Karpalonsuon hautausmaan betonibrutalismia edustavan kellotapulin restaurointiprojektissa hyödynnetään arkkitehtuurin keinoja. Valon säteily, materiaalit ja luonto tuovat yksityiskohdat eloon ja luovat ylvään kokonaisuuden. Teksti perustuu Haapajärven seurakunnan tilaamaan opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli löytää kellotapulille uusi käyttötarkoitus.

Haapajärven seurakunta haluaa omistamansa Karpalosuon hautausmaan kellotapulin (kuvat 1 ja 2) uuteen käyttöön. Kellotapuli oli alun perin suunniteltu hautausmaan työntekijöiden sosiaalitilaksi, mutta vuosien saatossa sosiaalitilan tarve poistui ja tila jäi täysin käyttämättömäksi.

Kaksi valokuvaa, joissa kellotapuli nykyisessä kunnossaan ja havainnekuva siitä peruskorjauksen jälkeen
KUVAT 1 ja 2. Kuvassa on kellotapulin peruskorjauksen havainnekuva (vas.) ja valokuva kohteesta ennen peruskorjausta (kuvat: Oona Mäkelä, 2023).

Nykyisin rakennus toimii käytännössä varastotilana ja seurakunta on jo pidempään pohtinut kellotapulin kohtaloa. Vaihtoehdot kellotapulille olivat joko rakennuksen purkaminen tai varastotilana säilyttäminen. Toisaalta hautausmaalla on tarve uurnalehdolle, koska sellaista ei vielä Haapajärven hautausmailla ole.

Kellotapuli

1980-luvulla rakennettu Karpalonsuon hautausmaan kellotapuli edustaa tyylisuunnaltaan klassisesti betonibrutalismia. Alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut rakennusinsinööri Veikko Tahkokorpi. Muotoilussa Tahkokorpi hyödynsi kristillistä symboliikkaa kolmion muodossa.

Koska kellotapulin sisällä olevat sosiaalitilat jäivät käyttämättömiksi, niiden rakenteiden kunto pääsi rapistumaan (kuvat 3, 4 ja 5). Tällä hetkellä sosiaalitilojen puiset rakenteet ovat välitön terveysriski ja siksi tapuli on käyttökiellossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kellotapulirakennukselle uusi käyttötarkoitus.

Kolme valokuvaa kellotapulista. Yhdessä näkyy tapulin huippu ja kahdessa muussa tapuli sisältä.
KUVAT 3, 4 ja 5. Kuvissa kellotapuli nykyisessä kunnossa ulkoa ja sisältä (kuvat: Oona Mäkelä, 2023).

Betonibrutalismi

Brutalismin tehokeinot perustuvat täysin raa’an betonipinnan tekstuuriin, jonka betoni saa valumuotin pinnasta. Erilaisilla muottimateriaaleilla ja tekniikoilla voidaan leikkiä ja manipuloida lopputulosta. Muoteissa voidaan hyödyntää erilaisia tekniikoita, kuten muottilautojen puun syiden tekstuuria ja geometriaa.

Carlos Scarpa on kuuluisa arkkitehti, joka on erikoistunut betonin käsittelyyn ja taitavaan muottien suunnitteluun. Karpalosuon hautausmaan kellotapulin suunnitelmia inspiroi yksi kuuluisimmista Scarpan kohteista, Brion hautausmaa (kuva 6). Pääelementtinä Brion hautausmaalla toimii betoni, ja tehokeinoina on hyödynnetty erilaisia betonin pintatekstuureja, muotoiltavuutta ja veistoksellisuutta. Hautausmaan luomukset olisivat elottomia ilman valoa. Varjon ja valon leikki luo kauniita illuusioita ja tuo tilan eri tavoin eloon.

Valokuva betonirakennuksen sisältä. Kuvassa pyöreä oviaukko ja kapeita ja korkeita ikkunoita.
KUVA 6. Brion hautausmaan kirkon sisäänkäynti (kuva: Kai Tolonen, 2017).

Työn eteneminen

Oli heti selvää, että puiset rakenteet on syytä purkaa. Kun puiset wc-tilat, penkit ja välipohja tullaan purkamaan, jää jäljelle vain paljas betonikuori. Sosiaalitiloille ei ole enää käyttöä, joten olisi turhaa suunnitella uudet sosiaalitilat. Siksi päädyttiin luovempaan ratkaisuun. Tapulin vieressä sijaitsee muualle haudattujen muistomerkki, joka oli hyvin pieni, huomaamaton ja suojaton.

Tapuli puolestaan on hyvin monumentaalinen muotoilultaan. Siitä lähtikin idea uudistaa rakennuksen ulkoista ilmettä restauroimalla se muistomonumentiksi. (Kuva 7.)

Havainnekuva uurnalehdosta valmiina.
KUVA 7. Havainnekuva uurnalehdosta (kuva: Oona Mäkelä, 2023).

Arkkitehtuurin keinot

Ideana oli hyödyntää kohteessa betonia ja kullattuja metallisia yksityiskohtia. Betoni materiaalina oli itsestäänselvyys ja ainoa oikea vaihtoehto, joka lopulta sitoo kokonaisuuden ja yksityiskohdat arkkitehtuuriksi. Kullatut metalliosat taas edistävät valon heijastumista ja luovat kiintopisteitä katsojalle. Vesi on tarkoitettu myös heijastamaan valoa. Heijastukset leikkivät betonin paljaalla pinnalla.

Näyttävin uudisosa on reflektioallas, joka yhdistää tapulin ja uurnalehdon yhdeksi kokonaisuudeksi. Kolminaisuuden symboliikan kautta tapuli ja uurnalehto kohtaavat toisensa, sillä tapulin ja uurnalehdon kolmioiden kärjet kohtaavat reflektioaltaan avulla. Veden kulku ohjaa kävijän monumentilta uurnalehdolle ja takaisin. Tämä arkkitehtoninen kokonaisuus muodostaa keskeisen elementin, uuden sydämen hautausmaalle. (Kuvat 8, 9 ja 10.)

Havainnekuva, jossa näkyvät sekä vesiaihio että kellotapuli.
KUVA 8. Havainnekuva reflektioaltaasta (kuva: Oona Mäkelä, 2023).
Havainnekuva rakennuksen sisältä muistoalttarista.
KUVA 9. Havainnekuvaa muualle haudattujen muistoalttarista (kuva: Oona Mäkelä, 2023).
Havainnekuvassa kellotapulin oviaukko ja tapulia kiertävä vesiaihe.
KUVA 10. Havainnekuva tapulin sisäänkäynnistä ja valon heijastumisesta (kuva: Oona Mäkelä, 2023).



Oona Mäkelä
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehdiksi.

Teksti perustuu opinnäytetyöhön:

Mäkelä, O. 2023. Valoa – Karpalonsuon hautausmaan kellotapulin restaurointi. Oulun ammattikorkeakoulu. Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735162