Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän tutkinto-ohjelmassa tehdyssä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten livestriimaus soveltuu urheilulähetyksiin ja lääketieteen erikoisalojen koulutuksiin ja mitä samaa ja erilaista tutkituissa striimitallenteissa on. Erityisesti striimien välisessä spontaaniudessa, suunnittelussa ja kestossa on eroja.

Valokuvassa kaksi ihmistä kuvaamassa videokameroilla.
Striimaaminen soveltuu monenlaisiin tuotantoihin, mikäli ne suunnitellaan hyvin tapahtuman erityispiirteet huomioiden (kuva: icanacoi/pixabay.com).

Ihmiset ovat vuosikymmeniä seuranneet television välityksellä erilaisia suoria lähetyksiä, esimerkiksi urheilulähetyksiä. Koronapandemian aikana muun muassa lääketieteen koulutuksia alettiin striimata. Sosiaalisen median kommenttiosioita lukiessa tulee kuitenkin usein tunne, ettei striimejä ole tarpeeksi hyvin suunniteltu ja esimerkiksi tekniikan kerrotaan pettävän usein.

Opinnäytetyössä, joka on tehty osana medianomin (AMK) tutkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa, vertaillaan kahta Ruudun miesten Superpesiksen Supermaanantailähetystä kahteen Terve Median striimattuun lääketieteen koulutukseen ja analysoidaan striimauksen ominaispiirteitä ja lähetysrunkoja. Ruutu on Nelosen suoratoistopalvelu ja Terve Media puolestaan yritys, joka tuottaa hyvinvointi- ja terveysmedioita lääkäreille ja hammaslääkäreille. Opinnäytetyön aineistona ovat kaksi Ruudun Supermaanantai-lähetystä ja kaksi Lääkäriportaalin livestriimikoulutusta. Opinnäytetyössä käsitellään jo julkaistuja tallenteita.

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Striimauksen ominaispiirteet muodostuvat kolmesta osasta: esituotannosta, varsinaisesta tuotannosta eli itse striimistä ja jälkituotannosta. Esituotannon aikana tuotantoyhtiö luo yhdessä toimeksiantajan kanssa tuotantosuunnitelman, josta käyvät ilmi muun muassa tuotannon budjetti ja resurssit, käsikirjoitus ja kuvauslokaatio. Lisäksi tuotantoyhtiö perehtyy tarvittaessa paremmin kuvattavaan aiheeseen ja sen erityispiirteisiin. [1]

Varsinaisen tuotannon kesto on lyhyempi kuin esi- ja jälkituotannossa, mutta sitä pidetään tuotantovaiheista yleensä jännittävimpänä. Striimipäivänä yhteistyö sekä toimeksiantajan kanssa että tuotantoyhtiön sisällä on tärkeää ja komentokielen tulisi olla kaikille työryhmän jäsenille selkeää, lyhyttä ja yhtenäistä. [2] Viimeinen ominaispiirre on jälkituotanto, jonka aikana tuotanto viimeistellään ja lopetetaan.

Supermaanantailähetysten lähetysrunko on pitkä ja vaatii osallistujiltaan etukäteen perehtymistä. Lähetyksen alussa on alkustudio, jonka aikana käydään läpi ottelun ennakkoasetelmia, tärkeitä tilastoja, molemmat joukkueet ja nostetaan esille muutama pelaaja, joiden otteita katsojat voivat pitää silmällä.

Itse ottelun tapahtumien seuranta tapahtuu sekä selostajan ja kommentaattorin suullisesta näkökulmasta että vakiintuneista kuvakulmista: yleiskuva kuvataan kotipesän takana olevan katsomon yläosasta. Samalla kameralla kuvataan, kun pelipallo lyödään kentälle. Toinen kameraoperaattori on kameran kanssa kotipesässä, jossa se kuvaa kotipesän tapahtumia paremmin ja ottaa välillä lähikuviin mielenkiintoisia pelaajia. Välillä lähetyksessä näytetään hidastuksia muun muassa tiukoista etenemisyrityksistä. Pelitilanteita ei ole ennalta käsikirjoitettu vaan ne ovat myös selostamolle spontaaneja.

Studioon palataan jaksotauolla, jonka aikana näytetään ennakkoon kuvattu videohaastattelu esimerkiksi toisen joukkueen pelaajasta tai pelinjohtajasta sekä ottelun päätyttyä. Loppustudiossa käydään vielä läpi ottelun parhaat palat ja toisella jaksolla tehdyt ja ottelun ratkaissut juoksu ja suunnataan katseet tuleviin lähetyksiin.

Terve Median kongressilivestriimikoulutuksissa lähetysrungot ovat on hyvin pitkälti ennaltakäsikirjoitettuja ja spontaaneja asioita tapahtuu paljon harvemmin. Koulutuksen puhujat ovat itse valinneet omat poimintansa aiemmin pidetystä kongressista, eli kyseessä on ikään kuin tiivistelmä kyseisestä kongressista.

Lähetyksen alussa koulutuksen puheenjohtaja pitää alkupuheenvuoron, jonka aikana molemmat puhujat sekä koulutuksen aikataulu esitellään. Tämän jälkeen puheenjohtaja pitää oman luentonsa, jonka aikana hän toisinaan keskustelee toisen puhujan kanssa ja he myös vastaavat yhdessä katsojien esittämiin kysymyksiin. Luentojen välillä on lyhyt tauko, jonka jälkeen toisen puhujan luento etenee samalla tavalla kuin puheenjohtajan. Toisen luennon jälkeen on loppupuheenvuoron aika.

Suurimmat erot spontaaniudessa ja suunnittelussa

Yhteistä Ruudun Supermaanantailähetysten ja Terve Median kongressilivestriimikoulutusten tallenteille on se, että ne on suunnattu tietylle kohdeyleisölle, tässä tapauksessa pesäpallon seuraajille ja lääkäreille, jokainen striimeistä on toteutettu tuotantoyhtiön toimesta ja niitä pääsee katsomaan vain käyttöoikeuden avulla.

Eroja pesäpallolähetysten ja koulutusten välillä on huomattavasti enemmän. Ruudun Supermaanantailähetysten kesto on molemmissa otteluissa noin kolme tuntia, koulutustallenteet puolestaan kestivät yhteensä vain lähes kolme tuntia. Otteluissa riittää myös dramaattisia käänteitä eikä läheskään kaikkea ole voitu ennakkoon käsikirjoittaa urheiluun kuuluvan spontaaniuden vuoksi. Terve Median koulutukset ovat puolestaan ennakkokäsikirjoitettuja. Supermaanantailähetyksissä työryhmä on myös suurempi kuin Terve Median koulutuksissa.

Striimaaminen palvelee kaikkia

Opinnäytetyöstä käy ilmi striimaamisen todella soveltuvan erilaisiin tuotantoihiin, aiheista ja kestoista riippumatta, kunhan ne vain on toteutettu oikein. On tärkeää, että jokainen tuotanto on suunniteltu valmiiksi hyvin ja tuotantoon osallistuvat osaavat kommunikoida keskenään. Ohjaajan on tärkeää ohjeistaa niin muita työryhmän jäseniä kuin kuvattavia, miten toimia eri tilanteissa.

Niin ohjaajan, tuotantoryhmän kuin muidenkin striimiin osallistuvien on tärkeää antaa ammattitaitoinen kuva. Työryhmää voi auttaa myös etukäteen perehtyminen striimattavaan aiheeseen ja esimerkiksi aiemmin tehtyihin pesäpallolähetyksiin. Silloin osaa varautua erilaisiin tilanteisiin eikä välttämättä joudu yhtä helposti somekansan hampaisiin.


Pauliina Puurunen
Valmistunut medianomiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksiköstä

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Puurunen, P. 2023. Mihin striimaus sopii? Livestriimauksen soveltuminen urheilulähetyksiin ja lääketieteeteen koulutuksiin. Oulun ammattikorkeakoulu. Viestinnän tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023081124711


Lähteet

[1] Karlsson, Å. & Marttala, A. 2002. Projektikirja – onnistuneen projektin toteuttaminen. Helsinki: Kauppakaari.

[2] Korvenoja, P. 2004. TV-kameratyön perusteet. Helsinki: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.

Post Views: 819