudattaa riippumatta lukijan tietomallinnuksen lähtötaitotasosta. Suunnitteluohjelmista pyrittiin löytämään keinoja, miten lomaketietojen lisäämisen lisäksi tiedonhakua voitaisiin automatisoida ja näin ollen säästää suunnittelijoiden manuaalista työtä.

Oulun rakennusvalvonnassa laadituissa ohjeistuksissa esitetään vain yksi tapa, miten RH1- ja RH2-lomaketiedot voidaan asettaa IFC-tietomalliin, joten suunnittelijat voivat käyttää itselleen tuttua tapaa tai hyödyntää Oulun rakennusvalvonnan tarjoamaan ohjeistusta lomaketietojen lisäämiseen. Ohjeistukset julkaistaan lopullisena versiona, kun tietomalleja koskevat säädökset on julkistettu ja sähköinen asiointipalvelu pystyy lukemaan tietoa IFC-tietomallista sähköiselle rakennuslupahakemukselle. Koska RAVA3Pro-hankkeessa määritellyt tietosisältövaatimukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaiset, ohjeistuksia voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.

Rakennusten tietomallien hyödyntämisen kehitystyötä on Oulun rakennusvalvonnassa tehty myös muuten kuin tietomallipohjaisen rakennuslupahakemuksen suhteen. Ympäristötalon CAVE-tila on varustettu suomalaisen Collaprime-yhtiön koko seinän laajuisella PowerWall-kankaalla, joka mahdollistaa tietomallin havainnoinnin suurelta näytöltä. Tietokoneelta kahden projektorin avulla seinälle heijastettua kuvaa voidaan havainnoida 3D-näkymässä kaksiulotteisena kuvana tai 3D-lasien avulla 3D-stereonäkymässä (kuva 1).

Valokuva huoneesta, jossa neuvottelupöytä ja sen takana valkokankaalle heijastettu kuva kerrostalosta.
KUVA 1. Rakennuksen IFC-tietomalli 3D-stereonäkymässä PowerWall-kankaalla (kuva: Hilla Rusanen).

CAVE-tilassa tietomallia voidaan havainnoida visuaalisesta näkökulmasta, esimerkiksi ennakkoneuvontaa tai käyttäjänäkemyksiä varten. Projektorien kautta seinälle voidaan luoda heijastettu näkymä rakennuksesta, jonka kuvasuhde on 1:1. Näin luodaan rakennuksen digitaalisen kaksosen avulla käyttäjälle realistinen vaikutelma tulevasta hankkeesta. Näin käyttäjäkuntaa koskevat ongelmat voidaan havaita jo suunnitteluvaiheessa. Valmiissa kohteessa havaitut ja korjattavat ongelmakohdat tuovat lisäkustannuksia hankkeelle. CAVE-tilan avulla rakennushankkeiden tietomalleja voidaan tutkia myös kaupunkikuvallisesta näkökulmasta esimerkiksi kaupunkimallin avulla.

RH1- ja RH2-lomaketietojen asettaminen IFC-tietomalliin

Osana RAVA3Pro-hanketta laadittiin tietosisältövaatimukset rakennuvalvonnoille toimitettavasta IFC-tietomallista. Tietosisältövaatimukset omistaa RAVA3Pro, ja ne julkaistaan myöhemmin viimeisteltynä ja virallisella nimellään. Tietosisältövaatimuksissa määriteltiin IFC-tietomallille ominaisuusjoukot (PropertySet), ominaisuudet (Parameter/Property) sekä niille joko koodiperäiset tai itse määriteltävät tiedot. RAVA3Pro:n mukaiset RH1- ja RH2-lomaketiedot sisällytetään IfcSite-, IfcBuilding- ja IfcSpace-kokonaisuuksille (kuvio 1).

IFC-mallinnus.
KUVIO 1. RAVA3Pro-tietosisältöjen jakautuminen IFC-kokonaisuuksille.

Vaikka IFC-tietomallinnuksen periaate mallinnusohjelmien välillä on sama, riippuu ohjelmasta, miten tietoa syötetään tietomalliin. IFC-tiedon sisällyttäminen malliin on osa ohjelman yksilöllistä käyttöjärjestelmää. Tietojen täytyy kuitenkin noudattaa samaa polkua, mikä on määritelty RAVA3Pro-tietosisältövaatimuksissa.

Taulukossa 1 on esimerkki, mitä polkua noudattaen rakennuksen kerrosluku haetaan IFC-tietomallista sähköiselle rakennuslupahakemukselle. Kansainvälisistä IFC-parametreistä eroten RAVA3Pro-hankkeessa määritellyt ominaisuusjoukot ja ominaisuudet on nimetty suomen kielellä. Tästä johtuen nämä ominaisuusjoukot ja ominaisuudet pitää lisätä mallinnusohjelmiin niin sanottuina mukautettuina ominaisuusjoukkoina (Custom PropertySet). Ominaisuudelle annetaan nimi ja tyyppi, jolloin sille voidaan antaa suunnitteluohjelmassa arvo.

TAULUKKO 1. Esimerkki ominaisuustietomääritelmistä RAVA3Pro-hankkeen mukaisesti.

OminaisuustietoRakennuksen kerrosluku
RAVA IFC EntityIfcBuilding
RAVA PropertySetFI_RH1
RAVA PropertyRakennuksenKerrosluku
RAVA IFC Data TypeIfcPositiveInteger
Esimerkkiarvo3
Standard IFC EntityIfcBuilding
Standard IFC PropertySetPset_BuildingCommon
Standard IFC Property/AttributeNumberOfStoreys
Standard IFC Data TypeIfcInteger


Vaikka jokainen hanke on yksilöllinen ja vaatii suunnittelijalta hanketietojen kirjaamista joko rakennuslupahakemukselle tai tietomalliin, voidaan joitain hanketietoja automatisoida tietomallissa. Esimerkiksi laajuustietoja voidaan sisällyttää IFC-tietomalliin suunnitteluohjelmien laajuustietokomponenteilla, eikä niitä tarvitse itse manuaalisesti laskea. Kun rakennus muuttuu ja laajuustietokomponentteja muokataan mallin mukaan, laajuustiedot päivittyvät automaattisesti tietomalliin.

Myös esimerkiksi asuinhuoneistotietoja voidaan automatisoida tietomalliin. Kun suunnitelmaprojektissa asuinhuoneiston tyypiksi valitaan 3h+kt+kph+parveke/terassi, voidaan päätellä, että huoneiston tietoihin voidaan automaattisesti lisätä huoneluku (3h), keittiötyyppi (keittotila) ja varusteet (wc, amme/suihku, parveke/terassi ja lämmin vesi) (kuvio 2), josta ne luetaan sähköiselle rakennuslupahakemukselle. Näin hyödynnetään IFC-tietomallin automatisoitua tiedonhakua rakennuslupaprosessissa.

Kuvio, jossa asuinhuoneiston tiedot on päätelty huoneistotyypin mukaan edellä olevan tekstin mukaisesti.
KUVIO 2. Asuinhuoneiston tietojen päätteleminen huoneistotyypistä.

Rakentamislain vaikutus rakennuslupaprosessiin

Uusi rakentamislaki herättää eriäviä näkemyksiä suunnittelijoiden keskuudessa. Se koetaan odotettuna askeleena rakennusalan digitalisaation hyödyntämisessä, mutta se nähdään myös hyvin keskeneräisenä prosessina. Edelleen tietomallinnus on joillekin alan ammattilaisille täysin tuntematon aihe, kun taas osassa kunnista tietomallipohjainen rakennuslupaprosessi on arkipäivää.

Epäilemättä on selvää, että tietomallinnusta koskevia lain asettamia vaatimuksia on täsmennettävä asetuksilla ja lakimuutos vaatii säädyllisen siirtymäajan. Lakimuutos tuo laajalti uusia vaatimuksia alalle, joten niihin kannattaa reagoida palanen kerrallaan. Lakiin pohjautuva tietomallinnus avaa myös mahdollisuuksia uusille työtehtäville ja markkinaraon ohjelmistojen kehittäjille ja tietomallintamisen palvelua tarjoaville.

Tällä hetkellä RH1- ja RH2-lomaketietojen lukeminen perustuu tekstipohjaiseen tietoon. Tietoa syötetään IFC-tietomalliin pääasiassa käsin ja koodeista luettava tieto vaatii sen, että tiedot on kirjattu ilman kirjoitusvirheitä. RH1- ja RH2-lomaketietojen lisääminen IFC-tietomalliin voidaan kokea sekä kuormittavan että helpottavan suunnittelijoiden työtä.

Toisaalta kun tarkastellaan tietomallien hyödyntämistä laajemmin, IFC-tietomallien tarkasteluohjelmilla voidaan laajalti helpottaa ihmisen tekemää manuaalista työtä. Esimerkiksi Solibrilla suunnittelija voi tarkistaa suunnitelmastaan rakentamista koskevien lainmukaisuuksien toteutumisen. Solibriin voidaan luoda myös säännöstö, joka tarkistaa sisältääkö IFC-tietomalli kaikki tarvittavat RH1- ja RH2-lomaketiedot.

Ehkä tulevaisuudessa suunnittelija voi itse myöntää itselleen rakennusluvan. Tietomallien hyödyntäminen on kuitenkin alati kehittyvä aihe ja vaatii monen osapuolen yhteistyön ja vaatimusten valtakunnallisen yhtenäistämisen, jotta kaikki voivat hyötyä rakennusalan digitalisaatiosta.


Hilla Rusanen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmassa

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Rusanen, H. 2023. IFC-tietomallin hyödyntäminen rakennuslupaprosessissa. RH1- ja RH2-lomaketietojen lisääminen Oulun rakennusvalvonnalle toimitettavaan IFC-tietomalliin. Oulun ammattikorkeakoulu. Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135979

Lähteet

[1] Ympäristöministeriö. (2023). Tietoa lakiuudistuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu. https://mrluudistus.fi/tietoa-lakiuudistuksesta/

[2] BuildingSmart. (2023). Industry Foundation Classes (IFC). https://technical.buildingsmart.org/standards/ifc/

[3] Mäenpää, P., & Mättö, M. (30.5.2023). Rakentamislakiin liittyvä 3. yleiskirje – valmistautuminen lakien voimaantuloon. Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2023/rakentamislakiin-liittyva-3-yleiskirje-valmistautuminen-lakien-voimaantuloon

[4] Jäväjä, P., & Lehtoviita, T. (2018). Tietomallintaminen rakennustyömaalla. Rakennustieto.

[5] RAVA3Pro. (2023). Mikä on RAVA3Pro? http://www.rava3pro.fi/