Teknologiasta ja etenkin automatiikasta on haettu ratkaisuja erilaisiin hoitotyön haasteisiin. Ouluun on rakentumassa uusi yliopistollinen sairaala, johon on tulossa useita erilaisia teknologisia ratkaisuja. Yksi on lääkkeiden annosjakelurobotti, jota kutsutaan tuttavallisemmin UNTO:ksi. Tulevaisuudessa potilaan lääkkeet jakaa robotti, jolloin sairaanhoitajien työtä vapautuu enemmän välittömään hoitotyöhön. Sairaanhoitajan työnkuva tulee muuttumaan merkittävästi osastolla toteutettavan lääkehoidon osalta.

Lääkehoitoprosessi sisältää paljon mahdollisuuksia inhimillisille virheille, ja lääkehoitoon liittyvät virheet ovat yksi terveydenhuollon suurimmista haasteista. Lääkehoidon käsikirjan kirjoittaneet Saanio ja Taam-Ukkonen kertovat, että lääkityspoikkeamien syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi työympäristö, työyhteisö, työntekijä ja potilaaseen liittyvät tekijät. [1]

Teknologisilla ratkaisuilla pyritään vapauttamaan hoitajien aikaa potilastyöhön. Katkeamattoman lääkehoitoprosessin tarkoituksena on vähentää lääkehoidossa sattuvia vaaratilanteita.

Katkeamaton lääkehoitoprosessi ja unit dose -annosjakelu

Lääkehoitoprosessi on silloin katkeamaton, kun kaikki sen vaiheet ovat sähköisesti varmistettuja. Katkeamaton lääkehoitoprosessi on Suomessa melko uusi käsite, eikä sille ole vakiintunut tarkkaa määritelmää. Englanniksi käsite on Closed loop medication process eli niin sanotusti suljettu lääkekierto. Sen tarkoituksena on reaaliaikainen ja saumaton tiedonkulku sairaalan eri osastojen, apteekin sekä potilastietojärjestelmien välillä. Uudessa lääkehoitoprosessissa kaikki potilaan tiedot ovat sähköisessä potilastietojärjestelmässä, ja prosessin eri vaiheissa voidaan hyödyntää esimerkiksi viivakooditeknologiaa. [2]

Unit dose -annosjakelulaitteet jakavat yhteen annospussiin yhden lääkeannoksen (kuva 1). Tablettilääkkeiden lisäksi annospussiin voidaan jakaa peräpuikot, ampullit, depotlaastarit tai esitäytetyt ruiskut. Jokainen yksittäinen pakkaus sisältää lääkkeen nimen, vaikuttavan aineen, lääkkeen vahvuuden, eränumeron, viimeisen käyttöpäivän ja sähköisesti luettavan tunnisteen. (Kuva 2.) Annospussit eivät sisällä potilastietoja, vaan annosjakelulaite tulostaa sähköisesti luettavan potilaskortin jokaiseen nippuun kansilehdeksi. [3]

Valokuva annosjakelurobotti UNTO, joka on kaapiston kokoinen.
KUVA 1. Annosjakelurobotti UNTO (kuva: Mika Vallineva, Wallineva Photography 2022).
Valokuvassa lääke annospussissa ja sen tiedot sisältävä tarra ja sähköinen tunniste.
KUVA 2. Annospussi (kuva: Jaakko Mustakallio 2023).

Unit dose-annosjakelulla on monia tutkittuja hyötyjä. Lääkitysvirheet vähenevät, koska annosjakelurobotin myötä inhimillisen virheen mahdollisuus vähenee lääkkeiden jako- ja tarkistusvaiheessa. Kontaminaatioriski alentuu, sillä yhdessä pussissa on vain yksi lääke. Yksikköpakkaus on myös toimiva potilaiden kanssa, joilla on monilääkitys. Muutoksien sattuessa käyttämättä jääneet annokset voidaan palauttaa ja uudelleen jakaa, tällöin myös lääkehävikin määrä pienenee. [3] Voidaankin ajatella unit dose -annosjakelun olevan sekä turvallista että taloudellista.

Katkeamaton lääkehoitoprosessi sairaanhoitajan toteuttamassa lääkehoidossa

Katkeamaton lääkehoitoprosessi alkaa jo potilaan saapuessa sairaalaan. Lääkäri tarkastaa potilaan lääkelistan sähköisestä potilastietojärjestelmästä, ja päivittää sen vastaamaan nykyistä lääkitystä. Jos potilas määrätään jäämään sairaalahoitoon, lääkärin tarkastama ja hyväksymä lääkelista toimii tilauksena sairaala-apteekille. Sairaanhoitajan ei enää tarvitse tarkastaa potilaan lääkitystä erikseen. Annosjakelurobotilla on noin kahden tunnin viive tilaukselle, jolloin sairaanhoitaja huolehtii potilaan lääkityksestä osaston lääkevarastosta siihen asti.

Potilaskohtaiset annokset saapuvat osastolle putkipostilla ennen antoajankohtia. Vuorossa yleensä yksi hoitaja vastaa saapuvista lääkenipuista ja asettaa ne ennalta määritettyyn paikkaan, josta jokainen hoitaja ottaa omien potilaidensa lääkeniput.

Kaksoistarkastus tulee muuttumaan siten, että potilaskohtaisesta nipusta luetaan viivakoodi, jolloin potilastietojärjestelmä huomauttaa mahdollisista potilaan lääkitykseen tehdyistä muutoksista, jotka eivät olet ehtineet jaettuun nippuun. Enää ei siis suoriteta tablettikohtaista tarkastusta, vaan tarkoituksena on huomioida ja tehdä tarvittavat lääkemuutokset. Mikäli lääkkeitä poistetaan potilaskohtaisesta nipusta, yksittäiset annosjakelupussit voidaan lisätä osaston lääkevarastoon, laittaa hävikkiin tai palauttaa putkipostilla takaisin sairaala-apteekkiin. Jos potilaalla on käyttökuntoon saatettavia lääkkeitä tai tarvittaessa otettavia lääkkeitä, kaikki lääkkeet merkataan sähköisesti luettavilla potilaskohtaisilla tarroilla.

Potilaan luokse saapuessa potilas tunnistetaan henkilökohtaisesta rannekkeesta viivakoodin avulla. Tämä aukaisee potilastietojärjestelmästä oikean potilaan oman lääkelistan. Lääkenippu ja muut lääkkeet luetaan tunnisteesta vielä kertaalleen, jolloin pystytään suorittamaan antokirjaus. Ennen kuin lääkkeet annetaan potilaalle hoitajalla on mahdollista tarkastaa esimerkiksi lääkkeen antotapa tai jokin muu erityistä huomiota vaativa toiminta. Koska lääkkeet ovat pakattuina yksikköannospusseihin, tulee huomioida potilaan toimintakyky.

Oulun uusi yliopistollinen sairaala – teknologia mukana muutosvisiossa

Ouluun on rakentumassa vuoteen 2030 mennessä uusi yliopistollinen sairaala. Muutosvisiona on olla ”maailman älykkäin sairaala”, jossa uusin teknologia, modernit tilat ja ajantasainen osaaminen takaavat tehokkaan ja vaikuttavan, maailman parhaan hoidon.

Yksi merkittävimmistä hankinnoista on italialainen Sinteco-laitteisto, jonka annosjakelijaa kutsutaan tuttavallisemmin UNTO:ksi (kuva 3). Laitteisto sisältää kokonaisuudessaan kahdeksan eri robottia, joista kolme laitetta pakkaa lääkkeet yksikköannospusseihin ja viisi muuta valmistaa potilaskohtaiset annokset. UNTO tulee olemaan osa katkeamattoman lääkehoitoprosessin kehittämistä. Tällöin lääkehoitoprosessin kaikki vaiheet voidaan jäljittää ja inhimillisen virheen mahdollisuutta voidaan minimoida. [4]

Valokuvassa UNTO-laitteiston robotteja.
KUVA 3. UNTO (kuva: Mika Vallineva, Wallineva Photography 2022).

UNTO:n tarkoituksena ei ole toimia vain yliopistollisen sairaalaan sisällä, vaan siitä hyötyvät myös Oulun kaupunginsairaala ja mahdollisesti muutkin isot hoivayksiköt. [4]

Tulevien sairaanhoitajien ajatuksia uudistuvasta lääkehoitoprosessista

Olemme opintojen aikana olevissa harjoitteluissa nähneet ja kokeneet, kuinka hoitoalalla vallitseva kiire ja henkilökunnan vähyys ovat olleet syitä lääkityspoikkeamiin ja läheltä piti -tilanteisiin. Lisäksi olemme nähneet, miten jatkuva henkilökunnan vaihtuminen ilman kunnollista perehdytystä aiheuttaa selkeitä vaaratilanteita lääkehoidossa.

Ajattelemme, että uudenlainen lääkehoitoprosessi selkeyttää jokaisen prosessiin osallistuvan tehtävää. Esimerkiksi lääkelistan tulee olla tarkastettu ja hyväksytty lääkärin toimesta, ennen kuin katkeamaton lääkehoitoprosessi voi edetä. Koska koko prosessi sähköistetään, uskomme, että lääkehoidon toteutuksen toimintatavat yhtenäistyvät eri osastoiden välillä, mikä vähentää osaltansa riskiä lääkityspoikkeamiin.

Uudenlainen lääkehoitoprosessi vaatii alkuun paljon opettelua ja uskomme, että se tulee viemään enemmän aikaa kuin nykyinen toiminta, ainakin aluksi. Näemme, että uusi lääkehoitoprosessi on turvallisempi ja tulevaisuudessa toiminnaltaan sujuvampi kuin nykyinen. Lisäksi potilasohjaukseen ja välittömään potilastyöhön jää enemmän aikaa.



Elina Oyanik
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa hoitotyön tutkinto-ohjelmassa

Sofia Nevala
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa hoitotyön tutkinto-ohjelmassa

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Oyanik, E. & Nevala, S. 2023. Teknologia osana uudistuvaa lääkehoidon toteutusta. Perehdytysvideo Oulun yliopistollisen sairaalan muuttuvasta lääkehoidon toteutuksesta. Oulun ammattikorkeakoulu. Hoitotyön tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614880


Lähteet

[1] Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. 2020. Lääkehoidon käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

[2] Metsämuuronen, R., Kurttila, M. & Naaranlahti, T. 2018. Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Dosis, Farmaseuttinen Aikakauskirja 2, 104–118. Hakupäivä 14.10.2022. https://dosis.fi/wp-content/uploads/2018/06/104-119_Dosis_2-2018_METS%C3%84MUURONEN_YM.pdf

[3] Medical Packaging Inc. 2022. Understanding The Unit Dose Supply Method. Hakupäivä 20.10.2022. https://medpak.com/unit-dose-supply-method/

[4] Pohjanpiiri. 2022. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3/2022. Hakupäivä 18.11.2022. https://ejulkaisu.grano.fi/grano/pohjanpiiri_3_2022