Luota itseesi ja työllistymiseesi (LYSTI) -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi malli ja menetelmiä opintojen loppuvaiheessa oleviin monialaisiin ammatillisiin työharjoitteluihin. Tavoitteena oli malli, jossa opitaan työelämässä vaadittavia monialaisia tiimitaitoja, verkostoitumistaitoja, itsesäätelyä (itsensä johtamista) ja teknologiataitoja.

Hankkeen tuottamassa kolmiportaisessa mallissa monialainen harjoittelu toteutuu opintojen eri vaiheissa muodostaen prosessin, jossa oma ammatillinen osaaminen ja yhteisten rajapintojen ymmärtäminen monialaisessa työssä syvenee. Artikkelissa kuvataan, miten malli kehitettiin, esitellään mallin eri vaiheet ja kuvataan monialaiseen harjoitteluun liittyviä mahdollisuuksia ja vaikeuksia siten, kuin ne hankkeen aikana tulivat esille.

Asiantuntijaksi oppiminen ja monialaisuus

Arene [1] on laatinut uudet suositukset ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille ja tutkinnoille yhteisiä osaamisalueita, jotka luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Suositusten tavoitteena on edistää yhtenäisten osaamisprofiilien soveltamista opetussuunnitelmatyössä, osaamisprofiilien laadinnassa ja osaamisen arvioinnissa. Ennakoiva kehittäminen on yksi kuudesta yhteisestä kompetenssista (taulukko 1). Sen mukaisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen tulee muun muassa osata työskennellä projekteissa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.

TAULUKKO 1. Ennakoiva kehittäminen suosituksessa amk-tutkintojen yhteiseksi kompetenssiksi [1].

Ennakoiva kehittäminenValmistuva opiskelija osaa kehittää oman alan tulevaisuutta ennakoivia ratkaisuja soveltaen olemassa olevaa tietoa sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.
 − Ratkaisee ongelmatilanteita luovasti ja uudistaa toimintatapoja yhdessä muiden kanssa.
 − Osaa työskennellä projekteissa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.
 − Osaa soveltaa kehittämisessä alan olemassa olevaa tietoa ja hyödyntää tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.
 − Osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja oman alansa tulevaisuutta ennakoiden.


Korkeakoulun tehtävänä on tukea opiskelijaa kasvamaan asiantuntijaksi. Aikaisemmin asiantuntijalla tarkoitettiin henkilöä, jolla oli laajat tiedot omasta alastaan ja kykyä soveltaa tietojaan oman alansa ongelmanratkaisussa. Nykyisin asiantuntija on henkilö, joka omaa suuren, hyvin jäsennellyn ja syvällisesti ymmärretyn tietomäärän, jota hän voi käyttää nopeaa ratkaisua vaativissa ongelmatilanteissa (vrt. taulukko 1).

Asiantuntijalla on myös hyvät kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot, vankka ammattietiikka sekä kyky ymmärtää erilaisia tunnetiloja. Asiantuntija myös ymmärtää, että asiantuntijuus ei ole mikään ikuisesti pysyvä tila, vaan vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. [2] Asiantuntijuus kehittyy pitkän ajan kuluessa. Opiskelijan valmistuessa hän on asiantuntijuuspolkunsa alussa.

Nykyisin puhutaan paljon siitä, kuinka tulevaisuuden asiantuntijat tulevat ratkomaan ongelmia ja työskentelemään tehtävissä, jotka ovat vielä tuntemattomia. Ongelmien ratkaisemista voidaan oppia vain ongelmia ratkaisemalla ja opittua reflektoimalla. Tämä tarkoittaa käytännönläheisissä tehtävissä ja tilanteissa toimimista. Asiantuntijuus kehittyy käytännön tilanteissa, jossa opittua tietoa ja taitoja yhdistetään uudessa tilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Näistä lähtökohdista LYSTI-hankkeessa lähdettiin kehittämään monialaista harjoittelumallia, jonka tavoitteena on työelämässä vaadittavien monialaisten tiimitaitojen, verkostoitumistaitojen, itsesäätelyn (itsensä johtamisen) ja teknologiataitojen oppiminen, jotta valmistuvien osaaminen vastaa nykyisiä ja tulevaisuuden työelämässä vaadittavia kompetensseja. [3]

Monialaisen harjoittelun yhteiskehittäminen

LYSTI-hanke toteutui syyskuun 2020 ja helmikuun 2022 välisenä aikana. Koronasta johtuen hanke pääsi varsinaisesti käyntiin vuoden 2021 alussa. Hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Alueellinen osaamisekosysteemi – ratkaisut sekä pilotit osaamis- ja työvoimatarpeisiin -hankkeen osahanke [3].

Hanke perustui vahvasti yhteiskehittämiseen, jonka vaiheina olivat: 1. kehitystarpeen tunnistaminen, 2. nykytilan ja aiheen ymmärtäminen aiheen kartoituksella ja kuvauksella, 3. löydetyn tiedon analysoiminen ja ongelman kiteyttäminen ja rajaaminen, 4. todellisen kehittämishaasteen tunnistaminen, 5. ratkaisuideoiden luominen, 6. ratkaisun rakentaminen ja testaaminen sekä 7. mallin lopulliseen muotoon laittaminen (kuvio 1).

Kuvio, jossa on esitetty monialaisen harjoittelun kehittämisen prosessin vaiheet: kartoita ja oivalla, tutki ja tiivistä, ideoi ja luo sekä rakenna ja testaa. Prosessi lähtee liikkeelle kehitystarpeesta ja päättyy ratkaisuun.
KUVIO 1. Monialaisen harjoittelun kehittämisen prosessi LYSTI-hankkeessa (kuvio: Ulla-Maija Törmälä).

Nykytilaa ja aihetta ymmärtääksemme käytimme kolmea eri menetelmää. Syksyllä 2020 toteutettiin tutkinto-ohjelmille suunnattu kysely, jossa selvitettiin Oamkin tutkinto-ohjelmien ohjatun harjoittelun monialaisuutta sekä tutkinto-ohjelmien kiinnostusta osallistua monialaisen harjoittelun kehittämishankkeeseen.

Keväällä 2021 toteutimme kahdeksan virtuaalista työpajaa, joihin kutsuttiin opiskelijoita, opettajia, muuta henkilökuntaa ja yritysten edustajia. Työpajoissa osallistujat keskustelivat siitä, mitä monialainen harjoittelu heille tarkoittaa sekä millaisia mahdollisuuksia ja esteitä tai riskejä he siihen liittävät (kuvat 1 ja 2). Keväällä 2021 toteutimme myös ensimmäisen monialaisen opiskelijatiimin harjoittelun, joka auttoi meitä ymmärtämään opiskelijoiden osaamisen nykytilaa ja tällaisen oppimismuodon haasteita opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta.

Kuvakaappaus liimalapuista, joissa monialaiseen harjoitteluun liittyviä asioita opettajien näkökulmasta.
KUVA 1. Opettajien ja muiden ammattilaisten työpajassa esiin tuomia näkökulmia monialaiseen harjoitteluun (kuva: Ulla-Maija Törmälä). Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.
Kuvakaappaus liimalapuista, joissa opiskelijoiden näkemyksiä monialaiseen harjoitteluun liittyen.
KUVA 2. Opiskelijoiden työpajassa esiin tuomia näkökulmia monialaiseen harjoitteluun (kuva: Ulla-Maija Törmälä). Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Kyselyn ja työpajojen tulosten perusteella voitiin päätellä, että Oamkissa ei ollut vakiintuneita monialaisen harjoittelun käytänteitä ja että monialaisen harjoittelun käsite vaatii selkeää määrittelyä. Työpajoihin osallistujat löysivät monenlaisia mahdollisia vaikeuksia liittyen monialaiseen harjoitteluun, kuten käytäntöihin, sisältöihin, asenteisiin ja totuttuihin työtapoihin liittyen. Päällimmäisenä työpajoista jäi kuitenkin positiivinen, mahdollisuuksien tunnistamisen ja uuden äärellä olemisen tunnelma, koska osallistujat löysivät runsaasti erilaisia näkökulmia, jotka puolisivat monialaista harjoittelua.

Työpajoissa keskusteltiin paljon harjoittelun mahdollisesta sisällöstä ja erilaiset monialaiset kehittämistehtävät nostettiin esiin yhtenä mahdollisuutena harjoittelun sisällöksi. Tutkinto-ohjelmille suunnatun kyselyn vastausten perusteella valittiin LYSTI-hankkeen aktiivisiksi toimijoiksi liiketalouden, fysioterapian ja tietojenkäsittelyn sekä tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmat, jotka osoittivat kiinnostusta monialaisen harjoittelun kehittämiseen.

Ensimmäinen harjoittelutiimi koottiin työskentelemään LYSTI-hankkeessa. Tämän kokeilun seurauksena ymmärsimme, että monialainen harjoittelu vaatii toteutuakseen paljon muutakin kuin vain opiskelijatiimin kokoamisen ja yhyttämisen yrityksen kanssa. Määrittelimme tehtäväksemme sellaisen prosessin kehittämisen, joka mahdollistaa opiskelijoille kehittämisosaamisen sekä monialaisen tiimityöskentelyn vaiheittaisen oppimisen.

Ratkaisuideana monialaisen harjoittelun prosessimalli

LYSTI-hankkeen tavoitteeksi oli määritelty sellaisten toimenpiteiden kehittäminen, jotka mahdollistavat työelämässä vaadittavien monialaisten tiimitaitojen, verkostoitumistaitojen, itsesäätelyn (itsensä johtamisen) ja teknologiataitojen oppimisen, jotta valmistuvien osaaminen vastaa nykyisiä ja tulevaisuuden työelämässä vaadittavia kompetensseja. Osaamisen vahvistamisen oletetaan vaikuttavan opintojen jälkeisen työllistymisasteen nostamiseen. Ydinajatuksena hankkeessa oli nykyisen ”yksi työharjoittelija per yritys” -mallin sijaan kehittää kokeilujen kautta harjoittelumalli, jossa harjoittelupaikassa on kahdesta kolmeen opiskelijan monialainen tiimi. Lisäksi tavoitteena oli pilotoida virtuaalista harjoittelua. [3]

Mallin kehittämiseksi teimme harjoittelun ohjaukseen liittyvien ohjauskäytänteiden vertailua käyttäen erilaisia Oamkin intranetissä olevia kirjallisia dokumentteja ja ohjeita. Totesimme, että ohjauskäytänteissä, toteutustavoissa ja opettaja resurssoinnissa oli eroja. Osassa tutkinto-ohjelmia harjoittelua ohjasi substanssin asiantuntijaopettaja ja toisissa ohjaajana oli esimerkiksi opinto-ohjaaja tai yleisaineiden opettaja.

Lisäksi tutkimme muiden korkeakoulujen julkaisemia monialaisuuteen liittyviä julkaisuja, nettisivuja ynnä muita löytämättä yhtään selkeästi määriteltyä esimerkkiä monialaisesta harjoittelusta. Useat korkeakoulut ymmärtävät monialaisella tiimiharjoittelulla saman alan opiskelijoiden yhteisen harjoittelun [4] [5] [6] [7] tai puhuvat monialaisuudesta sitä kuitenkaan tarkemmin määrittelemättä [8]. LYSTI-hankkeessa ymmärrämme monialaisella tiimiharjoittelulla eri alojen, kuten sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden, tekniikan ja kulttuurin opiskelijoiden yhdessä suorittaman harjoittelun.

Aikaisemmin hankkimamme ymmärryksen ja olemassa olevien dokumenttien pohjalta kehitimme kolmivaiheisen monialaisen harjoittelun mallin (kuvio 2). Mallin ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat osallistuvat monialaiseen tiimityöhön ja kehittämistoimintaan valmentavalle opintojaksolle. Opintojaksolla opiskelijat turvallisessa, mutta haastavassa ympäristössä oppivat kehittämistoiminnan ja monialaisen tiimityön perusteet. Kehittämistoimintaan valmentavalla opintojaksolla keskeisenä sisältönä ovat kehittämistoiminnan menetelmät, prosessit ja tiimityön perusteet, joita opiskellaan monialaisissa tiimeissä erilaisissa kehittämisprojekteissa.

Kuvio, jossa on monialaisen harjoittelun malli. Siinä on kolme osiota, jotka ovat: kehittämistoimintaan valmentava monialainen opintojakso johdatus innovaatioihin ja yrittäjyyteen. Oamkin hankkeissa tapahtuva monialainen harjoittelu sekä yrityksissä, julkisella sektorilla sekä kolmannella sektorilla tapahtuva monialainen harjoittelu.
KUVIO 2. LYSTI-hankkeessa kehitetty monialaisen harjoittelun malli (kuvio: Marika Tuiskunen).

Opintojakso sijoittuu opintojen alkuvaiheeseen ja siihen opiskelijat osallistuvat tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Monialaiset kehittämistiimit muodostetaan esimerkiksi yhteistyökumppaneilta tulevien kehittämistarpeiden mukaisesti.

Kehittämistiimejä muodostaessa huomioidaan opiskelijoiden osaaminen ja oppimistavoitteet. Opiskelu ja ohjaaminen toteutuu tarkan prosessin mukaisesti opintojakson resurssien puitteissa, osaamista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan jatkuvan itsearvioinnin, opiskelijatiimien ja ohjaavan opettajan toimesta.

Toisena vaiheena on Oamkin hankkeissa tapahtuva monialainen harjoittelu. Oamkissa on vuosittain noin 100 erilaista hanketta [9], joista ainakin osassa opiskelijoiden olisi mahdollista suorittaa harjoittelua. Hankkeissa suoritettava monialainen tiimiharjoittelu mahdollistaa työelämälähtöisen ohjatun harjoittelun, jossa on mahdollisuus harjoitella taitojen ja asenteiden kehittymistä yhä korkeakouluympäristössä työelämälähtöisellä työtavalla.

Hankkeet ilmoittavat harjoittelupaikoistaan Oamk PRO:ssa [10], opiskelijoiden intranet Oivassa ja sähköpostilla. Lisäksi tietoa harjoittelumahdollisuuksista jakaa opettajatuutori, koska opiskelijat itse kokevat, että se on tehokkain tapa saada tietoa. Tämä ilmeni LYSTI-hankkeessa työskennelleen harjoittelutiimin tulosten kautta, sillä heillä yhtenä tehtävänä oli kartoittaa opiskelijoiden toiveita ja käytänteitä siitä, miten he parhaiten saavat tietoa esimerkiksi erilaisista harjoittelumahdollisuuksista.

Hankkeisiin haetaan hankeaikataulujen mukaisesti. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija sopii oman tutkinto-ohjelman ohjaavan opettajan kanssa tai tuutoriopettajan kanssa harjoittelun sisällöstä ja laajuudesta. Harjoittelun opiskelijat aloittavat samaan aikaan tai aloitus voi toteutua joustavasti hankkeen tarpeiden ja opiskelijoiden aikataulujen ja resurssien mukaisesti.

Opiskelijatiimeille laaditaan yhteiset tehtävät ja vastuut hankkeen mukaisesti. Opiskelijakohtaiset, eriytyneet tehtävät ja vastuut opiskelijat laativat omien tavoitteiden ja osaamisalueiden mukaisesti. Oppimista ja osaamisen kehittymistä seurataan ja arvioidaan itsearvioinnin, tiimin yhteisen arvioinnin, ohjaavien opettajien palautteen ja hanketoimijoilta saadun palautteen kautta.

Harjoittelumallin kolmannessa vaiheessa harjoittelu toteutuu yhteistyöyrityksissä, julkisella sektorilla tai esimerkiksi yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Harjoitteluista opiskelija saa tiedon Oamkin omien järjestelmien, kuten OamkPro:n tai Oivan kautta. Näissä yhteistyötahot ilmoittavat harjoittelupaikkamahdollisuuksista.

Opiskelijat tarkistavat monialaisen harjoittelun sisällön ja tavoitteiden soveltuvuuden osaksi omia opintojaan ennakkoon tutkinto-ohjelmavastaavalta tai omalta tuutoriopettajaltaan. Harjoittelun ajankohta toteutuu yhteistyötahon toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan harjoittelu voi toteutua myös kesäaikaan, jolloin se nopeuttaa myös valmistumista tai joustavoittaisi muuten opintoja.

Harjoittelun sisältö ja toteutus tapahtuvat kehittämistarpeen vaiheiden mukaisesti ja harjoittelutiimiin osallistuvilla on sekä tiimiä koskevia yhteisiä tavoitteita ja omia henkilökohtaisia oppimistavoitteita. Tämän vaiheen harjoitteluohjaus toteutuu yhteistyötahon ja suoritettavien opintojaksojen ohjausresurssien tukemana.

Mallin pilotointi ja mitä siitä opimme

Pilotoimme mallin eri osia ja niiden toimivuutta lukuvuonna 2021–2022. Hankkeen lyhyen keston vuoksi emme pystyneet pilotoimaan koko prosessia samojen opiskelijoiden kanssa, vaan eri osiin osallistui eri opiskelijoita.

Mallin kehittäminen ei ollut lineaarinen prosessi. Halusimme aloittaa konkreettiset toimet mallin kehittämiseksi mahdollisimman pian. Nopein tapa oli ottaa opiskelijatiimi harjoittelemaan mukaan LYSTI-hankkeeseen. Ajatus oli, että näin voimme ymmärtää paremmin, millaista osaamista toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilla on monialaiseen ja kansainväliseen ongelmanratkaisuun perustuvasta tiimityöstä.

Harjoittelutiimin yhteiseksi tehtäväksi määriteltiin monialaisten harjoitteluiden opiskelijoille suunnatun tiedottamisen kehittäminen. Tämän monialaisen ja kansainvälisen tiimin työskentelyn ja ohjaamisen aikana tunnistimme monia kehittämistarpeita, joita olivat muun muassa opiskelijarekrytoinnin vaikeus, opiskelijoiden kehittämisosaamisen puutteellisuus, kommunikaation vaativuus sekä ajankäytön ja dokumentaation haasteet. Ymmärsimme myös, että opiskelijoilla ei ollut osaamista kehittämis- ja ongelmanratkaisua vaativista tilanteista.

Ensimmäisen pilotin tulosten perusteella tarjosimme seuraavalle monialaiselle tiimille yrityksessä tapahtuvan harjoittelunsa osaksi osallistumismahdollisuutta kehittämistoimintaan valmentavalle opintojaksolle. Opintojakson oppimisen tavoitteena oli oppia kehittämisen prosessi ja menetelmät monialaisessa tiimissä ratkaisun kehittämiseksi. Opiskelijatiimi pystyi toteuttamaan harjoitteluprojektinsa mielekkäällä tavalla, koska opintojakso tarjosi siihen rakenteen ja työkalut. Harjoittelu jatkui opintojakson loppumisen jälkeen. Myöhemmin tiimi vielä täydentyi uusilla jäsenillä ja sai tuotettua yritykselle tarkoituksenmukaisen ratkaisun.

Hanke toteutti samaan aikaan myös useita muita pilotteja erilaisten yritysten kanssa. Osa piloteista tapahtui lukuvuoden aikana, osa kesäopintoina. Näitä pilotteja toteutettiin yhteensä viiden eri yrityksen tai organisaation kanssa. Pilotteihin osallistui 2–4 opiskelijan monialaiset tiimit, jotka kehittivät muun muassa mobiilisovellusta keuhkoahtaumapotilaille, tuotetta potilasturvallisuuden lisäämiseksi, markkinointimateriaalia terveydenhuollon ratkaisuun, ratkaisun muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä sisäisen koulutuksen materiaalit kestävän kehityksen koulutuksiin. Osassa piloteista työskentelykieli oli suomi, osassa englanti.

Monialaisen harjoittelun malli – voisiko se toimia?

Yhtenä hankkeen tavoitteena oli kokeilla virtuaalista monialaista harjoittelua. Koronan vuoksi kaikki harjoittelut sisälsivät virtuaalisia osia, ja osa tapahtui täysin virtuaalisesti lähinnä käyttäen MSTeamsia yhteisenä työskentelyalustana ja kommunikoinnin välineenä. Joissakin projekteissa opiskelijat työskentelivät osan aikaa myös yrityksessä.

Hankkeen aikana tunnistimme monenlaisia haasteita, joista osa liittyy monialaiseen harjoitteluun ja osa yleensä harjoitteluun. Yleinen haaste oli akuutteihin toimeksiantoihin oikeiden opiskelijoiden löytäminen nopeasti. Hankkeen aikana useat yritykset pyysivät harjoittelijoita, mutta hanke ei pystynyt sellaisia heille löytämään. Jäimme pohtimaan, että mikäli meillä olisi tietokanta tai rekisteri opiskelijoista, jotka etsivät erilaisia toimeksiantoja tai harjoittelupaikkoja, niin voisimme yhyttää opiskelijat ja yritykset helpommin ja nopeammin toistensa kanssa. Ehdotuksemme olisi myös, että meillä voisi olla rekisteri, tietokanta tai nettisivu, jossa toimeksiantajat etsivät monialaisia tiimejä. Nyt esimerkiksi OamkPro:sta tällaista tietoa ei löydy.

Haasteeksi tunnistimme myös sen, että eri yksiköissä on erilaisia harjoittelun sopimuskäytänteitä ja monille opiskelijoille esimerkiksi tuntikirjanpito ei ollut tuttua. Hankkeen toteuttamissa piloteissa opiskelijatiimit tekivät harjoitteluissaan useimmiten uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistä. Tällöin on tärkeää muistaa tehdä oikeuksien jako- tai luovutusdokumentit. Nämä ovat Oamkin käytänteiden mukaan opiskelijoiden ja yrityksen välinen asia, mutta josta ohjaavien henkilöiden on tärkeää muistaa keskustella sekä opiskelijoiden että yritysten kanssa.

Harjoitteluiden eriaikaisuus tutkinto-ohjelmissa on monialaista harjoittelua rajoittava tekijä. Haasteena voi olla myös se, että opetussuunnitelma ei mahdollista uudenlaista, monialaista harjoittelua. Harjoittelun sisällöt, toteutustapa ja -paikka ovat niin tarkkaan määritelty, että tämäntyyppinen harjoittelu ei ole mahdollista. Tai että koulutus ei sisällä projektiopintoja tai valinnaisia opintojaksoja, joilla voisi tehdä monialaisia opintoja.

Haasteena ovat myös opetussuunnitelmassa määritellyt erilaiset harjoitteluiden ja projektiopintojen kestot. Toteuttamissamme piloteissa samassa projektissa oli mukana opiskelijoita hyvin erilaisilla laajuuksilla. Suurimmillaan yksi opiskelija teki kolmen opintopisteen projektiopintoja ja toinen koko lukukauden (30 opintopistettä) pituista harjoittelua. Tällainen tilanne valmistaa opiskelijoita aitoihin työelämän tilanteisiin, joissa työntekijät työskentelevät projekteissa eri tavalla ja eri pituisia aikoja. Kuitenkin tavoitteena on oppia monialaista työskentelyä, jolloin projektissa tulisi olla useampia eri alojen opiskelijoita, joilla on mahdollisuus työskennellä pidemmän aikaa yhdessä, jotta aidon monialaisen työskentelyn oppiminen mahdollistuisi.

Hankkeessa kehitetty monialainen harjoittelumalli vaatii laajan ja hyvin toimivan yhteistyöverkoston. Onnistuakseen tällainen toimintatapa vaatii sen, että kontaktit muun muassa yrityksiin, tuutoreihin, opoihin ja harjoittelusta vastaaviin henkilöihin toimivat hyvin. Hankkeen aikana keskeiseksi kommunikaation haasteeksi nousivat opiskelijoiden löytäminen ja harjoittelumahdollisuuksista informoiminen. Informoimme monialaisen harjoittelun mahdollisuuksista opiskelijoiden intranetissä, sosiaalisessa mediassa ja osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, kuitenkaan onnistumatta hankkimaan kaikkiin monialaisesta harjoittelusta kiinnostuneisiin yrityksiin opiskelijatiimejä.

Haasteena oli myös projektien ohjaaminen kesäaikaan. Useat opiskelijat toivovat voivansa tehdä harjoittelua kesäaikaan ja kesäaika mahdollistaa hyvin monialaisen harjoittelun, koska harvoilla opiskelijoilla on samaan aikaan muita opintoja. Kesäajan harjoittelu vaatii yritykseltä tai toimeksiantajalta hyvin aktiivisen roolin, koska kesällä ei lomien vuoksi voi saada ohjausta opettajilta. Tämä tarkoittaa sitä, että toimeksiantajan tai yrityksen on sitouduttava hyvin harjoittelun ohjaukseen. Useat monialaisesta harjoittelusta kiinnostuneet yritykset olivat pieniä, jopa muutaman työntekijän yrityksiä, jolloin ohjaajana voi olla vain yksi henkilö. Mikäli henkilö sairastuu tai jotain muuta yllättävää tapahtuu, sillä voi olla suuri vaikutus harjoitteluun ja pahimmassa tapauksessa opiskelijat voivat jäädä pitkäksi aikaa kokonaan ilman ohjausta.

Hankkeen aikana tuli selväksi, että onnistuneissa piloteissa opiskelijat oppivat tiimitaitoja, ryhmässä työskentelyä sekä monipuolisesti muita tietoja, taitoja ja asenteita. Saimme myös palautetta siitä, että yritykset saivat juuri haluamansa kaltaisia monialaisia tiimejä ratkomaan heille tärkeää kehitystehtävää. Rekrytointitapahtumat toimivat hyvin yritysten ja opiskelijoiden kontaktoinnissa sekä mahdollistivat meille hankehenkilöille opiskelijoiden kanssa keskustelut, joiden seurauksena opiskelijat kiinnostuivat itse monialaisesta harjoittelusta ja oppimisesta.

Hankkeen lopussa teimme kyselyn Oulun ammattikorkeakoulun hankkeiden projektipäälliköille. Kyselyyn vastasi 16 projektipäällikköä. Saatu palaute oli positiivista ja useat kokivat, että mikäli asia suunniteltaisiin jo hankehakemusvaiheessa, niin opiskelijatiimit voisivat hyvin tuoda myös hankkeisiin usein kaivattua monialaisuutta lisää.

Keskeisimmäksi jatkohaasteeksi nousi mielestämme se, että mikäli LYSTI-hankkeessa kehitetty monialaisen harjoittelun malli otettaisiin pysyväksi käytänteeksi, kuka siitä vastaisi? Tällaisen toiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen vaatii resursseja ja toimivia kontakteja jokaisessa opetuksesta vastaavasta yksiköstä.

Yhteenvetona toteamme, että LYSTI-hankkeessa kehitetty monialaisen harjoittelun malli tukee Arenen [1] laatimien osaamiskuvausten saavuttamista. Monialainen harjoittelu kehittää oppimaan oppimista, sillä tuolloin opiskelijan tulee muun muassa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan erilaisissa oppimisympäristöissä mikä on yhtenä suosituksen tavoitteista. Monialaiset harjoittelut toteutuvat tiiviissä työelämäyhteistyössä, joten harjoittelu mahdollistaa työelämässä oppimisen ja ennakoivan kehittämisen oppimisen.

Työelämässä oppimisessa yhteisinä tavoitteina on muun muassa, että opiskelija osaa toimia ammatillisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa ja osaa hyödyntää teknologian ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa työssään. Monialainen harjoittelu mahdollistaa ennakoivan kehittämisen oppimisen, sillä työelämässä tapahtuvissa harjoitteluissa ja kehittämisprojekteissa opiskelija oppii muun muassa uudistamaan toimintatapoja yhdessä muiden kanssa. Ennakoivan kehittämisen yhtenä osaamistavoitteena onkin, että opiskelija osaa työskennellä projekteissa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.



Ulla-Maija Törmälä
lehtori
LYSTI-hankkeen projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikkö, Liiketoiminnan kehitys

Marika Tuiskunen
lehtori
LYSTI-hankkeen asiantuntija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Minna Kamula
lehtori
LYSTI-hankkeen asiantuntija
Oulun ammattikorkeakoulu, Informaatioteknologian yksikkö


Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Auvinen, P., Asikainen, E., Hakonen, A., Marjanen, P., Risku, P. & Silvennoinen, S. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Hakupäivä 14.1.2023. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

[2] Mikkeli, H. & Pakkasvirta, J. 2007. Tieteiden välissä? Johdatus monitieteellisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteellisyyteen. Helsinki: WSOY, oppimateriaalit.

[3] Oulun ammattikorkeakoulu. Luota itseesi ja työllistymiseesi (LYSTI) -hankkeen verkkosivut. Hakupäivä 7.6.2022. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/lysti

[4] Diakonia-ammattikorkeakoulu. 2022. Yhdessä enemmän! Monikulttuurinen ja monialainen harjoittelun moduulimalli sote-alalla (9. jakso). Youtube. Hakupäivä 12.1.2023. https://www.youtube.com/watch?v=OsKWbxqNeXY

[5] Kuikka, J., Piironen, H. & Vähä-Ruka, T. 2020. Tulevaisuuden sote-osaajien työelämätaitojen kehittyminen monialaisessa tiimiharjoittelussa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 13.1.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923316

[6] Ahola, S., Hokkanen, H. & Pihlava, J. 2012. Monialainen tiimiharjoittelu sairaalassa. Teoksessa T. Harra & E. Mäkinen (toim.) Korkeakouluopettajuuden uudet nuotit. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja, AATOS-ARTIKKELIT 7. Hakupäivä 14.3.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5797-05-3

[7] Tillikainen, V. 2022. Moninaiset monialaiset oppimiskokonaisuudet. Tutkimus monialaisista oppimiskokonaisuuksista luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden toteuttamana. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 12.1.2023. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202205091817

[8] Ainiala, T., Olsson, P., Mattila, H. & Vesalainen, M. 2020. Työelämätaidot korkeakouluopetuksessa. Opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuuden ja taitojen kehittymisestä monialaisella kaupunkitutkimuksen projektikurssilla. Aikuiskasvatus 40 (2), 96–111. Hakupäivä 13.1.2023. https://doi.org/10.33336/aik.95449

[9] Oulun ammattikorkeakoulu. 2023. Hankkeet Oulun ammattikorkeakoulussa. Käynnissä olevat kotimaiset. Hakupäivä 13.1.2023. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/hankkeet?kv=0&tila=3&hakutoiminto=HAE

[10] Oulun ammattikorkeakoulu. 2021. Oamk Pro yhdistää opiskelijat ja yritykset. Tiedote 12.5. Hakupäivä 28.2.2023. https://www.oamk.fi/fi/oamk/ajankohtaista?kid=68&tiedote_id=68198