Miten elämykset välitetään tapahtumaa etänä kotisohviltaan seuraaville? Mitä oppia eri kokoiset hybriditapahtumat voivat ottaa television spektaakkelimaisista show’ista? Kesällä 2024 käynnistyvä Hybridituottaja 2026 -koulutus pureutuu siihen, mitä osaamista tapahtumatuottajat tarvitsevat tapahtumien ja kulttuurin viemiseksi digitaaliseen ympäristöön.

Tämän päivän tapahtumatuottajalta vaaditaan monipuolista osaamista, joka liittyy sekä tapahtuman muotoilemiseen ja sen liiketoiminnallisen ulottuvuuden ymmärtämiseen että itse tapahtuman tekniseen tuottamiseen. Hybridituottaja 2026 -täydennyskoulutuksella vastataan erityisesti tuottajien digitaalisen ja kansainvälisen tapahtumaympäristön osaamisen kehittämiseen. Koulutus toteutetaan osana Oulun ammattikorkeakoulun ja Euroopan kulttuuripääkaupungin Oulu2026:n samannimistä yhteishanketta.

Valokuva, jossa ihmisiä istuu kannettavan tietokoneen äärellä.
Hybridituottaja 2026 -hankkeen keskiössä ovat digitaaliset ratkaisut, miten livetapahtumia voidaan kokea mukaansatempaavasti myös kotisohvilta ja kännyköiden kautta (kuva: John Schnobrich/unsplash.com).

Koronapandemia pakotti kulttuurin ja tapahtumat nopeasti digitaaliseen toimintamalliin, ja hybriditapahtumien erilaisista muodoista etenkin livestriimit tulivat monille tutuiksi. Kokemukset korona-ajalta osoittivat paitsi sen, että tapahtumien etäosallistuminen on tullut jäädäkseen, mutta myös tapahtumien etäosallistujilla on tarve vuorovaikutukselle.

”Hybridituottaja 2026 -hankkeen keskiössä on se, mitä oppia voimme ottaa pandemia-ajasta ja miten voimme hyödyntää hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tulevaisuuden hybriditapahtumiin”, kertoo Hybridituottaja 2026 -hankkeen projektikoordinaattori Mirko Siikaluoma Oulu2026:sta.

Etäosallistujien digitaalinen asiakaskokemus keskeistä

Osana koulutusten suunnittelutyötä on kartoitettu kokemuksia, kehitysideoita ja hyviä käytäntöjä kulttuuri-, tapahtuma- ja media-alan toimijoilta. Kartoitustyöhön osallistui syksyllä 2023 kulttuurin digitaalisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia muun muassa Suomen kansallisoopperasta ja -baletista, Yleltä, Helsingin juhlaviikoilta, Kesärauha-festivaalilta ja Ilmakitaransoiton MM-kilpailuista.

Keskeisenä ajatuksena kartoitukseen osallistuneilta nousi se, että hybriditapahtumaa etänä seuraavalle yleisölle pitää tarjota jotain erilaista kuin paikan päällä olevalle. Myös kerronnan tiivistämisellä on tärkeä rooli, kartoituksesta selvisi. Digitaalinen asiakaskokemus on keskeisessä asemassa: etäyleisö voi päästä esimerkiksi kurkistamaan kulisseihin etukäteen nauhoitetussa insertissä sillä välin, kun tapahtumassa on tekninen vaihto.

Taiteen laji vaikuttaa muotoon. Esimerkiksi Kansallisteatterin kokemuksen mukaan puheteatteri ei välttämättä sovellu suoraan striimiksi, mutta voi toimia tallenteena. Monissa haastatteluissa nousi esille, että etäyleisön läsnäolo ja mahdollisuus vuorovaikutukseen pitää käsikirjoittaa osaksi tapahtumaa.

Hybridituotanto voi lisätä tuotannon kustannuksia tuhansilla euroilla, mutta lippujen myyminen digitaaliseen tapahtumaan on hankalaa. Striimaus tai tallennus on myös otettava huomioon taiteilijoiden, esiintyjien ja tuotantoyhtiöiden sopimuksissa.

Hybriditapahtumien markkinoinnille uusia mahdollisuuksia luo mainostaminen digitaalisissa kanavissa, kun perinteinen sijaintiin kohdistaminen ei ole välttämätöntä. Hankkeen kartoituksessa kuultiin kuitenkin hyviä kokemuksia Kansallisbaletilta, joka oli testannut Joutsenlampi-ensi-illan mainostusta New York Timesin verkkosivuilla hyvin tuloksin.

Tuottajien osaamiseen buustia täydennyskoulutuksesta

Hybridituottaja 2026 -täydennyskoulutukset ovat suunnattu tuottajana työskenteleville, tuottajan koulutuksen saaneille sekä kaikille alasta kiinnostuneille alanvaihtajille ja työttömille työnhakijoille. Osa opinnoista suoritetaan verkossa ja osa paikan päällä Oulun ammattikorkeakoulun Linnanmaan kampuksella.

Kartoituksen tulosten perusteella hybriditapahtumien tuottamisen osaamisalueet voitiin jakaa kolmeen osaan: tapahtuman muotoiluun, tapahtuman liiketoiminnalliseen näkökulmaan ja tekniseen toteuttamiseen (kuvio 1).

Kuvio hybridituottaja 2026 opintokokonaisuudesta, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Kokonaisuus koostuu kolmesta kokonaisuudesta: esitiedot 5 opintopistettä, hybridituottajaopinnot 15 opintopistettä ja valinnaiset lisäopinnot 10 opintopistettä.
KUVIO 1. Hybridituottaja 2026 -opintojen rakenne.

Hybriditapahtuman muotoilussa kiinnitetään erityisesti huomiota tapahtuman konseptointiin ja käsikirjoittamiseen, missä digitaalinen asiakaskokemus korostuu. Myös kestävä tapahtumatuotanto ja tapahtuman saavutettavuus ovat keskeisiä asioita suunnitteluvaiheessa. Tapahtumat ovat hybridiympäristön myötä entistä enemmän kansainvälisen yleisön saavutettavissa, mikä tulee huomioida myös muotoilussa, yleisötyötä unohtamatta.

Hybridituotannot tuovat tapahtumien liiketoimintaan uusia ulottuvuuksia, kuten esimerkiksi striimauksen tai tallennuksen vaikutuksen artistien sopimuksiin. Tuotannon toteuttaminen livenä ja virtuaalisena lisää helposti tuotannon kustannuksia, joten ansaintalogiikkaan pitää kiinnittää huomiota. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta digitaalisuuden hyödyntäminen yhteistyökumppaneiden kanssa voi nousta entistä tärkeämpään rooliin.

Hybriditapahtuman tuotannon koosta riippuen voi tapahtuman tekninen toteuttaminen olla osa tuottajan työtä. Vähintäänkin hybriditapahtumien tuottajan on hyvä ymmärtää välineitä ja tekniikkaa, vaikka ei itse olisikaan kameran takana. Kokemus teknologian käytöstä voi antaa tuottajalle avaimet tuotantojen kehittämiseen.

Hybriditapahtumien vuorovaikutteisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Tekoälyn hyödyntäminen tapahtumatuotannossa on nouseva trendi, joka liittyy moniin eri osa-alueisiin.

Valokuva, jossa yksi ihminen kuvaa ja toinen ihminen äänittää tapahtumassa.
Hybriditapahtuman tuottajan on hyvä ymmärtää välineitä ja tekniikkaa, vaikka ei itse olisikaan kameran takana. Teknologian mahdollisuuksien tunteminen antaa avaimia tapahtumien kehittämiseen. (Kuva: Osarugue Igbinoba/unsplash.com.)

Yhteistyötä Oulu2026:n ja kulttuuripääkaupunkivuoden projektien kanssa

Oulu2026:n tavoitteena on, että valtaosa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta on koettavissa elämyksellisesti hybridimuodossa. Yksi tärkeimmistä syistä hybriditapahtumien kehittämiselle kulttuuripääkaupunkivuoden kannalta on saavutettavuuden parantaminen. Digitaalisuuden avulla kulttuuritapahtumat voidaan tuoda esimerkiksi palvelukoteihin, joista ihmiset eivät välttämättä pääse paikan päälle.

”Digitaalisuuden ja palvelumuotoilun yhdistämisellä voidaan parantaa kulttuurin julkisen palvelun toteutumista. Tavoitteenamme on tarjota kulttuurisisältöjä mahdollisimman monelle”, Siikaluoma kuvailee.

Tapahtumien etäkokemisen kehittäminen on tärkeää myös Oulu2026-alueen laajuuden vuoksi. Oulun ohella alueeseen kuuluu 39 yhteistyökuntaa kolmen maakunnan alueella Torniosta Kuusamoon ja Kuhmosta Pielavedelle ja Kalajoelle. Mahdollisuus kokea tapahtumia etänä vähentää matkustamisesta koituvia päästöjä, jotka muodostavat merkittävän osan tapahtumien hiilijalanjäljestä.

Hankkeen kehitystyö tähtää siihen, miltä hybriditapahtumien tulevaisuus näyttää Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta ajatellen. Ihmiset kerääntyvät vuosittain seuraamaan Euroviisuja ja urheilukilpailuja kisakatsomoihin yhdessä koteihin tai ravintoloihin, mutta voisiko kulttuuritapahtumia kokea etänä yhteisöllisesti?


Mirko Siikaluoma
projektikoordinaattori
Oulun kulttuurisäätiö

Heidi Ålander
projektipäällikkö
TKI-yksikkö/Digitaaliset ratkaisut
Oulun ammattikorkeakoulu

Täydennyskoulutusta verkossa, kampuksella ja projekteissa

Opinnot koostuvat neljästä opintojaksosta ja käytännönläheisestä leiristä, jossa eri työkaluja päästään testaamaan hybriditapahtuman tuottamisessa. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus harjoitella oppimiaan taitoja Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvissä projekteissa. Yhteensä koulutuksessa voi suorittaa 30 opintopistettä.

Haku täydennyskoulutukseen alkaa 15.4.2024 ja koulutuskokonaisuus järjestetään kaksi kertaa vuosina 2024–2025.
Hybridituottaja 2026 -hanke

Tavoite: Kehittää tuottajien osaamista kansainvälisessä ja digitaalisessa tapahtumaympäristössä sekä lisätä tuottajien määrää Pohjois-Pohjanmaalla.

Kesto: 1.4.2023–30.9.2025
Rahoittajat: Pohjois-Pohjanmaan ELY (ESR+)

Koordinaattori: Oulun ammattikorkeakoulu

Osatoteuttajat: Oulun kulttuurisäätiö


Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa