Osaamisen kehittämistä tarvitaan Tulevaisuuden sairaalan hybridihoitotyöhön

Sydän- ja verisuonitaudit ovat joukko sairauksia, jotka liittyvät sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin. Potilaita hoidetaan lääkityksellä, jota tuetaan elintapaohjauksella. Joskus potilas tarvitsee avokirurgisen leikkauksen tai suonensisäisen eli endovaskulaarisen toimenpiteen. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan verisuonikirurgian hybridileikkaussali, joten perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat tarvitsevat aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista. Tässä artikkelissa kuvataan, millaisia koulutustarpeita uusi toimintatapa vaatii.

Tämä artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyöhön ”Leikkaussairaanhoitajan ammatillinen osaaminen hybridihoitotyössä” [1]. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan pehmytkudos- sekä tukielin- ja neurokirurgian osaamisalueiden perioperatiivisten leikkaussairaanhoitajien kanssa.

Perioperatiivinen hoitotyö sisältää monipuolista osaamista

Perioperatiivisella hoitotyöllä tarkoitetaan leikkauspotilaan hoitotyötä, joka perustuu tieteelliseen parhaaseen saatavilla olevaan tutkimusnäyttöön, aikaisempiin kokemuksiin sekä hyväksi havaittuihin toimintamalleihin. Potilaan hoito sisältää pre-, intra- ja postoperatiiviset vaiheet. Intraoperatiivinen vaihe käsittää potilaan hoidon leikkauksen tai toimenpiteen aikana leikkaussalissa [2].

Leikkaussalissa perioperatiivinen sairaanhoitaja voi toimia anestesiahoitajana ja/tai leikkaushoitajana toimintayksikön omasta työskentelykulttuurista riippuen. Oulun yliopistollisen sairaalan pehmytkudoskirurgian sekä tukielin- ja neurokirurgian osaamisalueilla perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat työskentelevät pääsääntöisesti oman osaamisalueensa tiimeissä valvovana ja instrumentoivana hoitajana. Leikkaussairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita ovat aseptiikka ja turvallisuus, dokumentointi ja kommunikointi, leikkaushoidon tekniikka, lääkehoito, hoitovalmistelut, hoidon yksilöllisyys, äkilliset erityistoiminnot sekä erilaiset leikkausasennot. Leikkaussairaanhoitajan työssä tarvitaan päätöksentekokykyä, tarkkuutta, vastuuntuntoa ja hyviä kädentaitoja [3].

Hybridisali työympäristönä tuo lisähaastetta työhön

Hybridileikkaussali on ominaisuuksiltaan leikkaussalin ja radiologisen toimenpidesalin yhdistelmä. Sen olosuhteet vastaavat leikkaussalin olosuhteita muun muassa aseptiikan, valaistuksen, ergonomian ja anestesiaolosuhteiden lähtökohdista. Verisuonten varjoainekuvauksia eli angiografioita varten hybridisalissa on oma kuvauslaitteistonsa [2] [4] [5].

Hybridityöskentelyn ja nopean tekniikan kehittymisen [4] vuoksi myös perioperatiivisen sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia tulee tarkastella. Perioperatiivisen leikkaussairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin hybriditoimenpiteissä kuuluvat ammatillisen pätevyyden osa-alueiden lisäksi hybriditoimenpiteissä tarvittavien tietojen ja teknisten taitojen hallitseminen [6] [7]. Hybriditoiminta on moniammatillista tiimityötä, jossa yhteistyö ja toisten osaamisen arvostaminen on toiminnan ja potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä [8] [9].

Leikkaussairaanhoitajan ammatillinen osaaminen hybridihoitotyössä

Tutkimuksellisen kehittämistyön aihe oli lähtöisin käytännön työelämästä ja ajankohtainen, sillä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan verisuonikirurgian käyttöön hybridileikkaussali ja toiminta muuttuu sen myötä.

Leikkaussairaanhoitajan ammatillista osaamista hybridihoitotyössä tarkasteleva opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka sisälsi tutkimus- ja kehittämisosiot [1]. Tutkimusosan tiedonkeruu toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä ja tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää sekä deduktiivista sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset kertoivat perioperatiivisen leikkaussairaanhoitajan arvion omasta osaamisestaan hybridihoitotyön eri osa-alueilla tällä hetkellä. Hybridihoitotyön osa-alueina tarkasteltiin osaamista hybridihoitotyössä, säteilyosaamista sekä lääkehoidon osalta varjoaine-, toimenpide-, väline- ja laiteosaamista (kuvio 1). Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan hybridihoitotyössä käyttäen apuna Likertin asteikkoa 1–4, jossa 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = jokseenkin samaa mieltä ja 4 = täysin samaa mieltä. Tuloksia tarkasteltiin muun muassa keskiarvoina ja prosenttijakaumina.

Perioperatiivisen sairaanhoitajan arvio omasta osaamisestaan hybridihoitotyössä

Tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen koulutuksen tuomia valmiuksia sekä tietoja ja taitoja hybridihoitotyöhön. Lisäksi tarkasteltiin vastaajien kokemuksia omasta osaamisestaan hybridihoitotyössä. Tulosten mukaan vastaajista yli puolet (58 %) koki, ettei oma koulutus ole tuonut riittävää osaamista hybridihoitotyöhön, eikä oma osaaminen ole hyvällä tasolla tällä hetkellä hybridihoitotyössä (53 %) (kuvio 2).

Yksi keskeinen osaamisen osa-alue hybridihoitotyössä on turvallinen säteilynkäyttö, jota ohjataan lailla ja asetuksilla [10] [11 [12] [13]. Turvallinen säteilynkäyttö vaatii henkilöstöltä riittävää osaamista ja oikeanlaista asennetta säteilyturvallisuutta kohtaan. Jokaisen työntekijät tulee kantaa oman säteilyturvallisuuden lisäksi vastuu myös tiimin muiden jäsenten ja potilaan säteilyturvallisuudesta [14].

Tulosten mukaan vastaajat arvioivat osaamisensa säteilynkäytöstä olevan hyvällä tasolla. Koettu osaaminen arvoitiin tässä osa-alueessa kaikista hybridihoitotyön osa-alueista parhaimmaksi (ka 3,4). Säteilysuojelun periaatteet (oikeutus, optimointi, yksilönsuoja) tunsivat ja niiden mukaan osasivat mielestään toimia lähes kaikki vastaajat (noin 90 %). Kaikilla säteilytyöhön osallistuvilla henkilöillä tulee olla tietoa ionisoivasta säteilystä sekä sen aiheuttamista terveysriskeistä, kuten myös asianmukaisesta säteilyltä suojautumisesta [15]. Tämän tutkimuksen mukaan leikkaussairaanhoitajat kokivat oman osaamisensa olevan hyvällä tasolla tarkasteltaessa henkilökunnan suojautumista säteilyltä. (Kuvio 3.)

Toimenpiteen aikana perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja toimii joko instrumentoivana tai valvovana sairaanhoitajana. Instrumentoivan sairaanhoitajan tehtäviin kuuluvat muun muassa steriilin instrumenttipöydän valmistelu, toimenpidealueen rajaaminen steriileillä liinoilla sekä kirurgin avustaminen toimenpiteessä. Valvova sairaanhoitaja avustaa instrumentoivaa sairaanhoitajaa avaamalla tarvittavat välineet steriilille pöydälle, valmistelee potilaan leikkaukseen huomioimalla muun muassa leikkausasennon sekä suorittamalla myös toimenpidealueen desinfektion [3] [16].

Tämän tutkimuksen mukaan vastanneista sairaanhoitajista yli puolet kokivat osaavansa instrumentoida hybriditoimenpiteissä. Toisaalta vastaajien joukossa oli myös leikkaussairaanhoitajia, jotka kokivat oman osaamisensa olevan riittämätöntä (19 %). Valvovana sairaanhoitajana koki osaavansa toimia yli 70 prosenttia vastaajista.

Leikkaushoidon tekniikka kuuluu leikkaussairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueisiin [3]. Tarvittavaan tekniseen osaamiseen kuuluvat perus- ja erikoisvälineiden tuntemus, niiden käyttökuntoon laittaminen ja tarkoituksenmukainen käyttö. Lisäksi leikkaussairaanhoitajalla täytyy osata avustaa kirurgia asianmukaisesti [6] [7]. Sairaanhoitajan tulee tietää, mistä toimenpiteessä tarvittavat välineet ja tarvikkeet löytyvät. Hänen tulee osata varata toimenpidettä varten käytettävät instrumentit, välineet ja laitteet sekä varmistaa niiden toimintakunto [16].

Tämän tutkimuksen mukaan hybriditoimenpiteeseen tarvittavien välineiden valitsemisen annettujen tietojen mukaan koki osaavansa vain kolmannes vastanneista leikkaussairaanhoitajista. Yli puolet vastaajista (57 %) oli sitä mieltä, ettei heillä ollut tarvittavaa osaamista. Näin oli myös välineiden käyttökuntoon laittamisessa (71 %). (Kuvio 4.)

Laiteosaaminen kuuluu tärkeänä osana leikkaussaliympäristöön. Käytössä on paljon erilaisia laitteita, joiden käyttö tulee hallita. Työyksikössä on järjestettävä asianmukainen perehdytys lääkinnällisten laitteiden käyttöön ja myös varmistettava, että niitä käyttävillä ammattilaisilla on riittävä osaaminen. Laiteosaaminen on keskeinen osa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. [17] [18] Laiteosaamisen teemassa kaikkien vastausten keskiarvo oli 2,2. Tämän tutkimuksen mukaan hybriditoimenpiteissä käytettävän varjoaineruiskupumpun käyttökuntoon laittamisen ja turvallisen käytön osasi vain 19 prosenttia vastaajista. Osaamisvaje on siis huomattava kummassakin väittämässä.

Käytössä olevien tietojärjestelmien ja asianmukaisen kirjaamisen hallitseminen kuuluvat perioperatiivisen sairaanhoitajan tehtäviin. Tämä takaa tiedon välittymisen muille niitä tarvitseville tahoille. Leikkaushoitotyössä kirjaukset tehdään toimenpiteen aikaisista tapahtumista, läpivalaisutiedoista sekä muun muassa potilaaseen jäävistä vierasmateriaaleista, kuten proteeseista. [16] Sairaanhoitajista noin 70 prosenttia koki osaavansa tarvittavien toimenpidetietojen kirjaamisen potilastietojärjestelmään toimenpiteen aikana ja sen jälkeen. Keskiarvo tähän väittämään on kolme, joten osaaminen on hyvää. (Kuvio 5.)

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että hybridihoitotyössä pelkkä perioperatiivisen sairaanhoitajan osaaminen ei riitä, vaan hybriditoimenpiteisiin osallistuvien leikkaussairaanhoitajien osaamista tulee kehittää hybridihoitotyön osa-alueiden mukaisesti.

Perehdytyksen avulla lisää ammattitaitoa

Opinnäytetyön kehittämisvaiheen tarkoituksena oli tuottaa perehdytyssuunnitelma perioperatiivisten leikkaussairaanhoitajien osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Tulevaisuuden sairaalan hybridihoitotyöhön. Perehdyttämissuunnitelman suunnittelun pohjana käytettiin tutkimusvaiheen tuloksia, joista selvisi minkälaista osaamisen kehittämistä sekä perehdyttämistä ja kouluttamista hybridihoitotyön eri osa-alueilla tarvitaan. Kehittämisvaihe toteutettiin yhdessä osaamisalueen hybridihoitajien (n = 4) kanssa yhteisen kehittämispäivän aikana aivoriihimenetelmällä [19] [20].

Kehittämispäivän tuotoksena yhteistyössä hybridihoitajien kanssa ideoitiin kolme erilaista perehdyttämisteemaa, jotka ovat ”Angio tutuksi I”, ”Angio tutuksi II” ja ”’Hybridisimulaatio”. Nämä teemat sisältävät hybridihoitotyön teemojen mukaisesti sekä teoreettista opetusta että käytännön harjoituksia. Käytännön harjoitukset liittyvät instrumentoivan ja valvovan sairaanhoitajan työskentelyyn, laitteistoon liittyviin valmisteluihin, oikeiden välineiden varaamiseen toimenpidettä varten, niiden valmisteluun ja käyttöön toimenpiteen aikana, leikkausalueen desinfektioon, oikeaan ja riittävään toimenpidealueen steriiliin peittelyyn sekä potilaan ja henkilökunnan asianmukaiseen sädesuojaukseen.

Hybridisimulaatio sisältää todentuntuisen tilanteen simuloinnin, johon voi osallistua koko moniammatillinen leikkaustiimi. Erilaisia simuloitavia tilanteita ovat muun muassa angiografiat, aortan sulkupallon laitto ja erilaiset hätätilanteet. Haastavat simulaatiot ovat hyödyllisiä käytännön toiminnan kannalta. Simulaatioiden avulla osallistujilla on mahdollisuus oppia ennakoimaan erilaisia ongelmatilanteita, oppia tarvittavia teknisiä taitoja sekä oppia kohtaamaan potilastyön kriittisiä tilanteita [21].

”Angio tutuksi I” ja ”Angio tutuksi II” perehdytysteemat pilotoitiin heti suunnitelman valmistumisen jälkeen. Toteutuksesta vastasi kaksi hybridihoitajaa. Kahden työpäivän aikana tilaisuuksiin osallistui yhteensä 15 leikkaussairaanhoitajaa pienissä ryhmissä. Yhden tilaisuuden kesto oli noin 15–20 minuuttia, ja ne toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Henkilökunnan osallistumisessa näkyi halu osallistua perehdytykseen. Heiltä saadun suullisen palautteen mukaan koulutukselle on tarvetta. Palautteen mukaan teemojen selkeistä raameista tykättiin.

Opinnäytetyön [1] liitteen 6 perehdyttämissuunnitelmassa perehdyttämistilaisuuksien sisältö on eritelty tarkemmin. Uusi hybridihoitotyön perehdytyssuunnitelma auttaa organisaation päivittäistä toimintaa ja käytännön työtä. Tämän kehittämistyön tuotos voidaan ottaa käytäntöön heti ja käyttää sitä käytännön arjen työvälineenä.

Sanna Yli-Pyky
sairaanhoitaja (YAMK)
apulaisosastonhoitaja
Oulun yliopistollinen sairaala, Perioperatiivinen hoitotyö
Valmistunut Oulun ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK)

Reetta Saarnio
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Arja Rantala
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Yli-Pyky, S. 2023. Leikkaussairaanhoitajan ammatillinen osaaminen hybridihoitotyössä. Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304235986

Lähteet

[1] Yli-Pyky, S. 2023. Leikkaussairaanhoitajan ammatillinen osaaminen hybridihoitotyössä. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 28.4.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304235986

[2] Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. 2016. Perioperatiivinen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

[3] Tengvall, E. 2010. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys. Kyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 26.3.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0226-9

[4] Kpodonu, J. & Raney, A. 2009. The cardiovascular hybrid room a key component for hybrid interventions and image guided surgery in the emerging specialty of cardiovascular hybrid surgery. Interactive Cardiovascular and Thoracic Surgery 9 (4), 688–692. Hakupäivä 28.4.2023. https://doi.org/10.1510/icvts.2009.209429

[5] Esposito, D., Gonfiantini, F., Fargion, A. T., Dorigo, W., Villani, F., Di Domenico, R., Speziali, S. & Pratesi, C. 2021. Hybrid operating room applications in the increasingly complex endovascular era: the trump card of modern vascular surgery. Annals of Surgical Treatment and Research 100 (1), 54–58. Hakupäivä 28.4.2023. https://doi.org/10.4174/astr.2021.100.1.54

[6] White, K., Macfarlane, H., Hoffmann, B., Sirvas-Brown, H., Hines, K., Rolley, J. X. & Graham, S. 2018. Consensus statement of standards for interventional cardiovascular nursing practice. Heart, Lung and Circulation 27, 535–551. Hakupäivä 28.9.2022. https://doi.org/10.1016/j.hlc.2017.10.022

[7] Rodgers, G., Linderbaum, J. A., Pearson, D. D., Fernandes, S., Housholder-Hughes, S. D., Mendes, L. A., Berg, N.C., Day, J.r, Drajpuch, D., Erb, B. Jr., Farquhar-Snow, M., Johnson, H., Keegan, P., Kindler, C., Larsen, R., Le, V. T., Nickolaus, M. J., Phillips, C.M., Ross, L., Webb, S. R. & Zado, E. S. 2020. 2020. ACC clinical competencies for nurse practitioners and physician assistants in adult cardiovascular medicine: a report of the ACC Competency Management Committee. Journal of the American College of Cardiology 75 (19), 2483–2517. Hakupäivä 28.9.2022. https://doi.org/10.1016/j.jacc.2020.01.005

[8] Bazzi M., Bergbom, I., Hellström, M., Fridh, I., Ahlberg, K. & Lundgren, S. M. 2019. Team composition and staff roles in a hybrid operating room: A prospective study using video observations. Nursing Open 6 (3), 1245–1253. Hakupäivä 31.12.2021. https://doi.org/10.1002/nop2.327

[9] Cowperthwaite, L. & Fearon, M. C. 2017. Guideline Implementation: Minimally Invasive Surgery, Part 2–Hybrid ORs. AORN Journal 106 (2), 145–153. Hakupäivä 31.12.2021. https://doi.org/10.1016/j.aorn.2017.06.006

[10] Säteilylaki 859/2018. Finlex. Hakupäivä 19.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180859

[11] Säteilyasetus 1512/1991. Finlex. Hakupäivä 19.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911512

[12] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä 423/2000. Hakupäivä 19.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000423

[13] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018. Hakupäivä 10.9.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181044

[14] Metsäniemi, P., Sairanen, V. & Taina, M. 2020. Säteilysuojelun perusteet. Duodecim Oppiportti. Hakupäivä 28.4.2023. https://www.oppiportti.fi/op/dvk00176

[15] Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä (KLIARY). 2022. Leikkaussalien säteilyn käytön syventävät auditoinnit. Suositus No 18, 12.9.2022. Hakupäivä 2.1.2023. https://www.kliininenauditointi.fi/wp-content/uploads/2022/10/KLIARY_Suositus_no_18.pdf

[16] Aura, S. & Kinnunen, T. 2022. Perioperatiivinen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro.

[17] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat. Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:36. Helsinki. Hakupäivä 2.1.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8428-8

[18] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2. Helsinki. Hakupäivä 2.1.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6

[19] Innokylä. Aivoriihi. Hakupäivä 28.9.2022. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/aivoriihi

[20] Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uuden-laista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro.

[21] Kumin, D., Boyd, M. J., Webster, C. S. & Weller, J. M. 2013. A Systematic Review of Simulation for Multidisciplinary Team Training in Operating Rooms. Simulation in Healthcare: Journal of the Society for Simulation in Healthcare 8 (3), 171–179. Hakupäivä 31.12.2021. https://doi.org/10.1097/sih.0b013e31827e2f4c